Toivo menetetty?

dennnnnnnis

Hankimme 2 kk ikäisen kissan. Nyt kissa on olult meillä pari päivää. Kissa tuli talosta, jossa oli useita kissoja ja asui muutama ihminen. Talossa oli normaalisti ruokakupit, mutta talo oli sotkuinen ja pahanhajuinen, hieman epäilyksiä herättävä.

Meille tultuaan kissa on ollut erittäin arka. Kun yrittää silittää, se useimmiten sähisee ja näyttää hampaitaan. Antaa kuitenkin silittää ja ottaa syliin, eikä sen jälkeen enää suhise. On käynyt kaksi kertaa laatikolla asioillaan, kerran pissasi lattialle. Isompiin tiloihin päästyään piiloutuu sohvien yms. parhaisiin piilopaikkoihin, ja voin vain kuvitella kauanko olisi siellä ilman apuvoimia.

Yleensä meillä olleet kissat ovat olleet alusta alkaen sosiaalisia ja kilttejä, tämä on niin järkyttävän pelokas ja se hampaiden näyttely ja sihiseminen on hieman pelottavaa. Loppuukohan tämä milloinkaan.. tottuuko kissa..

9

2493

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ...

      Pennulle pitää antaa aikaa, pari päivää ei ole aika eikä mikään. Varsinkin kun kyseessä on liian nuorena luovutettu kissa, jota ilmeisesti ei ole ehditty/haluttu sosiaalistaa ihmisiin ollenkaan. Sosiaaliselle pennullekin muutto uuteen kotiin on järkytys ja tottuminen uusiin ihmisiin vie aikansa.

      Pentua voi houkutella luokse esimerkiksi ruoalla ja odottaa, että se tulee itse haistelemaan ojennettua kättä, minkä jälkeen voi varovasti silitellä kissan poskia (ei päälakea), jos pentu vaikuttaa suostuvaiselta ja siirtyä siitä sitten silittelemään vartaloa. Samoin kannattaa antaa kissan tulla itse syliin vaikka lattialla istuessa eikä napata sitä väkisin. Jos pentu piiloutuu esimerkiksi sohvan alle, niin sieltäkin sitä pitää yrittää houkutella vaikka ruoalla tai lelulla eikä ottaa kiinni ja repiä esiin väkisin. Moisen operaation jälkeen pelkää todennäköisesti ihmistä vielä enemmän.

      Jos pentu uskaltaa kuitenkin käydä vessassa ja syö, niin tilanne ei ole ollenkaan toivoton, mutta pennun sosiaalistaminen voi viedä kyllä hyvinkin viikkoja. Ja eipä ole sanottu, että kissasta koskaan tulee mitään kilttiä ja sosiaalista sylikissaa, vaikka lähtökohdat olisivat nykyistä paremmat - kissojen luonteissa kun on suuria eroja. Tämä pitää vain hyväksyä.

      • misukkamn

        itsellä samanlainen kokemus , kaksi urosta jotka kiintyneitä toisiinsa tulivat meille hieman villiintyneinä , emo synnytti ne mökin alle . sähisivät ja sylkivät ja näytti koiralle hampaita ja myös ihmiselle. toinen ei antnut kiinni ollenkaan moneen viikkoon ja toinen oli sylikissa. pikkuhiljaa ne alkoivat tottumaan . mutta toiseta kissasta ei kovin hyvää sylikissaa tullut mutta oli käsiteltävissä hyvin =)


    • farkku

      1. Sulje kissa yhteen avonaiseen huoneeseen. Mielellään sellaiseen, jossa ei ole esim. sänkyä minkä alle piiloutua. Laita kissan ruoka&tarpeidentekoastiat sinne, ruoka eri nurkkaan kuin missä kissa yleensä piilottelee.

      2. Pidä ruokinta-ajat hieman pidempiä, jotta kissalla on todella nälkä. Istu maahan, avaa suurieleisesti jotain herkkua (esim. kastikepussit) ja tyhjennä annos lautaselle. Odota hieman kauempana kunnes kissa tulee syömään. Älä puhu sille.

      3. Jatka tätä, kunnes kissa sietää sinun läsnäolosi hermostumatta ja kiinnostuu kun tulet sisään huoneeseen. Älä jätä kissalle leluja huoneeseen, vaan ota ne aina mukaasi: näin kissalle jää positiivinen mielikuva sinusta.

