Tarkoituksella ketjun otsikko on hieman provokatiivinen, jotta palstalla liikkuvien opettaja-aktiivien huomio kiinnittyisi siihen;) Tällä kertaa ei kuitenkaan luvassa ole (ainakaan perinteistä) palkkanarinaa, vaan pieni ja toivottavasti asialliseksi katsottava kysymyspatteri.
Opiskelen sillä tähtäyksellä, että muutaman vuoden kuluttua saavuttaisin matemaattisten aineiden lehtorin pätevyyden. Haluaisinkin tietää palkkauksen arkirealismista opettajien työmarkkinoilla. Alalla noudatetaan kaiketi edelleen taulukoita aika orjallisesti, mutta paljonko ansioon voisi esimerkiksi lukion lehtorilla tulla tva-lisää tai palkkausperusteita ylitunteina tai korjauspalkkioina? Joutuuko useinkin ennen ensimmäisiä kokemuslisiä työskentelemään alle 3000 euron kokonaiskuukausiansioilla?
Olisi kiintoisaa kuulla, paljonko lukiossa ja yläkouluissa työskentelevillä opettajilla on kontollaan ylitunteja keskimäärin. Tilastollisesti vaikuttaisi siltä, että ainakaan kolmen tai neljän ylitunnin kuorma ei vaikuta poikkeavan suurelta. Millä muuten selittyisi se, että lukion lehtoreiden keskiansio kipuaa lähelle neljää tuhatta kuukaudessa, kun kaikilla kokemuslisilläkin jää vielä 350€ vajaaksi? Ja jos jollakulla on kokemusta tai tietoa IB-lukiossa tai valtion koulussa opettamisesta palkkauksen näkökulmasta, olisin kiitollinen tiedon jakamisesta.
Opiskelen sillä tähtäyksellä, että muutaman vuoden kuluttua saavuttaisin matemaattisten aineiden lehtorin pätevyyden. Haluaisinkin tietää palkkauksen arkirealismista opettajien työmarkkinoilla. Alalla noudatetaan kaiketi edelleen taulukoita aika orjallisesti, mutta paljonko ansioon voisi esimerkiksi lukion lehtorilla tulla tva-lisää tai palkkausperusteita ylitunteina tai korjauspalkkioina? Joutuuko useinkin ennen ensimmäisiä kokemuslisiä työskentelemään alle 3000 euron kokonaiskuukausiansioilla?
Olisi kiintoisaa kuulla, paljonko lukiossa ja yläkouluissa työskentelevillä opettajilla on kontollaan ylitunteja keskimäärin. Tilastollisesti vaikuttaisi siltä, että ainakaan kolmen tai neljän ylitunnin kuorma ei vaikuta poikkeavan suurelta. Millä muuten selittyisi se, että lukion lehtoreiden keskiansio kipuaa lähelle neljää tuhatta kuukaudessa, kun kaikilla kokemuslisilläkin jää vielä 350€ vajaaksi? Ja jos jollakulla on kokemusta tai tietoa IB-lukiossa tai valtion koulussa opettamisesta palkkauksen näkökulmasta, olisin kiitollinen tiedon jakamisesta.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Googlaa opettajien palkkalaskuri (norssiportin sivuilla).
Kaiken todennäköisyyden mukaan alkupalkkasi tulee olemaan noin 3000 e ja ylikin. Tähän pääset muutamalla ylitunnilla ja ryhmänohjaajan tehtävällä. Eiköhän useimmilla tosiaan ole se kolme neljä ylituntia, lehtoreilla ainakin. Lisäksi käsitykseni mukaan lukion opeille maksetaan ylimääräistä kirjoitusten hoitamisesta. Jollekulle koulun matikistille maksetaan erikseen fyke-kamojen hoidosta. Oppilaskunnan ohjaamisesta, johtoryhmän jäsenyydestä tms. maksetaan myös erikseen.
Mitään tva-rahoja on kyllä käytännössä aika turha odotella ja taulukoita tosiaan noudatetaan aivan orjallisesti.
Aloittelevan aineenopena saat bruttona noin 3800 euroa / kk.
