Olen 20 vuotias tyttö ja paniikkihäiriötä ollut jo nelisen vuotta. Kohtauksia en juurikaan enään saa, mutta jatkuva ahdistus ja epätodellinen olo vaivaavat. Onko muilla tämmöistä sekavaa ja epätodellista oloa ollut?
Todella pelottava tunne ja olen monta kertaa miettinyt tulenko hulluksi ja mikä minussa on vikana.
Mistä tämä voi johtua? Voiko paniikkihäiriö mennä johonkin vakavaan, kuten psykoosiin tai skitsofreniaan?
Cipralexia olen taas aloittanut syömään n. 3kk sitten ja se on ehkä hieman helpottanut.
Epätodellinen olo on lähes jatkuvaa, varsinkin kun ajattelen sitä.
Minua on myös alkanut pelottamaan ihmeelliset asiat kuten avaruus, onko muilla tälläisiä pelkoja? Olisi kiva kuulla muiden ihmeellisistä ongelmista :)
Todella pelottava tunne ja olen monta kertaa miettinyt tulenko hulluksi ja mikä minussa on vikana.
Mistä tämä voi johtua? Voiko paniikkihäiriö mennä johonkin vakavaan, kuten psykoosiin tai skitsofreniaan?
Cipralexia olen taas aloittanut syömään n. 3kk sitten ja se on ehkä hieman helpottanut.
Epätodellinen olo on lähes jatkuvaa, varsinkin kun ajattelen sitä.
Minua on myös alkanut pelottamaan ihmeelliset asiat kuten avaruus, onko muilla tälläisiä pelkoja? Olisi kiva kuulla muiden ihmeellisistä ongelmista :)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jos käytät kofeiinia, sinulla voi olla krooninen myrkytys, joka tuottaa tuollaisia oireita.
http://qmies.blogit.fi/
Olen 22 vuotias poika ja itellä on ollut tota epätodellista oloa. Kyllä se ensimmäisellä kerralla pelotti, mutta kun täältä luin että sitä on monella niin helpotti. Itse en ainakaan vielä syö siihen oloon lääkkeitä.
parhaillaan... nimenomaan epätodellinen olo ( ahdistusta yms) ja se pistää panikoimaan välillä ties mistä, kun yli-ajattelee asioita. Tuntuu etten elä omaa elämääni, oon vähän kuin sivustakatsoja, leijailen vaan jossain yksinäni. Tosi outo fiilis... Toi hulluks tulemisen pelko ja ajatukset, että onko mussa jotain vikaa, on todella tuttua. Ja mitä enemmän sitä ahdistavaa oloa ajattelee sitä enemmän ahdistaa. Mutku ei osaa aina olla ajattelematta. :/ Paniikkihäiriön aiheuttama ahdistus ja masennus saattaa johtaa hoitamattomana psykoosiin. Mut jos kerta vielä saat lääkitystä, luulisi että on hyvin epätodennäköistä, että psykoosiin koskaan johtaa. Tuliks sulle muuten Cipralexista alussa sivuoireita? Mä tulin tosi kipeäksi ja lopetin sen käytön. Mun henk.kohtanen mielipide on, että se on kohtuu kaameeta moskaa, mutta jos siitä oikeasti apua saa, niin tosi hyvä juttu. :)
Saako muuten kysyä, että minkälaisissa tilanteissa sua ahdistaa eniten? Tai mikä paniikkikohtauksen aiheuttaa?
Joo kiva kuulla että en oo ainoo :) Oon syöny Cipralexia ennenkin nimen omaan itse kohtauksiin ja se auttoi, ja sitten lopetin sen syömisen ainakin yli vuodeksi. Nyt kuitenkin lääkäri määräsi sitä minulle uudestaan juuri tuohon epätodelliseen oloon, mutta eipä ole auttanut. Ahdistukseen on kyllä auttanut, että vähän parempi olo on :)
Paniikkikohtauksia en ole saanut pitkään aikaan, mutta tämä epätodellinen ja sekava olo on ja pysyy.
Ennen sain paniikkikohtauksia eniten paikoissa, joista en päässyt pois helposti.
että on kuitenkin auttanut siihen ahdistukseen. :) Miten nopeasti se lääke auttoi sulla itte oireisiin?
Ootsä leffateatterissa saanut koskaan kohtausta? Mulle tuli kaikista massiivisin kohtaus siellä ja siitä lähti semmoinen kierre liikkeelle... Mut onneks on kuitenkin jo helpottanut, enkä enää niin ajattele asiaa.
Sekava ja epätodellinen olo ovat tuttuja tunteita minulle. Ihan aluksi minulle diagnosoitiin paniikkihäiriö, mutta lopulta tämä olikin yleistä ahdistuneisuutta. Paniikkikohtauksilla kaikki alkoi ja cipralex auttoi niihin hyvin. Söin lopulta 20 mg, josta sitten vähitellen pudottelin annosta pienemmäksi ja lopulta lääkkeet sitten pois. Söin cipralexia yli kaksi vuotta ja se auttoi kyllä. Välillä olin kyllä todella poissaoleva ja muissa maailmoissa. Alkoholi ja Cipralex ei sovi lainkaan yhteen.
Lääkkeen lopettamisen jälkeen meni noin kaksi viikkoa, kun ahdistuneisus palasi. Aloitin uudestaan lääkityksen 10 mg Cipralexia. Silloin päätin myös hakeutua terapiaan, jonne pääsystä jouduin taistelemaan työterveydessä oikein kunnolla. Kävin työterveyden psykologilla, mutta siitä ei ollut apua. Nyt olen käynyt kaupungin milenterveysosaston psykologilla ja siellä olen oppinut elämään ahdistuksen kanssa.
Olen tajunut, että ahdistus kuulu elämään ja omat ajatukset aiheuttavat sen pakokauhun, josta seuraa paniikki ja ahdistus.
Nykyään voin tosi hyvin, lääkitys on vielä päällä 5mg, mutta pian lopetan tuonkin.
Lukekaa loistava kirja, joka kertoo juuri tästä. Kirjan nimi on Joustava mieli ja kirjoittaja on Arto Pietikäinen.
Ilman kunnon terapeuttia ja tätä kirjaa en olisi tässä kunnossa. Suosittelen todellakin!