      4. Kun kissa osaa olla hyvin seurassasi, tarjoa sille jotain herkkua kädestäsi. Voit myös antaa sen haistaa kättäsi. Kun tätä vaihetta on toistettu niin kauan, että kissa ei enää säpsähdä/kavahda/murise/sihise/näytä hampaitaan, voit yrittää silittää sitä.

      5. Kun kissa on luontainen kanssasi, siirrä se eri huoneeseen. Jos kissa pystyy luottamaan sinuun tunnin kuluttua uuteen huoneeseen saapumista, se on valmis tutustumaan sinun kanssasi koko kämppään.

      6. Siirrä kissan ruokakuppi ja vessalaatikko oikeille paikoilleen ja näytä ne kissalle. Vessalaatikon oikean paikan voit näyttää viemällä jotain ruokaa vessan viereen. Älä vaihda hiekkaa kokonaan tällä välillä, jotta se tuoksuisi omalta.

      7. Kissasi pitäisi olla tottunut sinuun noin kuukaudesta kolmeen kuukauteen. Toimii takuuvarmasti!

    • Kissanomistaja

      Meillä oli aluksi oman kissanpentumme kanssa vähän samanlaista. Kissa on nyt 6kk vanha ja on ollut meillä nyt kolme kuukautta. Se tuli meille tasan 3kk ikäisenä ja omistaja oli eläinsuojeluvalvoja, joten ilmeisesti hyvistä oloista tuli.

      Kolme ensimmäistä vuorokautta kissa oli hyvin peloissaan eikä antanut silittää ja oli lähes koko ajan piilossa yhdessä nurkassa eikä uskaltanut tutkia paikkoja tai tulla pois piilosta. Jos yritti mennä lähelle, niin kissa vaan sähisi. Kolme ensimmäistä yötä kissa myös maukui ihan taukoamatta ja oli vaikeaa saada nukuttua. Ruuatkin meidän piti viedä sinne nurkkaan missä kissa oli, ja myös hiekkalaatikko, koska kissa ei uskaltanut muualle liikkua. Kun kissa sai rauhassa syödä omassa piilossaan, niin ruoka maistui kyllä hyvin ja söi kaiken mitä tarjottiin.

      Vähitellen kissa alkoi tutustua meihin öisin, tuli yöllä nuuskimaan kun nukuimme, ilmeisesti silloin emme olleet niin pelottavia. Päivisin se oli kuitenkin edelleen omassa piilossaan ja sähisi jos yritti mennä lähelle. Annoimme sitten kissan olla rauhassa ja emme yrittäneetkään mennä koskemaan sitä. Pikkuhiljaa se sitten uskaltautui tutkimaan paikkoja. Joitain viikkoja siinä taisi vierähtää, ennen kuin kissaa pystyi silittämään ja ottamaan syliin. Nyt kissa on jo ihan tottunut meihin, on todella ihmisrakas, kehrää paljon, tykkää rapsuttelusta ja tulee välillä ihan itse syliin ja käy siihen nukkumaan. Kuitenkin vieraita ihmisiä se vähän pelkää.

      Joten antaisin neuvoksi, että älä hätäile pennun kanssa, kyllä se siitä ajan kanssa teihin varmasti tottuu, se vie vaan paljon aikaa. Ei kannata ottaa kissaa väkisin syliin tai koskea, jos ei tykkää. Anna kissan olla rauhassa piilossaan, se tulee sieltä sitten kun uskaltaa. Kissaan voi tosiaan yrittää tutustua vaikkapa ruualla, yrittää rauhallisesti mennä lähelle ja houkutella lähemmäs ruualla. Mutta paljon kärsivällisyyttä tarvitaan.

      • mmrauh

    • duski

      No mitä varten pitää ottaa liian varhain vieroitettuja pentuja? Kissan luovutusikä on kolme, ei kaksi kuukautta.

      • kokemusta löytyy

        kaksikin kuukautta on liikaa mutta ikävä kyllä minimi-ikä jolloin saa antaa. Jos kissa olisi vielä kuukauden ollut moisissa oloissa, vailla sosiaalistamista (joka pitäisi olla kunnossa jo tuossa vaiheessa) olisi toivo kokonaan menetetty.


      • totuus esiin

        Kissoilla ei ole mitään yleistä luovutusikää.


      • 20+1
        totuus esiin kirjoitti:

        Kissoilla ei ole mitään yleistä luovutusikää.

