Paljon kirjoitetaan siitä kuinka haastavaa uusperhe-elämä on. Tuntuu että asiasta "tietää" parhaitten ne joilla ei edes uusperhettä ole.
Minusta elämäni uusperheessä on huomattavasti helpompaa kuin elämäni ydinperheessä. En rupea sen enempää ruotimaan millainen ydinperhe minulla oli ja mitä ongelmia, mutta voin todeta että uusperheessäämme kaikki on paremmin ja helpompaa nimenomaan toimivan parisuhteen vuoksi. Tottakai kun mukana on sinun ja minun lapset on se erilaista kun jos olisi vain meidän lapset. Mutta taas toisaalta valintojaan tehdessään pitää huomioida että lapset kuuluvat pakettiin, jokainen täysipäinen isä ja äiti huolehtii lapsistaan ja lapset siis tulevat ns. vanhempansa paketissa myös uuteen suhteeseen.
Meillä nämä sinun ja minun lapset eivät ole olleet ongelma, sen sijaan elämäämme puuttuvat ex-puolisot sitä olivat ja pyrkikvät vieläkin joskus olemaan. Mutta kun parisuhde toimii, ja molemmille on selvää ettei ex:t voi vaikuttaa/hankaloittaa meidän perhe-elämää, ei ex:t pysty enää nykyään heilauttamaan eloamme suuntaan eikä toiseen.
Kaikki lapset tykkäävät olla meillä ja heistä pidetään. Parisuhde toimii ja rakkautta riittää.
Sillä tämä uusperhe menee eteenpäin ja voi hyvin.
Minusta elämäni uusperheessä on huomattavasti helpompaa kuin elämäni ydinperheessä. En rupea sen enempää ruotimaan millainen ydinperhe minulla oli ja mitä ongelmia, mutta voin todeta että uusperheessäämme kaikki on paremmin ja helpompaa nimenomaan toimivan parisuhteen vuoksi. Tottakai kun mukana on sinun ja minun lapset on se erilaista kun jos olisi vain meidän lapset. Mutta taas toisaalta valintojaan tehdessään pitää huomioida että lapset kuuluvat pakettiin, jokainen täysipäinen isä ja äiti huolehtii lapsistaan ja lapset siis tulevat ns. vanhempansa paketissa myös uuteen suhteeseen.
Meillä nämä sinun ja minun lapset eivät ole olleet ongelma, sen sijaan elämäämme puuttuvat ex-puolisot sitä olivat ja pyrkikvät vieläkin joskus olemaan. Mutta kun parisuhde toimii, ja molemmille on selvää ettei ex:t voi vaikuttaa/hankaloittaa meidän perhe-elämää, ei ex:t pysty enää nykyään heilauttamaan eloamme suuntaan eikä toiseen.
Kaikki lapset tykkäävät olla meillä ja heistä pidetään. Parisuhde toimii ja rakkautta riittää.
Sillä tämä uusperhe menee eteenpäin ja voi hyvin.
Vastaukset 44
Vanhimmat
Kirjoituksesi oli kuin minun elämästäni.
Meillä tosin aluksi nuo minun ja sinun lapset aiheuttivat jonkin verran kitkaa, mutta
vuosien saatossa on tunteet toisen lapsia kohtaan syventyneet ja nykyään
ollaan yhtä suurta perhettä jossa kaikki tykkää kaikista.
Oikein hyvää joulun aikaa sinulle ja perheellesi ja
erinomaista tulevaa vuotta.
Kiva kerrankin vastata positiiviseen ketjuun!
Meillä avioliittoa takana 8 vuotta, enkä yhtään vaihtaisi pois!!!!
Joskus mieheni ex-avokki yrittää heitellä kapuloita rattaisiin ja on tekevinään kiusaa lapsen kautta, mutta meillä suhde on niin vahvalla pohjalla että yritykset ovat turhia.. Oman exäni ja hänen uuden onnensa kanssa tulemme mainiosti toimeen!
