Otin miniläppärin,asus pcseries,ja täs on joku linux,tai joku sen tyylinen??ja tää on ihan p...a! eli miten vaihdan vaikka selainta,oon imuroinu operan,kromin ym,,mut mä en sen jälkeen löydä niitä mistään??tai ylipäätään mitään ohjemia mitkä lataan niin en löydä mistään.oon joko ihan palikka tai sit tää on ihan paska!!!!
en tiedä onko tää edes linux ,en oo ikinä käyttäny muuta ku windowssii.auttakaa ihmees,oliko tää ihan surkee ostos?
en tiedä onko tää edes linux ,en oo ikinä käyttäny muuta ku windowssii.auttakaa ihmees,oliko tää ihan surkee ostos?
Vastaukset 38
Vanhimmat
Kuka voi vajakkia auttaa jos ei edes tiedä mikä käyttöjärjestelmä laitteessa on. Ohjelmia mistään ladata vaan asennetaan pakettienhallinalla.
".oon joko ihan palikka tai sit tää on ihan paska!!!!!"
Olet palikka!b
Koska et osaa edes äidinkieltäsi kirjoittaa niin tuskin pystyt muuhunkaan.
"Koska et osaa edes äidinkieltäsi kirjoittaa niin tuskin pystyt muuhunkaan."
Mistä tiedä ettei osaa kirjoittaa äidinkieltään?
Se Asuksen oletus kannattaa melkein suosiolla vaihtaa esimerkiksi helppoon, kevyeen ja mukautuvaan EasyPeasyyn:
http://distrowatch.com/table.php?distribution=easypeasy
Dokumentointia olisi vaan sitten opittava lukemaan. Sinunkin. Linux ei ole Windows.
Hehheh, ei sen tarvitse olla paska jos et vaan osaa. Asenna siihen xp jos tuntuu ettei äly riitä mihinkään ajattelua vaativaan. Mun 95 v. mummokin hallitsi miniläppärin käytön vastoin kaikkien odotuksia.
Tuskinpa sen XP:n käyttöäkään kukaan syntyessään osaa!
Laitteen mukana varmasti tuli ohjekirja josta asioita selviää.
"Laitteen mukana varmasti tuli ohjekirja josta asioita selviää. "
Enpä olisi tuosta niin varma. Ensin jätettiin painetut ohjekirjat pois jo vuosia sitten. Nyt ei koneiden mukana tule edes käyttöjärjestelmän asennuslevykettä, vaan käsketään tekemään se itse.
Linux -merkkistä käyttöjärjestelmää ei ole olemassakaan. Tarkista, että lataat ohjelmaa oikean merkkiselle käyttöjärjestelmälle tehtyä ohjelmaa ja tietokoneen arkitehtuuri on oikea. Yleensä nykykäyttöjärjestelmissä on ohjelmat valmiina, että niihin ei tarvitse ladata mitään vaan voi valita valikosta mieleiset ohjelmat.
BUAHAHAAHAAHAAAAA....
Linuxin jakelujen OHJELMAT !
Teinien tekeleitä ne on Firefoxia, Thunderbirdiä ja GIMP:iä lukuunottamatta
On siellä open office, k3b, amarok, mythtv, kaffeine, mplayer, vlc, avidemux, audacity muunmuassa, vaikka suurin osa muista softista onkin ihan buahahaha-laatua. Osa noistakin softista on ammattikäytössä
"teinien tekeleitä ne on Firefoxia, Thunderbirdiä ja GIMP:iä lukuunottamatta"
Eli nyt puhutaan avoimen lähdekoodin ohjelmista, niiden parissa ne huippuosaajat nykyään askartelee. Mutta onhan se kiva, että nuo "linuxohjelmat" saa Windowsillekin ;)
Ja kyllä linuxjakeluihin saa sitöä suljettuakin koodia kuten vaikkapa Opera selain joka on aikasta suosittu linuxjakeluissa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Linpus_Linux
Minne unohdit lukemattomat ammattiohjelmistot?
Ja on Radiance, GCC, Blender, Apache, MySQL, Python, Java, POV-Ray, Evolution, Virtualbox, Scribus, TeX, Inkscape, Eclipse, Netbeans, OptiPNG, wget, PGP, Lame, Imagemagick...
Todella laadukkaita softia lukemattomia.
Mikä kumma etu se muka on, jos on valmiina? Minä ainakin haluan valita itse ohjelmani. Kai noita 'pakettiversioitakin' joutuu päivittämään joskus. Yhtä helppoa ja melkein yhtä nopeata se on hakea joku ohjelma netistä kuin päivittää se.
Aivan varmasti ohjelmatarjonta on Windowsille on parempi ja löytyy huomattavasti laadukkaampia ohjelmia.
