Pesänhoitaja/leski merkkasi perukirjaan valavelvoituksin koko perittävän omaisuutensa enemmän kuin puolet pienemmäksi. Kukaan ei siihen silloin puuttunut kun pesänhoitaja itse oli suurperijä lakiosat erotettuaan.
Tämä pikkupetos on tullut päivänvaloon vasta hiljakkoin nyt kun hän on itse kuollut. Mutta ei tämä taida olla mikään rikos eikä edes häpeä vaan kunniakavallus.
Mitä sanoo laki?
Tämä pikkupetos on tullut päivänvaloon vasta hiljakkoin nyt kun hän on itse kuollut. Mutta ei tämä taida olla mikään rikos eikä edes häpeä vaan kunniakavallus.
Mitä sanoo laki?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Veropetoshan on kyseessä. Ja petos, jos perinnönjako tehtiin virheellisen perukirjan pohjalta.
ei sitä huomanut ja perukirja hyväksyttiin niin mikä veropetos se sitten on. Minulla on tiedossa yksi toinenkin tapaus jossa verotoimistoon on ilmoitettu että tiedot ovat väärät mutta silti verottaja hyväksyi ne.
Kuollutta ei voi haastaa oikeuteen ja jos on ollut kyse liian alhaisista perukirja-arvoista, niin verottajan olisi pitänyt siihen puuttua ja korjata esim. kiinteistöt käypään hintaan.
Sensijaan jos leski jätti ilmoittamatta jotain pesään kuuluvaa, niin siitä hänet olisi voitu laittaa vastuuseen.
Vala siis velvoittaa puhumaan totta ja väärästä valasta voi joutua tuomituksi vankeuteen.
kun verottaja ei ota selvää virheistä perukirjassa eikä tee kontrolleja. Onko tämä käypää käytänköä? Luotetaanko kansalaisiin liikaa? Miten toimia jos huomaa asian jälkikäteen?
Kyllä tämä on käytäntö. Verottaja ei tee tulkintoja siitä, kuuluuko jokin omaisuus pesään vain ei. Pesän ilmoittaja vastaa asiasta. Jos jonkun osakkaan mielestä pesästä puuttuu jotain, voi tehdä täydennysperunkirjoituksen itse. Tällöin verottaja kysyy asiaa pesän ilmoittajalta.
Jos syntyy kiistaa siitä, kuuluuko jokin omaisuus pesään vain ei, sen voi ratkaista myös pesänselvittäjä.
Usein kuitenkin ainoa keino on tehdä tutkintapyyntö tai rikosilmoitus poliisille. Jos omaisuuden katoamiseen liittyy rikos, niin vain rikostuomion kautta omaisuus voidaan saada takaisin pesään jaettavaksi.
Oma kohtainen kokemukseni!
Kun molemmat ovat kuolleet joutuvat silloin perilliset maksamaan lisäveroa siitä minkä leski on perunkirjoituksessa ns. pimittänyt pesän varoista, elikkä minulle tuli aika suuret verot.
Toiset pesän osakkaat ovat jo saaneet ne pimitetyt omaisuudet lahjana, aika piakkoin pimityksen jälkeen. Tästä on jo kulunut yli kymmenen vuotta. Pimitettyä omaisuutta ei nytkään näy tässäkään pimittäjän itsensä perukirjassa.
Satutko tietämään? Joutuuko kaikki sitten maksamaan veroa vaikka mitään ei enää löytyisi? Kuinka pimitys ilmoitetaan viranomaisille ja kuka sen saa tehdä? Onko tällainen toiminta rikos ja mitä siita saisi rangaistukseksi jos kiinni jäisi. Vaikka kuolleita nyt ei enää voi pannakaan vastuuseen.
Kyseessä lienee kavallus. Osakkaat, jotka ovat saaneet lahjan - veropetos, jos ei ole ilmoitettu lahjasta.
Jos pimitetty omaisuus on lahjoitettu, niin silloin omaisuuden ei pidäkkään näkyä pimittäjän itsensä perukirjassa.
Koska aikaa on kulut yli kymmenen vuotta, rikos on vanhentunut. Samoin on käynyt vahingonkorvaukselle.
Pimitys ilmoitetaan viranomaislle tekemällä tutkintapyyntö poliisille. Tutkintapyynnön voi tehdä kuka vaan, mutta pesän kavalluksesta syyttäjä voi nostaa syytteen ilman asinaomistajaa vain, jos kavallus on törkeä.
Kuolleita ei voi tuomita rikoksesta.
Jos mitään ei löydy, niin ei kukaan joudu maksamaan verojakaan.
Kavalluksesta tuomitaan yleensä sakkoihin sekä maksamaan kavallettu summa takasin korkoineen. Korkoprosentti on ollut viime vuosina noin 10%. Törkeästä kavalluksesta tuomitan vankeuteen (ehdolliseen).
Monta kertaa vaimot ovat paljon nuorempia ja elävät miestensä jälkeen vaikkapa kaksikymmentä vuotta. Yleensä tällaiset asiat paljastuvat vasta kun leskikin on kuollut.
Jos perukirjakavallus ja veropetos vanhenevat kymmenessä vuodessa niin voi ihan hyvin suunnitella rikoksen jo etukäteen ja voi olla varma että ei joudu käpälälautaan. Esim kun on itse lakimies ja toimii tällä alalla korkeassa virassa.
Meillä on meneillään samanlainen tilanne, eli leski jätti perunkirjasta pois oleellisia asioita, ne jotka oli ilmoitettu oli reilusti alle käyvän arvon. Lisäksi perunkirjaan oli laitettu vainajalle suuria summia velkoja, joiden velkojana on leski itse. Veloille ei mitään virallista selvitystä, vain "henkilökohtainen" laina. Ainoa mahdollisuus oli hankkia pesänselvittäjä, leski vastusti ja anoi lakimiehineen lykkäystä, mutta rimpuileminen on myöhäistä kun köysi on jo kaulassa...
Tutkintapyyntö on toinen mahdollisuus. Silloin juttu etenee rikosprosessissa joka on pesänselvittääjää (siviiliprosessi) halvempi.