Mitkä asiat saavat sinut unohtamaan yksinäisyyden ja ajattelemaan selvemmin ja positiivisemmin? Millä tavalla ne vaikuttavat?
Kuuntelen paljon musiikkia, annan vain laulajan hoilata täysillä, ikäänkuin hän puhuisi puolestani jollekin. Lisäksi kiinnostavien kirjojen lukeminen on hyvä vaihtoehto, voi vain keskittyä tekstiin ja mielikuvitusta tulee käytettyä, toisin kuin elokuvia katsoessa. Tanssimista en ole harrastanut enkä osaa, mutta siitäkin saattaisi olla apua.
Kuuntelen paljon musiikkia, annan vain laulajan hoilata täysillä, ikäänkuin hän puhuisi puolestani jollekin. Lisäksi kiinnostavien kirjojen lukeminen on hyvä vaihtoehto, voi vain keskittyä tekstiin ja mielikuvitusta tulee käytettyä, toisin kuin elokuvia katsoessa. Tanssimista en ole harrastanut enkä osaa, mutta siitäkin saattaisi olla apua.
Vastaukset 20
Vanhimmat
ikävä kyllä, se turruttaa yksinäisyydentunteen vähän liiankin hyvin.
Kaikensorttinen luovuuden toteuttaminen (olipa lahjoja ko. hommaan tai ei) auttaa ainakin hetkellisesti unohtamaan oman tilansa. Tässä pieni luettelo minun auttavista puuhistani: piirtäminen, maalaaminen, kuvakollaasien teko, tietokoneanimaatioiden tekeminen, kankaanpainanta, ompelu, neulominen, runojen ja pakinoiden kirjoittaminen, mielipidekirjoitusten kirjoittaminen lehtiin, soittaminen, laulaminen sekä musiikin kuunteleminen. Näiden luovuutta vaativien puuhailujen lisäksi välillä käperryn sohvan nurkkaan ja ikäänkuin katoan pääni sisään mietiskelemään asioita syvällisemmin. Ne ovat joskus hyvinkin hedelmällisiä hetkiä. Joskus tulee sellaisia heureka-tyylisiä oivalluksia, että näinhän sen ja sen asian pitää mennäkin elämässä.
Ei mulla kauheesti tullu mielee, mut kyllä tää yksinäisyys kalvaa mua ja pahasti. Ainoot mitkä auttaa on: tyttöystävä, kaverit, työkaverit, harrastuskaverit, ja ystävät.
vittuilijoita.
hirveesti kavereita no ei sull oo puutetta ainakaa :zzzzzz
Enkä nyt tarkoita pelkästään sellaista vapaaehtoistyötä, jota tehdään yhdessä muiden kanssa. Mun yksinäisyyteeni liittyy usein tunne siitä, etten ole tarpeellinen ja tärkeä eikä elämälläni ole merkitystä. Muiden auttaminen antaa elämälle sisältöä, etenkin silloin kun se ei tapahdu rahasta (työn merkeissä) vaan pelkästä auttamisen ilosta.
mitkä asiat minua auttaa. no varmaankin ainakin
musiikki
sarjakuvat
liikunta
pelit (varsinkin lautapelit, mikä on vähän ristiriitaista; yleensä lautapelejen pelaamiseen tarvitaan useampia henkilöitä, mutta aina kun pääsen pelaamaan lautapelejä tehoaa se minuun todella paljon - siis enemmän kuin vain pelkkä toisen ihmisen tapaaminen ja yleinen jutustelu)
kaikki, mikä vaatii aivotyöskentelyä ja/tai keskittymistä (kun pitää keskittyä johonkin yhteen juttuun, ja varsinkin jos se vielä vaatii loogista päättelyä yms. ei silloin pysty edes ajattelemaan omaa yksinäisyyttä vaikka yrittäisikin)
Muista en tiedä, ehkäpä siskon lasten kanssa riehuminen on yksi juttu kanssa - siinä unohtuu kaikki muu :)
Kaunis kesäinen aurinkoinen päivä. Voin mennä Helsinkiin, kierrellä kaupoissa, kahviloissa, museoissa jne. Uppoan isoon joukkoon eikä kukaan huomaan että olen yksin joka paikassa.
no ku o yksinäine nii tietokone ja telkkari pelastaa ja radio päivän :zzzzzz
Musiikki, elokuvat, syöminen. Hetkeksi unohdan tämän hetken.