Mukavaa joulun odotusta aloittajalle, sekä muillekkin uusperheellisille!
ei lapset isää ole nähneet. Minusta se on onni, koska en soisi heille niin ikävää asiaa, että joutuisivat näkemään isänsä naisia. Sanoinkin että jos lähdet, pidä huoli ettei ne sun naiset tule meille eikä kiusaa lapsiamme. Näin on tapahtunut, ja mies on pitänyt naiset erossa lapsista. En voisi antaa itselleni anteeksi jos joku vieras ihminen haukkuisi lapsemme ja minut.
Nyt ei ole sitä vaaraa meillä, että lapset olisivat kasvaneet kieroon.
Jotkut joka haluaa antaa lapsensa toiselle vieraalle naiselle, se on hänen aisa, mutta minä en koskaaan ole uskaltanut ottaa sitä riskiä. Jos lapset olisivat väkisin halunneet isän naiset, niin olisi ollut surku jos minun olisi pitänyt poistua lasten elämästä. Onneksi näin ei ole käynyt, ja olen saanut olla lasteni kanssa. Ihan mua puistattaa se ajatus, että lapset olisivat jättäneet minut isän uusien naisten takia, mutta meillä se ei olisi ollut mahdollista.
oishan se vähän outoa, jos ex-miehesi toisi uuden naisystäväsi TEILLE... =)
hväksisi sitä. Ei lapsekaan hyväksyisi.
Meillä on parasta se ettei lapset ole olleet tekemisissä isänsä uusien naisten kanssa koskaan. Se on tominut meillä eikä ole koskaan tarvinnut pelätä että lapset kasvaisivat kieroon tai saisivat huonoja vaikutteita, isänsä naisista.
Mies tajusi itsekin, että ratkaisu on kaikista parhain, ja on pitänyt väkisin ne naiset poissa lasten elämästä. Fiksu mies.
Me emme ole koskaan tarvinneet ylimääräisiä naisia elämäämme, ja olisi hirvitys jos ne ampaisisivat meille!
Minä olen lasten äiti ja lapsilla on myös isä. Mitään ventovieraita ihmisiä he eivät elämäänsä ole tarvinneet.
Ei meillä lasten ole koskaan tarvinnut sitä anteeksi antaa, että isä heidät hylkäsi, ja vaihtoi vieraisiin naisiin. Minusta se on sen sortin loukkaus, että jos mies lapset hylkää, eikä jaksa olla heidän kanssaan, niin sitten saa ollakin. Takasin ei ole tulemista.
No johan ottaa Lissulla koville kun joillakin uusperheillä menee hyvin!
Piti oikein kaksi vastausta laittaa...
No, johan tuota osasi odottaakkin!!!
Mekään emme ole lapsiamme koskaan rasittaneet ylimääräisillä virailla ihmisillä. Isä tapaa lapsiaan täällä lasten kotona, joten mitään ongelmaa ei koskaan ole onneksi hänen naisestaan tullut. Emme halua olla tekemisissä sen kanssa.
Minusta lasten pitää saada ksavaa rauhassa ja onnellisesti, vaikka vanhemmat ovatkin eronneet. Lasten ehdoilla mennään. Meillä on hyvät välit ex miehen kanssa, mutta koskaanhan ei tiedä, milloin se nainen alkaa näyttämään ongelmansa ja alkaa häiriköimään meitä. Mutta luulen että meis silloin laittaa jarrut naiselleen, eikä anna hänen sotkea meidän perheen elämää. Lapsemme ei tarvitse myöskään isän tuttavuuksiaan elämäänsä.
jonkun olisi syytä käydä tarkistuttamassa lääkityksensä. Mikäli tällä oman tekstinsä toistamisella saa itseltään hyväksynnän niin lähin diagnoosi on pahemman luokan skitsofrenia. Lapsia käy sääli kun joutuvat elämään vihamielisen katkeran ja itsestään epävarman äitinsä kanssa. Lisäksi kun siihen lisätään skitsoilu niin huh huh..
jos nykyisen miesystäväni exä ajattelisi kuin "Lissu" niin lapsilta jäisi moni kiva asia tulevaisuudessa ja elämässä kokematta.
