Hei! Olen 2-vuotian autismilapsen isoäiti ja nyt perheeseen syntyi uusi vauva. Kyselisin kokemuksianne vastaavasta tilanteesta.
A-tyttö ei ole päivähoidossa eikä kuntoutuksessa, kun virallista määritystä ei autismiin ole vielä tullut; tutkimukset vielä kesken. Tytöllä kaikki mahdolliset autismin piirteet, nyt vielä lisäksi ilmaantuneet poissaolokohtaukset. Hän on todella hankala tapaus, joskus on koko päivä vain pelkkää raivoamista johon ei auta mikään.. Pelkään äidin jaksamista ja hetkeä kun pikkuveli pääsee kotiin.
"Normaalikin" lapsi saattaa taantua ja heittäytyä hankalaksi, niin kuinka sitten autistinen lapsi?
Entä kuinka mahtanee käydä, jos lapselle hankkii nyt hoitopaikan? Kuinka voisin perhettäa auttaa? Kertokaa kokemuksianne!
A-tyttö ei ole päivähoidossa eikä kuntoutuksessa, kun virallista määritystä ei autismiin ole vielä tullut; tutkimukset vielä kesken. Tytöllä kaikki mahdolliset autismin piirteet, nyt vielä lisäksi ilmaantuneet poissaolokohtaukset. Hän on todella hankala tapaus, joskus on koko päivä vain pelkkää raivoamista johon ei auta mikään.. Pelkään äidin jaksamista ja hetkeä kun pikkuveli pääsee kotiin.
"Normaalikin" lapsi saattaa taantua ja heittäytyä hankalaksi, niin kuinka sitten autistinen lapsi?
Entä kuinka mahtanee käydä, jos lapselle hankkii nyt hoitopaikan? Kuinka voisin perhettäa auttaa? Kertokaa kokemuksianne!
Vastaukset 1
Vanhimmat
tässä vaiheessa olisi varmaan, jos pystyisit mahdollisimman paljon olemaan perheessä "läsnä". Ottamaan siskoa hoitoon ja näin antaa äidille aikaa olla vain vauvan kanssa, hermolomaa vaativasta esikoisesta ja esikoinen saisi mummilta täyttä huomiota.
itsellä tyttö 4v ja autistinen poika 3v, poika todella haastava... mutta kyllä nauttii mummon kanssa olosta :)
nauti lapsenlapsistasi ja siitä kun he ovat pieniä, uskoisin että kaikenlainen apu on todella tärkeää ja sitä arvostetaan. oli se sitten pieni hetki lasten kanssa, siivousta, puhelinsoitto ym.