Muistokirjoitus koiralle

PERROLLE

Perro (23.1.1999-14.12.2009) sekarotuinen-seiskarinkoira lähti äsken koirien taivaaseen.

Vajaat 11 vuotta sitten näin kaupan ilmoitustaululla ilmoituksen, jossa lahjoitetaan sekarotuinen koiranpentu. Pentuja oli viisi ja meille valittiin se, joka näytti viisaimmalta. ”Maksoimme” Perrosta pussillisen puruluita ja paketin kahvia.

Perro oli minulle se koira, joka opetti paljon uutta ja jonka kautta tutustuin moniin uusiin ihmisiin. Kun se oli 4kk ikäinen menimme Koirakerho Rähmä-Käpälien toko ryhmään. Sitä kautta tutustuin moniin ihmisiin, joista useamman kanssa olen vieläkin tekemisissä. Osallistuimme myös tottelevaisuus kisoihin ja Perro suoriutui niistä hyvin, saaden muutaman hyvänkin tuloksen. Se ei kuitenkaan katsonut tarpeelliseksi harrastaa moista temppuilua kovin pitkään, koska se harrasti mieluummin ajattelua kuin fyysistä toimintaa.
Agilitya harrastimme myös ja sen junamaisen etenemistyylin ansiosta minä opin ohjaamaan koiraa radalla.

Kun Perro oli 2v, muutti meille Pantteri-kissa ja ne olivatkin parhaat kaverit. Pantterikin luuli olevansa koira. Cookie-collie muutti meille kun Perro oli 4v ja Bongo-kääpiöpinseri oli Perron lauman jäsen pari vuotta. Perro oli pennusta asti luonteeltaan rauhallinen ja mietteliäs. Se ratkaisi mielellään erilaisia tehtäviä ja ruoka oli sen mielestä aina hyvää, vaikka se olikin viimeiset 5 vuotta allerginen useammalle ruoka-aineelle. Sen selkä oli nyt lopuksi kipeä ja näki, ettei sen liikkuminen ollut kivutonta. Nyt oli siis aika päästää se pois, ennen kuin kivut olisivat hallinneet sen elämää vielä enemmän.

Nyt elämässämme Cookien kanssa alkaa uusi vaihe. Asumme nyt yksin, tai siis kaksin, mutta tiedossa on uutta. Lähiviikkojen aikana odotetaan syntyväksi ensimmäistä lapsenlastani ja helmikuussa toista. Näiden lasten odotus antoi minulle voimaa erota Perrosta ja päästää se vaivoistaan jatkamaan sielunvaellustaan.

Kiitos Perro näistä melkein 11 vuodesta ja hyvää jatkoa. Eija ja Cookie