Tällä hetkellä suunnitellaan yhteistä laskettelureissua ulkomaille nyt kun ollaan jo vuoden verran hissukseen opeteltu tuntemaan toisemme, nykyinen mieheni ja lapset.
Jouluna lahjat jaetaan lasten äidin luona , lasten toivomuksesta. Kutsuivat myös minut, isän UO:n mukaan kun menevät äidilleen joulua viettämään.
Fiksuja lapsia ( tyttö 9 v ja poika 11 v)!! Samoin kunnioitan myös mieheni exää, joka ymmärtää että lasten edun ja halun mukaista on että kaikki aikuiset tulevat keskenään toimeen ja lapset ovat tervetulleita kummankin vanhemman kotiin milloin haluavat. Kyllä uusperhe toimii kunhan osapuolet ovat täyspäisiä ja ottavat lapset huomioon päätöksiä tehdessään.
pakolla hyväksyvät sinut? Heh... Kuule lomamatkille voi mennä kuka tahansa, ei ainoastaan uusiperhekuvioissa.
Sinähän ole todella fiksu ja viisas immeinen,
pystyt mitätöimään ja lyömään lyttyyn toisen sanat.
Ihmisen jota et tunne, asioista joista et voi tietää mitään.
Tilanteista joissa et ole ikinä ollut mukana.
Eli voit kirkkain silmin vastata toisen sinulle tuntemattoman ihmisen
kirjoitukseen omasta uusperheestään:
"pakolla hyväksyvät sinut"
Perustele miten pystyt sanomaan näin?
Suuta on kuin variksen pojalla p...,
nyt olisi aika perustella?
Minä uskon vilpittömästi, etttä kyseinen UP on onnellinen,
hitaasti toisiinsa tutustunut ja tyytyväinen.
Sun kannattaisi ehkä mennä lomamatkalle, tuulettaisit homehtunutta päätäsi.
Huh, Heh ja Hih...lusikalla saaneelta, ei voi kauhalla vaatia...
hyväksyneet niin olisin toki viettänyt jouluni muualla. Tämä joulu vietetäänkin lasten ehdoilla vanhempien ja myös minun toivomuksesta. Joulu on lasten juhla. Matkoille voivat päästä niin uus kuin ydinperheelliset ja yh-äidit ja iskät vaikka porukalla.
Tarkoitus on vain osoittaa se että kun luottamus pelaa kaikkien kesken niin luulisi lasten äidinkin olevan tyytyväinen kun tietää millaisessa seurassa lapset aikaansa viettää.En väitä tietäväni lapsista kaikkea mutta maalaisjärjellä ja empatialla voi osoittaa olevansa luotettava aikuinen.
Fakta kuitenkin on se että exän ja nykyisen yhteiselo ei voinut olla mahdollista vaan siitä kärsi kumpikin osapuoli ja lapset siinä sivussa.
täällä lyntätään ex vaimon ja lstenkin asiat. Ihan samalla lailla. Ei se uusionainen heistäkään mitään tiedä, silti on valmis lyttäämään heidät.
Juu voi olla et ne kaksi aikuista on onnellisia, mutta kyse onkin onko koko uusioperhe? Ei ne lapset välttämättä ole onnellisia.
mutta meillä siihen ei kuulu ylimääräisä ja vieraita ihmisiä, ei koskaan.
Jos ex mies haluaa viettää surkeen juhlansa yksin tai naisten kanssa, se suotakoon hänelle.