Ensiksikin, tietoturvan kannalta kriittisten ohjelmien pitää olla valmiina, koska muuten niiden päivittämisestä joutuu itse huolehtia ja se on ainakin ihan perseestä kun Windows-tyyliin kerran kuussa asennellaan Javat, officet, Flash Playerit, PDF-lukijat jne. että olisi turvallista.
Toisekseen, ohjelmien lisääminen on turvallista kun ne tulee varmennetuista lähteistä eikä jostain hevon perseestä tai ole jotain unofficial käännöksiä mistä ei tiedä mitä viruksia niissä on.
Kolmanneksi, ohjelmien lisääminen on PALJON nopeampaa kun ne on valmiina ja käyttis huolehtii riippuvuuksista ja ohjelmat toimii hyvin yhteen. Ei tarvitse arpoa kun lisäosa X ei toimi ohjelman Y kanssa kun on vähän väärät versiot
Neljänneksi, ohjelmistojen päivittäminen uuteen julkaisuun käy paljon helpommin kun ne käy yhdellä kertaa ja usein vain nappia painamalla.
Viidenneksi, ohjelmistot ovat laadukkaampia kuin Windowsilla kun Windowsversioiden kääntämisestä ei oleellisesti makseta mitään. Kun ohjelmat on käyttiksessä valmiina niin niitä on käännetty tuoreemmista versioista ja sovitettu toimimaan, joten ohjelmat saadaan vakaina tuoreempina kun Windowsilla joutuu helposti tyytymään edelliseen versiosarjaan, että olisi riittävän vakaa.
Kuudenneksi, kaikkia ohjelmistoja ei Windowsille saa vaan joutuu itse kääntelemään lähdekoodeista. On paljon kätevämpää kun ohjelmistot on valmiiksi käännettyinä.
Seitsemänneksi, oikeasti toimivat ohjelmistot löytää paremmin sen kaiken mainospaskan ja troijalaisten joukosta.
---
Ne ketkä ei ymmärrä kuinka paljon tuo helpottaa käyttöä, eivät tiedä mistä puhuu. Voidaan ottaa vaikka kisa, että kumpi laittaa nopeammin esimerkiksi jonkun PHP sivuston kehittämistä varten tarvittavat softat niin luulis valkenevan tyhmemmällekin asia.
M-Kar se vaan jaksaa tuosta Linuxista vauhkota, hienonkuuloista tekstiä siellä täällä mutta kun käytännössä ne Linuxit ovat säätämistä ja paskaa toimivuutta niin Windows hallitsee tavisten koneita. Sitä ei M-Kar eikä palstan pari muuta Linux-hihhulia muuta tai jos teiltä löytyy osaamista niin vääntäkään itse distro kuunnellen täältä saamaanne kritiikkiä.
"Sitä ei M-Kar eikä palstan pari muuta Linux-hihhulia muuta tai jos teiltä löytyy osaamista niin vääntäkään itse distro kuunnellen täältä saamaanne kritiikkiä."
Minkälainen käyttiksen pitäisi sitten olla? Tai ensimmäiseksi sanoo ihan Oikeat virheet jostain tunnetusta käyttiksestä eikä keksittyjä valheita. Täällä on harvemmin asiallista kritiikkiä vaan lähes poikkeusetta valheita mitkä ei pidä paikkaansa. Ei aina, mutta noin 99% tapauksista kyse on valelehtelusta.
No minäpäs listaan:
1) Käyttiksessä pitäisi olla valmiina suljetut ajurit Atin, Nvidia ja Intelin näytiksille, ei tarjota open source -ajureita vaan suljetut heti suoraan jos niitä kerran on tarjolla.
2) Flash suorituskyky ei saisi olla niin surkea mitä se on nyt eli sitä pitäisi parantaa. Tämä on toki riippuvainen Adobesta vaikka muutamia opensource -projekteja onkin, esim. Gnash. Kenties hommaa pitäisi pystyä tekemään yhteistyössä Adoben kanssa. Flash hidastaa nettisivuilla surffailua joka muilta osin on salamannopeaa, Adblock nopeuttaa toki menoa mutta siltikään ei ole hyvää toimivuutta jos jotain sisältöä joutuu kytkeä pois päältä jotta surffaus on siedettävää.
3) Käyttöliittymää pitäisi olla nopea ja samalla kuitenkin tuoda modernin näköinen, nähtiinhän se kun niitä teemoja haeskellaan netistä. Esim. OS X:ään harva kokee tarpeelliseksi vaihtaa teemaa koska oletuskin on jo niin siistinnäköinen.