        'ennenvanhaan' kissanpennut luovutettiin 8 viikkoisina. Rotukissat luovutettiin 12 viikkoisina. Tähän lienee syynä papereiden hankinta ja rekisteröinti.

        12 viikon ikähössötys siirtyi jotenkin rotukissakasvattajilta maatiastenmyyjiin. Totuus lienee, että "käytöshäiriöisiä" maatiaiskissoja on siksi, ettei niiden kanssa ole oltu eikä niitä ole sosiaalistettu ihmisiin. Tämä sosiaalistaminen ja kissanpennun kanssa olo tulee tapahtua vähintään muutaman viikon ikäisestä asti. Jos kissan kanssa ei olla vaan se kasvaa 'villinä' ei auta vaikka kissa oli 15 viikkoinen, päinvastoin tämä vain pahentaa asiaa ja pennun on paras muuttaa uuteen kotiin jossa sen kanssa ollaan jo 8 viikkoisena.

        12 viikon kannattajat perustelevat tuon iän oikeaksi monesti sanoen "en ole tavannut yhtäkään käytöshäiriöistä rotukissaa". Rotukissanpentuja kasvatetaan ihmisläheisiksi ja niitä totutetaan pienestä pitäen mm turkinhoitoon ja käsittelyyn näyttelytarkoitusta varten.

        Kissan luonnetta ei takaa se että "se saa olla emon kanssa 12 viikkoa ja emo opettaa", tosiasiassa emo ei opeta mitään. Orvot kissanpennut joita olemme kasvattaneet ovat oppineet ihan luonnostaan asialle, syömään ja pesemään itsesä sekä saalistusleikit. Kissan luonteeseen ja tapoihin vaikuttaa se miten ja missä kissat kasvatetaan.

        Omalla kissallani on nyt 2 viikkoinen pentu, ainokainen. Olen sitä silitellyt ja paaponut syntymästään asti ja nyt kaksiviikkoisena se osaa itse pyytää syliin, luottaa ihmiseen ja kellii sylissä ja jopa pelkän kämmenen varassa. Tämä on nyt jo hurjan sosiaalinen vaikka hädin tuskin pääsee kävelemään vielä.

        Toisen kissan pentue jota kävin katsomassa, ovat pari päivää nuorempia kuin omani. Nämä ovat olleet pelkästään emonsa kanssa eristettynä yhdessä huoneessa ja ne sähisivät vaistotessaan ihmisen läsnäolon, näitä oli turha koittaa saada elämästään nauttimaan kuten oman kissani pentu tekee.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miten reagoisit

      Jos ikäväsi kohde ottaisi yhteyttä?
      Ikävä
      78
      3190
    2. Olisiko kaivattusi

      Sinulle uskollinen? Olisitko itse hänelle?
      Ikävä
      49
      2400
    3. Ihana nainen

      Suukotellaanko illalla?☺️ 🧔🏻🫶
      Ikävä
      32
      2117
    4. Sinkkujen kommentti järkyttävään raiskaukseen

      Mikä on kommenttisi tähän järkyttävään raiskaukseen? https://www.is.fi/uutiset/art-2000011204617.html Malmin kohuttu sa
      Sinkut
      481
      2112
    5. Ootko koskaan miettinyt että

      miksi kaivatullasi ei ole puolisoa?
      Ikävä
      137
      1879
    6. Ryöstö hyrynsalmella!

      Ketkä ryösti kultasepänliikkeen hyryllä!? 😮 https://yle.fi/a/74-20159313
      Hyrynsalmi
      30
      1752
    7. Huomenta ihana

      Mussu ❤️.
      Ikävä
      31
      1745
    8. Sukuvikaako ?

      Jälleen löytyi vastuulliseen liikennekäyttäytymiseen kasvatettu iisalmelainen nuori mies: Nuori mies kuollut liikenne
      Iisalmi
      10
      1569
    9. Joskus mietin

      miten pienestä se olisi ollut kiinni, että et koskaan olisi tullut käymään elämässäni. Jos jokin asia olisi mennyt toisi
      Ikävä
      5
      1310
    10. Hyvää yötä

      Söpöstelen kaivattuni kanssa haaveissani. Halaan tyynyä ja leikin että hän on tässä ihan kiinni. *olet ajatuksissani
      Tunteet
      6
      1264
    Aihe