Minä en koskaan vietä joulua ilman lapsia. Siihen en kykene.
Kyllä se "uusionainen" tietää ihan varmasti enemmän lapsista ja siitä exästä,
kuin sinä jonkun S24 palstalle kirjoittavan tuikituntemattoman ihmisen perheen asioista.
Se "uusionainen" elää miehensä kanssa, miehen joka on aiemmin elänyt sen exän
kanssa, ja tämä mies on varmasti kertonut asioita edellisestä suhteestaan.
Ja useimmiten (ei aina) uudet ja vanhat ovat jonkun verran tekemisissä ja kontaktissa toisiinsa.
Ja lapsia tavataan,(tai lapset jopa asuvat isänsä luona) mikäli se vanhakko suostuu iskän luo päästämään, koska iskällä on uusi onni.
Tietenkin syy naamioidaan johonkin muuhun, kuin siihen että isi on onnellinen toisen kanssa.
Minä ainakin tiedän hyvin paljon mieheni exän asioista, tunnen hänet jo vuosien takaa, kylillä liikkuu juoruja hänestä, käy pihassamme välillä lasten takia jne.
Mieheni on kertonut heidän ns. ihanasta ydinperheestään ja sen tuhoutumisesta,
jonka aiheutti ex-eukko vieraissa juoksemalla.
Tapaan mieheni lapsia säännöllisesti ja keskustelu yhteys on erittäin hyvä.
Joulunkin vietämme kaikki yhdessä, aikuiset ja sinun ja minun lapset.
Minä en hyväksy uusia naisia meille, enkä halua heitä meille sotkemaan elämäämme. En ole koskaan halunnut.
Olen itse lapseni hoitanut, enkä voisi kuvitella, että he hylkäisivät minut jonkun täyisin vieraan ja oudon isän naisen tähden.
Olisi tosi kurjaa, jos en koskaan olisi enää lapsiani nähnyt, enkä viettää aikaa heidän kanssaan. Äiti on tärkeä osa lasta, ja jos se revitään pois lapsen elämästä niin se ei ole hyvä asia.
Siksi sanoin, että valinta on lasten oma, että isän naiset tai minä. Kaikkea ei voi saada. Lapset valitsivat minut, ja tekivät parhaan valinnan. En ole ikinä hylännyt heitä, ja yhä olen tukena vaikka ovat jo aikuisia.
Joskus yhdessä mietimme, että millaista olisi ollut heidän elämä, jos olisivat vahigossa valinneet väärin, et olisivat halunneet olla isän naisten kanssa, ja hylätä m inut. Me nauramme ja lapset sanoivat että sellaista mahdollisuutta he eivät ole edes miettineet. Kukaan ei äitiä sivuuta, eikä he halua olla niiden akkojen kanssa tekemisissä. Isä parka, joka menetti lapset, mutta oma oli vika, miksi hylkäsi omat lapset. Varmasti siksi että kyllästyi lapsiinsa.
Omituinen pinttymä sulla tuo: ei isin uusia naisia meille....
Ei minunkaan exäni uusi avopuoliso meillä asu, vaan exäni kanssa heidän yhteisessä kodissaan.
Ikinä en ole kiristänyt lapsiani valitsemaan minua tai isäänsä, täysin sairas ajatus.
mutta en ymmärrä miksi sinun pitää toistaa tuo teidän kuvionne moneen kertaan kuin vahvistusta täältä hakien? En ymmärrä kenen etu?
Jääköhän oma elämäsi elämättä ja tulevaisuudessa kannat "marttyyrin" katkeraa kruunua kun uhrasit oman elämäsi suojellessasi lapsiasi "ulkopuolisten" pahoilta vaikutteilta. Eiköhän sinunkin osallesi voisi olla uutta onnea ja rakkautta elämällä tarjota?