4) Käyttiksessä pitäisi olla kaikki oleelliset videokodekit asennettuna mitä mahdollista/luvallista, salattujen DVD-levyjen tuen kohdalla Totem tai mikä tahansa videosoitin onkaan kyseessä olisi hyvä tarjota asiakkaalle linkkiä josta tarvittaessa ostaa tuo tukipalikka, eli kun hän laittaa DVD-levyn asemaan niin softa kertoo heti missä mättää kun levy ei vielä toistu ja opastaa miten homman saa pelittämään. DVD-tuen toimimaan säätäminen ei nytkään ole mahdoton juttu missään nimessä, mutta aloitteleijoille tuollainen kädestä pitäen tyyli toimisi varmasti hyvin.
5) Käyttöjärjestelmään olisi hyvä aina silloin tällöin kasata Microsoftiin tyyliin Service Packeja kun päivityksiä on "sopiva" määrä kasassa, ei niin että joutuu ladata koko ISO-tiedoston uusiksi, Ubuntuhan julkaisee 8.04, 8.04.1 jne. se on hyvä juttu mutta silti erillinen SP olisi hyvä lisä. Käyttiksen nettiriippuvuutta pitäisi myös vähentää ja lähinnä juuri että päivityksiä voisi asentaa SP-muodossa.
6) Nimetä ohjelmia hienomman kuuloisesti. Kaikki softat eivät ole ärsyttävästi nimetty mutta esim. gThumbin tapaiset nimet ärsyttävät, yleensäkin jos esim. KDE-softan eteen on pakko vääntää K ja XCFE:n eteen X. Tämä on todella vähäpätöinen juttu käytön kannalta mutta varmasti toisi oman ripauksen jos tuollaiset typerät nimet karsittaisiin.
Käyttöjärjestelmän pitäisi olla niin turvallinen, että sillä voisi vierailla vaikka seuraavilla sivuilla ;)
http://finnish.toggle.com/fi?q=&search=Haku
http://finnish.ircfast.com/fi?q=
"1) Käyttiksessä pitäisi olla valmiina suljetut ajurit Atin, Nvidia ja Intelin näytiksille, ei tarjota open source -ajureita vaan suljetut heti suoraan jos niitä kerran on tarjolla."
Miksi nimenomaan suljetut ? Itse käytän niitä ajureita jotka itselleni sopivat paremmin riippumatta siitä ovatko suljettuja vai open source, monelle laitteelle open source ajurit ovat laadukkaammat kun laitevalmistaja ei viitsi tehdä kunnollisia muille kuin Windowseille (muutamissa tapauksissa parhaat/monipuolisimmat ajurit ovat nimenomaan Linuxille opensource ajurit, paremmat kuin Windowsin suljetut).
No minä en vielä toistaiseks ole törmännyt laadukkaisiin opensource -ajureihin, OGL-kiihdytys ei useimmiten ole ollut ollenkaan päällä. En tiedä onko sitten jotain harvinaisempia näyttiksiä joissa opensource -ajurit ovat kehittyneemmät?
Ja toki luonnollisesti toimivuus etusijalla, omalla kohdalleni suljetut ovat vain olleet aina parhaat.
Tuo Flash tuli taas mieleeni kun katsoin 10.1 -version tietoja ja tätä uutista:
http://www.tietoviikko.fi/kehittaja/article348659.ece
"Grafiikkaprosessoria ei hyödynnetä Flashin Linux-versioissa. Adoben mukaan Linuxista ei löydy soveliasta rajapintaa"
"1) Käyttiksessä pitäisi olla valmiina suljetut ajurit Atin, Nvidia ja Intelin näytiksille, ei tarjota open source -ajureita vaan suljetut heti suoraan jos niitä kerran on tarjolla."
Ubuntussa on valmiina suljetut ajurit, saa kun painaa sitä ruksia sieltä laiteajurit ikkunassa. Oletuksena on tietysti avoimet ajurit koska suljetuille ajureille ei voida antaa teknistä tukea, eikä niistä voida paikata tietoturva-aukkoja. Intelin ohjaimissa kyllä onkin ne ainoat ajurit juurikin avoimia koska Intel kehittää niitä ytimessä. ATI:n korteilla alkaa nykyisin avoimet ajurit olla ilmeisesti vähitellen paremmat kun AMD on siirtymässä avoimiin ajureihin. Ne vaan on vielä uudemmilla näytönohjaimilla vielä huonot, että ATI:a ei välttämättä kannata ostaa vielä. nVidialla sitten laitetaan raksi ruutuun.
"2) Flash suorituskyky ei saisi olla niin surkea mitä se on nyt eli sitä pitäisi parantaa."