Katsotaanpas sanoi lehtori.
1. kalleusluokassa peruspalkka on 2609 e/kk ja ylitunnit n. 110 e/kk, mikä on todella vähän. Paljonko jää tuntipalkaksi, kun opetusvelvollisuus on 20 tuntia/vko. Minulla on sentään kaikki ikälisät, mutta ei ylitunteja ja lukion lehtorin pätevyys, niin silti brutto on vain 3500 e/kk. Tekemällä hieman ylitunteja voi päästä siihen maagiseen 4000 e/kk. No saa sillä sentään kevytgotleria leivälle. Sitten siihen muuhun työmäärään mennäkseni, lukiossa ainakin on tunnit valmisteltava hyvin ja uuttakin tietoa hankittava, jos aikoo mennä luokan eteen ja myös pysyä siellä. Meidän kunnassa terveyskeskuksen osastonhoitaja hankkii sen minkä lukion rehtori ja peittoaa siis kaikki lehtorit. No, mutta onhan meillä rakkaus työhömme.
Ihme, etteivät trollaajat ole olleet liikkeellä tässä ketjussa kun sanat "opettaja" ja "palkka" ovat esillä. Ehkä yli kahden rivin viestit menevät heillä yli hilseen:)
Palkkalaskuria apuna käyttäen olen koittanut hahmottaa kuvaa siitä, miten esimerkiksi juuri lukion lehtorilla voisi kertyä uraa aloitellessa ansioita. Muodostuuko ylitunteja esimerkiksi seuraavalla tavalla 20 tunnin viikoittaisen opetusvelvollisuuden matemaattisten aineiden opettajalle, jolla on jonkin verran demonstraatioaineiden fysiikan tai kemian tunteja? Huom! Varsinaisia ylitöiksi meneviä kursseja en ole ottanut huomioon, vaan koitan vain hahmottaa lukion erityispiirteistä koituvia palkkausperusteita.
-demonstraatiopalkkio 1-2 ylituntia
-ryhmänohjaus 1 ylitunti
-lukioresurssi koskien mm. yo-kokeita 1-2 ylituntia
-lukiokerroin edellisiin perustuen 2,3-2,5 ylituntia
Näillä saisin aloittavalle lehtorille palkaksi 3300-3500, mutta kertokaapa, mitä arkirealismi ylitunneissa on.
Koulussa on mahdollista tehdä lisätöitä, joista onneksi maksetaan myös jotakin korvausta. Arviosi tunneista on melko oikea ja ei kun työn iloa. Minulla ei enää ole extratunteja ja siten palkka myös pienempi kuin aikoinaan oli, mutta koko työhistorian aikainen (v. 1980 - ) keskimääräinen palkka indeksikorjauksin on n. 5000 e/kk. Osa palkasta selittyy Lapin vuosilla, jolloin syrjäseutulisää maksettiin 24 %. Tämä tieto on Valtionkonttorilta. Tein kyllä tosi paljon töitäkin aikoinaan (keskim. 27 opetustuntia /vko). Olin lähes kaikessa mukana, välillä myös lukion va. rehtorina jne. jne...Työtunteja/vko oli paljon eikä niistä ääntä pidetty. Veroja myös maksoin paljon, koska silloin olin suurituloinen toisin kuin nyt. Palkka ei ratkaise kaikkea ja kyllähän korvaus on lukiossa kohtuullinen kunhan on vain vihkiytynyt alalle.
Ylituntien määrä vaihtelee kai paljon kouluittain ja kunnittain. Jotkut tekisivät mielellään enemmän kuin mitä heille tarjotaan, toiset tekevät pakon edessä enemmän kuin mitä haluaisivat. Itse kuulun jälkimmäiseen ryhmään. Opetusvelvollisuuteni on 18h ja joudun tekemään 23. Mutta minkäs teet, kun ei ole ketään muuta, joka kurssit voisi pitää.
Ainakin meillä yo-tehtävien korjauksesta maksetaan kertakorvaus ennen kesälomaa, eli se ei ole kk-palkassa mukana.