Elämä on siitä hieno asia että kaikki tekevät virheitä mutta kaikilla on mahdollisuus ne myös korjata. Uusi alku on joissakin tapauksessa ainoa vaihtoehto.
tuskin tulee tulevaisuudessa lukemaan: " Tässä lepää rakas äitimme joka suojeli koko elämänsä meitä ulkoupuolisten naisten pahoilta vaikutteilta"
Jokainen meistä elää valitsemaansa elämäntapaa ja ei kukaan voi sanoa että juuri minun tai sinun tapa toimia on juuri se oikea. Toiveena varmaan on että jokainen, niin aikuinen kuin lapsi, on omassa elämässään onnellinen ja saa elää turvallista ja tasapainoista elämää. Tulla rakastetuksi omana itsenään ja rakastaa täydestä sydämestään lapsia ja puolisoa.
Ex:n ja nyksän yhteiselo voi olla mahdollista mutta ei sen tarvitse tarkoittaa sitä, että ollaan ystäviä. Minulle ex:n nyksä on olemassa oleva ihminen joka silloin tällöin viettää lyhyitä hetkiä lasteni kanssa kun lapset isänsä ja hänen luonaan vierailevat. Koskaan en ole häntä tavannut enkä ole tuntenut mitään mielenkiintoa häntä tavata. Ei tulisi mieleenkään että esim. viettäisimme joulua yhdessä. Ei sitä lapsetkaan haluaisi. Jos lapset olisi halunneet isälleen jouluksi ja isä olisi heidät ottanut, niin toki olisivat saanet viettää joulunsa siellä. Mutta eipä ole isä lapsia jouluksi luokseen pyytänyt joten vietämme hyvin perinteisen joulun kotona. Monta joulua neljästään vietimme mutta tänä jouluna meitä on viisi ja uskon, että tästä tulee elämäni onnellisin joulu.
en väitä että kaikki asiat olisivat olleet helposti nieltäviä. Kypsymään näissä asioissa joutuu itse kukin ajallaan.Tarkoitus on kaikilla osapuolilla osoittaa että lapsen etu on tärkeä ja lapsilla on hyvä olla ikävästä erosta huolimatta. Itse jouduin myös "fundeeraamaan" paljonkin asioita kun suostuin nykyisen exän tapaamaan. Päätökseeni vaikutti kuitenkin vahvasti hyvä ystäväni joka on lähtöisin avioeroperheestä ja erittäin vaikean avioeroprosessin kokeneena hän kertoi miten hieno lahja lapselle olisi kun kaikki hänelle tärkeät ihmiset tulevat keskenään toimeen.
Vaikka sitten vain sanomalla toiselleen vain hyvää päivää ja kirves vartta!
sitä on menty yhdessä lasten kanssa, koko ajan. On hyvä tietää että he luottavat ja ovat onnellisia olleet minun kanssani. Plen kaikki ratkaisut tehnyt aina lapsia ajatellen. Ja siitä he ovat olleet kiitollisia minulle. Ovat edelleen.
En sujele lapsia ulkopuolisilta ihmisiltä, jotka kuuluvat meidän elämään, joko ystävinä, tai koulun ja harrastusten parissa. Mutta se että hylkäävän ex miehen uudet naiset alkaisivat kyläileen meillä tai muuten puuttuisivat meidän elämään, sitä en ole koskaan sietänyt. Ei kyllä mieskään ole halunnut sitä että hänen naiset olisivat tekemisissä meidän lasten kanssa.
Jos niin olisi ollut, olisin kyllä tarkkaan tutkinut naiseten elämän historian ym raha asiat, työpaikat suvun ja ystävät ja ollut aina osallisena siihen kun lapset olisivat sellasen naisen seurassa. En olisi usklatanut antaa heitä vieraan vastuulle. Mutta ei ole tarvinnut kun mies on pitänyt huolen, ettei hänen naiset ole tekemisissä lastemme kanssa.