Flash on porosofta, että sano terveiset Adobelle. Hittoako sille mitään voi jos Adobe ei osaa ohjelmoida. Tuosta itkeminen on kyllä muutenkin ihan turhaa ja verrata Windowsiin, koska Windows itsessään tarvitsee tuplaydin prossun sujuvaan toimintaan ja Ubuntu jaksaa pyörittää Youtubea ja Ylen Areenaa 800MHz Atomilla. Eli edelleen laitevaatimukset on käytännön tasolla pienemmät ja suorituskyky tuntuu vain jos sitä Flashia on miljoona ikkunaa täynnä. En kyllä ymmärrä miten se onnistuisi normaali-ihmisillä kun Flashia ei videopalvelujen, mainosten ja muutaman pelin ohella pahemmin näy ja mainokset nyt saa suodatettua pois.
"3) Käyttöliittymää pitäisi olla nopea ja samalla kuitenkin tuoda modernin näköinen, nähtiinhän se kun niitä teemoja haeskellaan netistä. Esim. OS X:ään harva kokee tarpeelliseksi vaihtaa teemaa koska oletuskin on jo niin siistinnäköinen."
Sitten valitset sellaisen käyttiksen missä on valmiina siistin näköinen teema. Niitä löytyy yllin kyllin. Joissakin käyttöjärjestelmissä kyllä tietoisesti valitaan kökömmän näköinen teema esimerkiksi jos halutaan käytettävyyssyistä pitää oletuksena selkeänä, tai sitten vaihtoehtoisesti sen takia että saadaan houkuteltua ihmisiä kehittämään itse sitä käyttistä mieleisekseen. Käyttöliittymä on kuitenkin jossain Ubuntussakin esimerkiksi selvästi nopeampi kuin Windowsissa vaikka se sentään on monipuolinen käyttis eikä mikään kevytkäyttis. Mac OS X tuntuu kyllä vielä ketterämmältä, esimerkiksi WLAN:ien kanssa yms. Olettaisin erojen umpeutuvan Mac OS X:n nopeasti.
"4) Käyttiksessä pitäisi olla kaikki oleelliset videokodekit asennettuna mitä mahdollista/luvallista, salattujen DVD-levyjen tuen kohdalla Totem tai mikä tahansa videosoitin onkaan kyseessä olisi hyvä tarjota asiakkaalle linkkiä josta tarvittaessa ostaa tuo tukipalikka, eli kun hän laittaa DVD-levyn asemaan niin softa kertoo heti missä mättää kun levy ei vielä toistu ja opastaa miten homman saa pelittämään. DVD-tuen toimimaan säätäminen ei nytkään ole mahdoton juttu missään nimessä, mutta aloitteleijoille tuollainen kädestä pitäen tyyli toimisi varmasti hyvin."
Sitten valitset sellaisen käyttöjärjestelmän missä ne on valmiina. Tuollainen linkki missä opastetaan kauppaan voisi kyllä olla ihan hyvä joissakin käyttöjärjestelmissä, mutta ei mikään oleellinen koska se on asentajan hommaa pistää kone käyttökuntoon.
"5) Käyttöjärjestelmään olisi hyvä aina silloin tällöin kasata Microsoftiin tyyliin Service Packeja kun päivityksiä on "sopiva" määrä kasassa, ei niin että joutuu ladata koko ISO-tiedoston uusiksi, Ubuntuhan julkaisee 8.04, 8.04.1 jne. se on hyvä juttu mutta silti erillinen SP olisi hyvä lisä."
Miksi hitossa kun se uuden imagen hakeminen käy paljon helpommin? Miksi ihmeessä pitäisi puljata jonkun service packin kanssa kun uusi image valahtaa noin 11min koneelle ja ei ole sitten mitään sähläämistä?
"Käyttiksen nettiriippuvuutta pitäisi myös vähentää ja lähinnä juuri että päivityksiä voisi asentaa SP-muodossa."
Jos ei ole nettiyhteyttä niin ei sitä konetta tarvitse päivittääkään. Lisäksi ainoastaan tietoturvapäivitykset on sellaisia jotka pitää laittaa koneelle. Muilla ei ole mitään kiirettä ja ne asentaa vaikka GPRS:llä joku viikonloppu kun itselle sopii. En näe mitään järkeä siirtyä kivikaudelle kun ainoa syy miksi Windowsissa on service packit erikseen on se, että ne pyrkivät sitomaan käyttistä koneeseen/asennusmediaan ja rajoittamaan toimintaa muuten ja siksi kaikki muu sälä pidetään sellaisena jota erikseen. Käytettävyyden kannalta tuo on selkeä häviö Windowsille ja Windowsin asennukset on tuskallisen työläitä.
"6) Nimetä ohjelmia hienomman kuuloisesti. Kaikki softat eivät ole ärsyttävästi nimetty mutta esim. gThumbin tapaiset nimet ärsyttävät, yleensäkin jos esim. KDE-softan eteen on pakko vääntää K ja XCFE:n eteen X. Tämä on todella vähäpätöinen juttu käytön kannalta mutta varmasti toisi oman ripauksen jos tuollaiset typerät nimet karsittaisiin."