Siivoaminen, pyykkääminen, sisustaminen. Niin paljon tekemistä, että ei muista murehtia.
Marketti kierros. Yksin, mutta muiden seurassa.
Tietokone yleensä vain masentaa. Sitä en avaa (paitsi tänään näköjään).
Paskaahan kaikki on yksin, siitä ei pääse mihinkään. Pääsin töistä kolmelta, tulin kotiin ja siivosin. Sen jälkeen rupesin ryyppäämään ja pelaamaan xboxia. Siinä mun perjantai. Nyt rupesin oikeen hulluttelemaan, kävin pihalla tupakilla ja vaihdoin pelaamisen telkun katsomiseen. =).. Noh, aikas kakkaahan se tämäkin on, mutta vaihteluhan se on mikä virkistää. En tiiä uskaltaisko ihan radioa vaikka seuraavaks kokeilla?? Eipä vaan. Jos ihan tosissaan ollaan niin valitettavasti tuo viina auttaa monesti viikonloppujen yli. Muuten vois kyllä tän ukkelin pää hajota aika täysin. Nettiäkään ei ole, pelkän kännyn kanssa nytkin surffaan.
- aloin opiskelemaan
- olen harrastanut aerobicia, tanssia, taistelulajeja
- käyn baareissa
- otan rohkeasti sillointällöin oma-aloitteisesti yhteyttä ihmisiin ja kasvatan tuttavaverkostoa
- treffi-ilmoitus nettiin ja kavereita netistä muutenkin
- pidän huolta omasta hyvinvoinnistani syömällä, liikkumalla, kaunistautumalla, nukkumalla, rentoutumalla
ennen olin töissä, en päässyt vielä baariin nuoren iän takia, en uskaltanut oikein olla esillä (nyt esim. facebook jossa voi toteuttaa itseään)
niin ja kävin myös ammattilaiselle puhumasta yksinäisyyden tunteistani. sitten olen myös tullut reippaammaksi ja ajattelen nykyään positiivisemmin.
kotiin joka nurkkaan, kelloajastimella sytyvät kukkavalot. Oli viherkasvikukatkin mutta masentuneena en muistanut kastella ja ne kuolivat..
Puheen tuottamisesta on alkanut tulla vaikeaa... jotenkin ajatus on hidastunut ja hiljaisuus painostaa ja pelottaa. Joten jonkun puhekaverin kohtaaminen ulkona käydessä on alkanut pelottamaan..
itsellakin taistelulajien alottaminen autto...on se niin mukavaa päästä läsäyttelemään säkkiä tai focus hanskaa...saa ajatukset pois kaikesta muusta ja voi täysillä purkaa vitutusta ja muita paskoja tunteita...
tosin kavereita sieltä ei ole tullut..ainakaan vielä
ai millä unohdan yksinäisyyden edes hetkeksi? mm. sillä että kuuntelen musiikkia kuulokkeilla täysillä... turtuu korvat, turtuu aistit, turtuu tunteet. ei tunnu pahalta. hetkeen.
Mulla toimii haastavat älypelit, joihin keskittyessä unohtuu kaikki muu.
Mulla toimii haastavat älypelit, joihin keskittyessä unohtuu kaikki muu.
Musiikki, elokuvat, kirjat ja sitten tärkeimpänä nuo lemmikit, roikun tottakai niiden harrastusfoorumit, siellä on hyvä roikkua, unohtaapa todellisuuden. Toisaalta väliin on ihan kiva olla möllöttää itsekseenkin, kun en pidä väkijoukoista. Ja sitten shoppailu, mutta toisaalta ei ole ketään kenen kanssa pohdiskella niitä mahdollisesti ostettavia asioita eikä kahviseuraa ole koskaan (käyn shoppailu reissuilla kahvilla ja istun sitten yksin, jee kaikilla muilla on seuraa). Sitten on lähikaupan kassa, tosin muutin just, etten tunne nykyisen lähikaupan kassoja, edellisessä paikassa juteltiin paljonkin (päivän piristys lähisiwa, jee).
Kylläpä tuli tekstiä ja lukijat saa naurun aihetta, itse en tiedä vielä itkeäkkö vai nauraa tälle elämälleni.
Harrastaisin tanssia jos jaksaisin lähteä ovesta ulos, mutta en jaksa. Unohtamaan auttaa lukeminen ja meikkaaminen