Meillä näin, ja olemme onnellisia meidän perheessä.
annoin heidän itse valita, miten haluavat elää, ja onneksi valitsivat minut, sillä olisi ikävää ellen tuntisi enää omia lapsiani, jos vastaan tulee. Lapseni ovat fiksuja'
Lissulla on näköjään lääkkeet loppu kun taas kiristää noin vanne päätä.
Vai ahdistaako tuleva joulu jota uusperheet viettää onnellisena yhdessä kun Lissulla ei
ole KETÄÄÄÄÄN !
noin tyhmän ämmän jälkeläiset voi olla fiksuja.
Onnellinen ihminen ei syydä moista paskaa palstaa täyteen.
Sä olet helvetin onneton ihminen !
ei ole asiat yhtä hyvin kuin mulla.Me ollaan tyytyväisiä meidän perheeseen, kun mieskin on niin fiksu ettei tuo niitä naisia meille, ja ymmärtää että niistä ei ole kuin haittaa.
Puhu pukille ei sua kukaan usko.
Sun kirjoitukset kertoo kaiken sun mielentilasta ja mielenterveydestäkin, eikä kummassakaan ole kehumista.
parhaiten ne joilla niitä ei ole!
mä koin kyllä aika haastavaksi ajan jolloin oli pelkästään miehen lapsi.. vaikka lapsi asuukin pääsääntöisesti isällään niin oli aika vaikea kun itse ei tiedä äitiydestä mitään ja pitää olla vähän kuin miehen kengissä ja kattoa kun isi tekee ruokaa laittaa nukkumaan yms.. vähitellen mä oon saanut arvovaltaa miehen lapsenkin silmissä ja oon itsekin sitä osannut ottaa yhteisten lasten myötä. nyt tämä tuntuu luontevalta ja osaan nauttiakin siitä että seison vieressä kun mies hoitaa lastaan.
Kuten arvasinkin, tästäkin aloituksesta tuli Lissun eipäs/juupas keskustelu!
Hänelle on näköjään aivan mahdoton ajatus että on olemassa monia monia onnellisia uusperheitä.
että oma tapa on oikein ja muiden tapa väärin.
Ydinperhe on lasten kannalta kaikista paras.
Uusioperheessä vain ne kaksi rikkoutunutta aikuista kuvittelee olevansa onnellisia. Ei lapset ole. He eivät vaan uskalla sanoa sitä, sillä he haluavat olla myös isänsä kanssa, ja jos sanoo, isän luo ei ole ehkä enää menemistä.
Uusioperheissä nämä aikuiset katsoo vaan omaa onneaan, ei ajattele lapsiaan.
Miten lapsi voi olla onnellinen, jos hänen oma isä viettää vieraan naisen ja kenties hänen kakaroidensa kanssa kaikki ajat, ja oma lapsi vaan tunnin pari kerran kuussa?
miten missäkin perheessä eletään ja kuinka onnellisia ollaan.
Et voi mitenkään yleistää omaa mielipidettäsi kaikkiin perheisiin.
Omasta lapsuudestani tiedän sen että ydinperheemme oli
yhtä helvettiä, juomista ja jatkuvaa riitaa.
Onko sellainen perhe lasten kannalta paras?
Minä en kuvittele olevani onnellinen, minä olen onnellinen ja lapsemme myös.
Samoin oma exäni on onnellinen ja heidän lapsensa myös.
Nämä asiat voin sanoa, koska tiedän ne todeksi.
"miten LAPSI voi olla onnellinen, jos isä viettää aikaa VIERAAN naisen ja
kenties hänen KAKROIDENSA kanssa,
oma LAPSI vaan tunnin pari kerran kuussa".
Tässä lauseessa tulee ilmi sinun vihasi ja katkeruudenpalo UP:tä kohtaan.
Luen tämän niin että sinut on jätetty toisen naisen takia ja exäsi on nyt onnellinen,
mitä sinä et voi myöntää.