Pitäisikö sitten nimetä ohjelmat yhtä typerästi kuin vaikka Microsoft? Miltä kuullostaa vaikka ".NET" joka tarkoittaa kymmentä eri asiaa. Tai vaikka "Word" ja jos sillä menee hakemaan softaa niin tulee tuhat eri osumaa kun ohjelman nimi on yleisnimi. Haun kannalta on oleellista, että ohjelmilla selkästi tunnistettava erisnimi
Oikeasti enemmän ärsyttää esimerkiksi Ubuntussa se, että suomentajat on suomentaneet ohjelmien nimiä myös niin, että edes about laatikossakaan ei näy mikä ohjelma se "Musiikkimaija" nyt onkaan. Entä jos vaikka haluan käynnistää ohjelman shellistä ja haluan tietää ohjelman nimen niin miten se selviää? Tai vaikka selvittää ohjelman paketti. Helvetin kankeata. Pitäisi se ohjelman oikea nimi näkyä sentään jostain about boksista.
"No minä en vielä toistaiseks ole törmännyt laadukkaisiin opensource -ajureihin, OGL-kiihdytys ei useimmiten ole ollut ollenkaan päällä. En tiedä onko sitten jotain harvinaisempia näyttiksiä joissa opensource -ajurit ovat kehittyneemmät?"
Nykyisin ATI:n X???? sarjan ohjaimilla tuntuu avoimet ajurit olevan vakaammat Ubuntussa kuin Windowsissa suljetut, tosin Windowsissa ajurit on nopeammat.
Lähes poikkeuksetta paras ajuri on sellainen jossa laitevalmistaja itse kehittää sitä tukea suoraan ytimeen ja on kaikki ouppensourcea.
Rajapinnat GPU-kiihdytykseen on tänä päivänä joku Microsoftin Windows-sidonnainen, DirectX, nVidian GPU-sidonnainen kiihdytys (CUDA yms.) tai sitten standardi OpenCL, joka tuli vasta äsken ja on ensimmäisen kerran toteutettu Mac OS X Snow Leopardissa. Tulee muihin käyttöjärjestelmiin viiveellä, paitsi Windowsiin kun Microsoftia ei kiinnosta noudattaa standardeja ja tämä johtaa siihen, että Windowsille on taas entistä paskamaisempaa ohjelmoida.
Kyllä, DirectX:llä on saanut Windows -riippuvaisesti tehtyä kiihdytystä jostain Windows XP SP2:sta lähtien mutta ohjelmoijien näkökulmasta tämä on käyttöjärjestelmäkohtainen erikoisuus ja joudutaan koodaamaan erikseen. Adobe voisi yhtä hyvin kyllä toteutaa kiihdytyksen nVidian GPU:lle jos haluaisi tehdä näytönohjain kohtaisen kiihdytyksen.
Lähitulevaisuudessa grafiikkakiihdytys tehdään OpenCL:llä kun ketään ei kiinnosta alkaa värkkäämään käyttiskohtaisia tai GPU-kohtaisia kiihdytyksiä. Microsoft kun ei noudata standardia niin todennäköisesti sitten standardin totetuttaa esimerkiksi nVidian näytönohjaimien ajurit ja sitten Windowsilla ohjelmat kiihdytystä ei joko ole, se toimii vain jollain nVidialla tai sitten on jaksettu värkätä DirectX kiihdytys.
"Ubuntussa on valmiina suljetut ajurit, saa kun painaa sitä ruksia sieltä laiteajurit ikkunassa."
Tiedän kyllä tämän, mutta mielestäni suljetut vaan heti suoraan käyttöön mikäli ne tarjoavat parhaan toimivuuden.
"Flash on porosofta, että sano terveiset Adobelle. Hittoako sille mitään voi jos Adobe ei osaa ohjelmoida. Tuosta itkeminen on kyllä muutenkin ihan turhaa ja verrata Windowsiin, koska Windows itsessään tarvitsee tuplaydin prossun sujuvaan toimintaan ja Ubuntu jaksaa pyörittää Youtubea ja Ylen Areenaa 800MHz Atomilla. Eli edelleen laitevaatimukset on käytännön tasolla pienemmät ja suorituskyky tuntuu vain jos sitä Flashia on miljoona ikkunaa täynnä."