Muuhun täällä onkin jo vastailtu, mutta näin Turkulaisena (anteeksi) kerron, että eräissä kunnissa ylituntien määrää on rajoitettu. Meillä katto on 5 ylituntia. Sehän tietysti vaikuttaa siihen, mitä kuussa voi tienata.
Turkulaisiahan tässä itsekin ollaan, tätä nykyä. Tuo paikallinen ylituntikatto selittääkin sitten ainakin osittain havainnot siitä, että täällä päin lukion lehtorit tienaavat vaatimattomammin kuin muilla kartoittamillani paikkakunnilla (kartoitusmenetelmä jääköön salaiseksi:)) Paljonko tuo yo-kokeiden korvaus tietää suunnilleen euromääräisesti? Ja onko kenelläkään tuttuja normaalikouluissa, siellä voi käsittääkseni tienata noin tonnin enemmän kuussa kuin kunnallisissa oppilaitoksissa...? Yliopistoissa ansiot sitten taas ovat hiukan heikommat, ehkä professoreita lukuun ottamatta.
Lämmittää muuten mieltä kuulla, että opettajanakin voi päästä jonkinlaisille ansioille. Itse kai lukeudun siihen porukkaan, jolla olisi kyllä ollut vientiä yksityisillä työmarkkinoilla, mutta moni asia menee kovan valuutan edelle. Eipä kuitenkaan tule koijattu olo, jos mahdollisuuksia nelosellakin alkaviin kk-ansioihin on.
Muuten, nykyään syrjäseutulisät taitavat olla kyllä mitättömät verrattuna 24 prosenttiin.
palkkasi heti valmistumisen jälkeen. Itse olen vuoden ollut lukion lehtorina ja palkka on 3500. Ennen olit syrjäkylän yläasteella, jossa tunteja oli paljon ja vähän opettajia. Siellä palkkani oli hiukan parempi...
Kylläpä opettajilla on hyvät palkat! Itse olen koulutussuunnittelija isossa oppilaitoksessa, kasvatustieteen maisteri ja olen tehnyt opettajan pedagogiset opinnot. Palkka on 2470 €/kk. Suunnittelen koulutusta, kehitän menetelmiä ja toteutuksia sekä toisille että omiin koulutuksiini, luon verkko-oppimisympäristöön materiaalia ja tehtäviä, hankin luennoitsijoita, pidän myös itse koulutuksia ja arvioin. Palkka ei riipu tehtävistä vaan siitä, minkä työehtosopimuksen piiriin työnantaja on päättänyt sijoittaa vakanssin. Opettajasopimus tulee kuulemma niin kalliiksi.
Palkkani ei ole edes huonoin meidän talon opetusta antavasta henkilöstöstä, sillä kirjastohenkilökunta pitää tiedonhakukoulutuksensa vielä halvemmalla, 1890 €/kk. Tosin he opettavat vain pari tuntia viikossa, mutta silti, maisterintutkinnolla ja pedagogisella pätevyydellä ainakin noista opetustunneista saisivat maksaa opetustyön palkkaa.
Kyllä se palkan suuruus riippuu aivan siitä, kuinka paljon on tunteja tarjolla. Itse olen pari vuotta sitten valmistunut, joten mitään ikälisiä ei ole vielä kertynyt. Peruspalkka taitaa nykyisen ovtes:n mukaan olla noin 2630. Opetan yläkoulussa kotitaloutta ja matematiikkaa, opetusvelvollisuus on 23 h ja opetusta juuri tuo 23 h. Yhden ylityötunnin saan, kun olen luokanvalvoja, josta korvaus on reilun satasen. Lisäksi saan taito- ja taideainelisää päälle 90 euroa kuussa. Alle kolmen tonnin palkka näillä opetusmäärillä jää. Olisin kyllä valmis opettamaan enemmänkin, mutta kun ei ole tunteja tarjolla. Voisin aivan hyvin opettaa joka päivä kuusi tuntia, minkä oppilaatkin koulussa istuvat. Seitsemällä ylityötunnilla saisi jo liksaa kivasti ylöspäin.