Terve vain mopopojat ja nenärengastytöt! Alkaa olla se aika nyt, että tarvitaan uusia miehiä sekä naisia täyttämään paikkoja. Suomussalmen kirkonkylä on näet menettänyt äskettäin aika paljon niitä paikkoja, joita ihmiset, isolla iillä, pitivät hallussaan.
Elämä on joskus herkullista, tosin sen "herkullisuuden" kokisi mieluummin toisella ajalla kuin näin joulun alla. Elämä jatkuu kaikesta huolimatta. Ehkä toisissa merkeissä, ehkä muistojen kautta.
Joskus on vain aika hankalaa yrittää potkia eteenpäin niin sanotun "tottuneisuuden" jäädessä puuttumaan. Minulta puuttuu tällä hetkellä kaksi ihmistä. (varmaan joku muukin tuntee vähän samanlaista oloa täällä kirkonkylällä) Jotakin vain on pois ja se on pakko hyväksyä. Oman surunsa voi siirtää hiukan eteenpäin kuin kellon, mutta se oikea kellonaika on jossain vaiheessa pakko tarkistaa. Tarkistusaika voi tulla pitkälläkin viiveellä.
Aina väliin, ja joskus, tekee mieli ottaa itseään kiinni jostakin ja ravistaa kunnolla sanoen: "Sinä olet ollut hölmö jo kohta viisikymmentäkuusi vuotta, aiotko olla vastakin? Etkö vieläkään osaa surra?"
Että tällaisia tällä kertaa. Kiitos teille mopopojille sekä sille nenäänsä kaivelevalle tytölle! Te olitte apuna minulle, koska ikäerosta huolimatta jaksoitte kuunnella. Mopoja ja nenärenkaita saa aina uusia, kaupoista. Suomussalmi tarvitsee juuri Teitä, joita ei voi ostaa Siwasta. Siispä kasvakaa, minä jätän oman paikkani jossain vaiheessa.
Joulun hiljaisuuteen sopii autotallissa tehty Suzukin koekäyttö ja ehkä peilin edessä tarkkailtu nenärengas...?
Elämä on joskus herkullista, tosin sen "herkullisuuden" kokisi mieluummin toisella ajalla kuin näin joulun alla. Elämä jatkuu kaikesta huolimatta. Ehkä toisissa merkeissä, ehkä muistojen kautta.
Joskus on vain aika hankalaa yrittää potkia eteenpäin niin sanotun "tottuneisuuden" jäädessä puuttumaan. Minulta puuttuu tällä hetkellä kaksi ihmistä. (varmaan joku muukin tuntee vähän samanlaista oloa täällä kirkonkylällä) Jotakin vain on pois ja se on pakko hyväksyä. Oman surunsa voi siirtää hiukan eteenpäin kuin kellon, mutta se oikea kellonaika on jossain vaiheessa pakko tarkistaa. Tarkistusaika voi tulla pitkälläkin viiveellä.
Aina väliin, ja joskus, tekee mieli ottaa itseään kiinni jostakin ja ravistaa kunnolla sanoen: "Sinä olet ollut hölmö jo kohta viisikymmentäkuusi vuotta, aiotko olla vastakin? Etkö vieläkään osaa surra?"
Että tällaisia tällä kertaa. Kiitos teille mopopojille sekä sille nenäänsä kaivelevalle tytölle! Te olitte apuna minulle, koska ikäerosta huolimatta jaksoitte kuunnella. Mopoja ja nenärenkaita saa aina uusia, kaupoista. Suomussalmi tarvitsee juuri Teitä, joita ei voi ostaa Siwasta. Siispä kasvakaa, minä jätän oman paikkani jossain vaiheessa.
Joulun hiljaisuuteen sopii autotallissa tehty Suzukin koekäyttö ja ehkä peilin edessä tarkkailtu nenärengas...?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.