Flash on kuitenkin hyvin tärkeä web-palikka ja kun sitä on tarjolla "joka sivulla", ei tuollainen sumputus auta kun taviskäyttäjä kokeillaa surffailla ja sitten jumittelee siellä täällä. Windows XP ei tarvitse tuplaydinprossua ja jos vertaat Flash-suorituskykyä niin Windows pieksee Ubuntut selvästi vanhemmalla koneella ja olenpa melko varma että näin on myös uusimmilla, vaikkapa sitten sellaisilla jotka juuri ja juuri täyttävät Windows 7:n minivaatimukset. Olen itse tuskaillut Ubuntun kanssa vanhempien kun kyseessä on ollut vanhempi nettikone, hieman vaikea täysillä kehua Ubuntua kevyeksi ja nettikäyttöön sopivaksi kun vastaan tulee tuollaisia teknologioita jotka toimivat siinä yksinkertaisesti aivan saatanan huonosti verrattuna Windowsiin samalla koneella.
"Käyttöliittymä on kuitenkin jossain Ubuntussakin esimerkiksi selvästi nopeampi kuin Windowsissa"
Vanhempien koneiden kanssa Windows XP vie voiton keveydessä, Windows 7:n ja Ubuntu 9.10:n kanssa tilanne oli kyllä aikalailla tasan, joskin 7 oli hienomman näköinen ja Aero toimii sulavammin kuin Compiz joten käyttöfiilis oli mukavampi, kyseessä nykytason kone ja siis samalla raudalla pyöriteltiin.
"Tuollainen linkki missä opastetaan kauppaan voisi kyllä olla ihan hyvä joissakin käyttöjärjestelmissä, mutta ei mikään oleellinen koska se on asentajan hommaa pistää kone käyttökuntoon."
Hyvin moni kuitenkin haluaa itse kokeilla asentaa käyttiksen ja negatiivista feedbackia kuulet sitten kun käyttis koettiin liian hankalaksi, tuollaisen pienen vinkki-ikkunan koodaaminen ei varmaankaan ole ylivoimainen tehtävä ja jos kyseessä on kuitenkin jokin asia minkä käyttäjä halua saada toimimaan tai jonka saattaa jopa olettaa toimivan heti niin kyllä paras on kertoa heti että mistä kiikastaa, ei niin että käyttäjä on (kenties Windowsista siirtyneenä) heti samantien hukassa ja joutuu Googlaamaan ohjeita. Applekin on ymmärtänyt että koska tilanne on se mikä on niin he ovat koittaneet tehdä käyttiksestä äärimmäisen helpon ja opastukseen on kiinnitetty huomiota. Apple myös avoimesta tunnustaa ryhmän "switchers" olemassaolon.
"Jos ei ole nettiyhteyttä niin ei sitä konetta tarvitse päivittääkään"
Jotkin softat tarvitsevat tiettyjä palikoita toimiakseen, tekemällä erillisiä Service Packeja softan järjestelmävaatimuksissa olisi helppo ilmoittaa "requires Käyttis X SP2 or newer" ja softia voisi päivittää tai asentaa uusia sellaiseenkin koneeseen jossa sitä nettiä ei ole. SP-paketeissa olisi myös varmasti vähemmän ladattavaa kuin kokonaisessa CD-imagessa. Mitä enemmän ottaa ongelmatilanteita huomioon niin mielestä sitä enemmän kuulee positiivista kritiikkiä. Microsoft on Windowseineen sellaisessa asemassa että se saa käytännössä tehdä mitä haluaa, mutta jos muiden käyttisten tulee osoittaa olevansa merkittävästi parempia että niitä kukaan viittii käyttää, OS X on nyt aika hyvin alkanut tekemään kun ihmiset ostavat jopa koneenkin sitten samalta valmistajalta.
"Tiedän kyllä tämän, mutta mielestäni suljetut vaan heti suoraan käyttöön mikäli ne tarjoavat parhaan toimivuuden."
Mutta suljetulle softalle ei voi edelleenkään antaa teknistä tukea eikä tehdä tietoturvakorjauksia joten eipä onnistu. Ostaa sitten sellaisen näytönohjaimen missä avoimet ajurit on parhaat (ja ainoat), kuten vaikka Intelin.
"Flash on kuitenkin hyvin tärkeä web-palikka ja kun sitä on tarjolla "joka sivulla", ei tuollainen sumputus auta kun taviskäyttäjä kokeillaa surffailla ja sitten jumittelee siellä täällä."
Se, että Flash on tärkeä sinulle, ei tarkoita sitä että se on tärkeä muille. Lähinnä tärkeys on se että se on defacto ratkaisu videolle ja mainoksille, mainokset ei ole välttämättömiä eikä videokaan ole mitenkään itsestään selvä perusasia koska hyvin monet on ostaneet mokkulan ainoaksi yhteydeksi.
"Windows XP ei tarvitse tuplaydinprossua ja jos vertaat Flash-suorituskykyä niin Windows pieksee Ubuntut selvästi vanhemmalla koneella ja olenpa melko varma että näin on myös uusimmilla, vaikkapa sitten sellaisilla jotka juuri ja juuri täyttävät Windows 7:n minivaatimukset."
Windows XP ei tarvitse tuplaydin prossua, mutta eipä se myöskään ole nykypäivän Windows. Windowsin nykyversio on Windows 7 ja edellinen Windows Vista. Ja ohjelmistovalmistajia noin yleisesti ei kiinnosta kuin nykyinen ja edellinen julkaisu. Windows XP meni eläkeikään heti kun Windows 7 julkaistiin ja on nyt matkalla hautaan. Parin vuoden päästä ei uusia ohjelmajulkaisuja tule eikä saa uusia lisälaitteita toimimaan, pelien saanti on jo osittain loppunut eikä se enää käy kaikkiin koneisiin. Windows XP on enää vain vanhoissa koneissa jotka odottaa päivitystä uudempaan käyttikseen lähitulevaisuudessa.
Vanhemmilla koneilla Windows XP kyllä toimii paremmin Flash suorituskyvyssä mutta Ubuntun saa pyörittämään Flashia selvästi heikkotehoisemmssa koneessa kuin nyky-Windowsit.
"Olen itse tuskaillut Ubuntun kanssa vanhempien kun kyseessä on ollut vanhempi nettikone, hieman vaikea täysillä kehua Ubuntua kevyeksi ja nettikäyttöön sopivaksi kun vastaan tulee tuollaisia teknologioita jotka toimivat siinä yksinkertaisesti aivan saatanan huonosti verrattuna Windowsiin samalla koneella."
No koita käyttää nyky-Windowsia siinä koneessa niin varmasti on Ubuntu on kevyempi. Ja jos haluat verrata vuoden 2001 Debianiin niin se toimi jossain 486:ssa..
"Hyvin moni kuitenkin haluaa itse kokeilla asentaa käyttiksen ja negatiivista feedbackia kuulet sitten kun käyttis koettiin liian hankalaksi, tuollaisen pienen vinkki-ikkunan koodaaminen ei varmaankaan ole ylivoimainen tehtävä ja jos kyseessä on kuitenkin jokin asia minkä käyttäjä halua saada toimimaan tai jonka saattaa jopa olettaa toimivan heti niin kyllä paras on kertoa heti että mistä kiikastaa, ei niin että käyttäjä on (kenties Windowsista siirtyneenä) heti samantien hukassa ja joutuu Googlaamaan ohjeita."
Tälläisille jotka itse säätelee eikä tiedä yhtään mitään mistää ja syytää omasta kädettämisestä ongelmia voi sitten hyvin perustellusti sanoa idiooteiksi. Kyllä se vika on yli 95%:sti tuolin selkänojan ja näppiksen välissä, käyttöjärjestelmästä riippumatta, jos on joku ongelma. Jos kerran haluaa itse urheilla niin sitten opettelee sen urheilun eikä valita tai sitten menee ja ostaa valmista.
"Applekin on ymmärtänyt että koska tilanne on se mikä on niin he ovat koittaneet tehdä käyttiksestä äärimmäisen helpon ja opastukseen on kiinnitetty huomiota. Apple myös avoimesta tunnustaa ryhmän "switchers" olemassaolon."
Niin on Canonical myös. Ubuntussa on selvästi panostettu Windows -yhteensopivuuteen ensimmäisen LTS:n jälkeen. Seuraavaan LTS:n tehtiin NTFS tuki, Wubi, tunnistaa Windowsin samalta kiintolevyltä, osaa siirtää asetuksiakin siitä ja jne. Siinä missä Ubuntu 6.06 oli sopiva pöytäkoneeseen tavalliselle tallaajalle ja palvelimeen, 8.04:ssä oli tehty hommat Windowsista siirtyville helpoksi, sopi yrityskäyttöön sekä myös läppäriin.
"Jotkin softat tarvitsevat tiettyjä palikoita toimiakseen, tekemällä erillisiä Service Packeja softan järjestelmävaatimuksissa olisi helppo ilmoittaa "requires Käyttis X SP2 or newer" ja softia voisi päivittää tai asentaa uusia sellaiseenkin koneeseen jossa sitä nettiä ei ole."
Näinhän se on joka paikassa. Kyllähän softissa yleisesti kerrotaan mitä komponentteja vaatii toimiakseen. Ei mitään ihmeellistä. Ja jos Ubuntu on tuttu niin avaa Synaptic ja klikkaa mitä tahansa pakettia hiiren oikealla napilla ja valitsee Ominaisuudet->Riippuvuudet niin se kertoo mitä tarvitsee toimiakseen. Ja vielä parempaa, Ubuntu osaa itse asentaa ne tarvittavat paketit mitä tarvitsee toimiakseen! Windowsilla joutuu itse huolehtimaan että riippuvuudet on täytetty kun asentaa ohjelmia ja niistä kerrotaan nettisivulla ohjelmiston laitevaatimuksissa. Esimerkiksi tässä olisi WordPress: http://wordpress.org/about/requirements/
Hyvin tarkkaan on kerrottu, että PHP 4.3-> ja MySQL 4.0-> ja webserver joka tukee PHP/MySQL:ää. Siitä vaan täyttämään riippuvuuksia. Ubuntulla klikataan pakettia se alkaa sitten täyttämään riippuvuuksia.
"SP-paketeissa olisi myös varmasti vähemmän ladattavaa kuin kokonaisessa CD-imagessa."
Mutta enemmän säätämistä kun CD-image valahtaa koneelle reilussa kymmenessä minuutissa. Käyttiksen asennus ja joku service pack sen päälle kestää PALJON kauemmin. Sitä kun itse on asentanut Windows XP SP2->SP3 päivitykset niin pelkään service packiin ja päivityksiin vierähtää jo se parituntia kun kone ruksuttelee. Ja sitten tietysti se homma, että jos menee asentaan service packin ennen Windows Updatea niin Windows XP bugaa ja särkee päivitysjärjestelmän jolloin homma pitää aloittaa alusta.
Ubuntulla uuden imagen saa reilussa 10min ja sen heittää tikulle hetkessä, eikä CD:täkään kauaa polta. Paljon helpompi ja varmempi tapa.
Pitäsi toi tajuta tyhmemmänkin, että ne tarkoitaa just tuota mitä niin järkevästi yrität selvittää.
Linux-ytimen ympärille rakennetut julkaisut eivät ole oikein ihmisystävällisiä. Joku aina ei toimi niissä.
2 vuotta taistelin eri julkaisujen kanssa ja luovutin. Siirryin takaisin XP:n käyttäjäksi ja korvien väli saa lepoa.
Hermot lepää kun voi latailla turvallisia ohjelmia ;)
http://finnish.toggle.com/fi?q=&search=Haku
http://finnish.ircfast.com/fi?q=
Et ostaessa sitten kysynyt, että mikä järjestelmä? XP olisi ollut vaihtoehtoinen.
Ala vaan opettelemaan Linuxin distrojen filosofiaa, pakettienhallintaa yms.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Linpus_Linux
no siinä on se käyttöjärjestelmä kai sen nyt tiedät.
Kannattaa tutustua. Mun siskolla ja sen kavereilla on paljon pikkuläppäreitä ja siskolle vaihdoin pian Ubuntun kun kyllästyin sen putsaamiseen kai ne tuli jostain hymiöjutuista mitä ne meseihin lataa. Tuossa on nyt koko likkaköörillä Ubuntu tai Ubuntu net book remix mineissä ja ovat tyytyväisiä. Tytöt on mukavempia opettaa uuteen kun ne ei ole niin fanaattisia ja tykkäävät kun pääsevät helpolla koneen kanssa eikä tarvi virustorjuntojen ja muiden ilmotuksia ihmetellä, ohjelmatkin päivityy pakettienhallinan kautta ja niitä on helppo lisätä kun ei tarvi netistä vaivalla etsiä... eli tyytyväisiä ovat kun kaikki "tylsä" on poissa. Vanhin niistä sai ison läppärin kun lähti opiskelemaan ja pian se pyysi mua laittamaan siihen Ubuntun kun ei osannut Windowsin kanssa elää... liian vaikea. Näin se menee.
Käännyttäkää nyt oikeen urakalla. minä kasta sinut nyt ububumutunrin käyttäjäksi.. amen
Mitä hiton käännytystyötä vai onko Windows sinusta ainoa oikea uskonto ja muut kerettiläisiä. Anteeksi vain mutta asiat voi tehdä helpomminkin! Ubuntu on tosi aloittajaystävällinen linuxjakeluihin siirtyessä.... onhan niitä muitakin vaikka Mint tai toisesta sukupuusta Mandriva jotkut suosii OpenSusea.
Linux on vain järjestelmän ydin ja sen päälle on tehty sekä helppoja- että vaikeita käyttöjärjestelmiä.. Ubuntu on yksi helpoimmista linuxydintä käyttävistä käyttiksistä.
Niin sehän on ilmainen ja sua on kustu oikeen urakalla silmään, oot maksanut isot rahat koneesta, jossa on ilmainen käyttis. Peru kaupat, jos voit.
Sellaista käyttöjärjestelmämerkkiä ei ole olemassakaan, eikä se varmasti ole ollut ilmainen jos siitä kerran on maksanut.