Ja ilmeisesti olet kiristäjä-äiti, jona ei salli lastensa mennä isälleen,
koska uusionni on siellä.
Varmasti on myös uusperheitä joissa asiat ei toimi.
Mutta en silti niputtaisi kaikkea yhteen.
Ydinperhe on lasten kannalta paras jos siinä perheessä on kaikilla hyvä olla. Aikuiset rakastavat aidosti toisiaan, lapsia rakastetaan ja perhe puhaltaa yhteenhiileen perheenä. Tämähän on meidän jokaisen unelma ja siihen varmaan jokainen pyrkii mutta kaikki eivät sitä unelmaa kuitenkaan pysty säilyttämään. Mutta et voi mitenkään väittää että jokaisen ero- ja uusperheen lapset olisi onnettomia. Sinä haluat uskoa näin ja silloin muidenkin se pitäisi uskoa. Varmaan näitäkin perheitä on ja paljon onkin, mutta on myös eron kokeneita lapsia jotka aidosti ovat onnellisia. En ymmärrä lähivanhempia jotka estävät lapsia tapaamasta etävanhempaa jos vanhempi haluaa heitä tavata eikä ole vaaraksi lapsille.
En jaksa uskoa tuohonkaan että uusperheissä aikuiset vain katsoo omaa onneaan. Kyllä siinä pitää ajatella ensisijaisesti lapsia kun uusperhettä ja yleensäkin uutta suhdetta rupeaa perustamaan. Siinä vaiheessa jokainen tasan tarkkaan tietää minkälaisen paketin on saamassa ja voi perääntyä jos paketti tuntuu liian suurelta. Itse olen aina ensimmäisenä ajatellut lapsia ja heidän hyvinvointiaan. Mutta olen vielä nainen ja haluan antaa ja saada rakkautta myös vastakkaiselta sukupuolelta. Ja kun löytyy ihminen jolle kelpaan juuri sellaisena pakettina kuin olen niin miksi estäisin suhteen syntymisen. En estänyt ja kun lapsetkin kuvion hyväksyivät niin se oli menoa. Tunnen omat lapseni ja näen joka päivä heistä miten he ovat onnellisia.
MUn puolesta exäni voi olla onnellinen. En halua itsellenis ellaista miestä, joka lapset hylkää ja jättää, kun ei enää huvita olla isä, ja ottaa vastuuta. En halua lapsillenikaan sellaista mallia miehestä, että uusia eukkoja voi ottaa kun entinen ja lapset ei enää kiinnosta. Ei omai lapsia heitetä samoin kuin riasat lelut.
Olemme tosi katkeria, minä ja lapset. Appi ja anoppi ovat pyytäneet meiltä monesti anteeksi että heidän poikansa on noin itsekäs ja julma. Anoppi sanoi, että me olemme ansainneet parempaa kuin heidän lusumu poikansa.
Olemme kaikki, koko suku täysin samaamieltä.
Täällä vaan kaikki hehkuttaa onneaan miten uusioperhe olisi onnellisempi kuin edellinen, ja se tulee vain ja ainoastaan näiden perheenrikkojien suusta.
Täällä tompataan kaikki ex vaimojen sanat ja haukutaan hulluiksi, mutta kannustetaan vapaita naisia ja puolletaan heidän sanomisiaan. Jopa lapset ovat täysin vapaata riistaa ja heitä saa haukkua ja arvostella mielin määrin.
Mutta jos ex vaimot sanallakaan mainitsee haukkumissanalla nyksät niin saa paskaa niskaansa. Heitä ei saa mollata missään nimessä.
Tätäkin tekstiä tullaan haukkumaan aivan varmasti. Totuutta kun ei uskalleta myötnää.
samaa asiaa jauhetaan vuodesta toiseen, eikä valmista näy. Niin politiikassakin, toistakymmentä vuotta keskustellaan köyhien perheiden rahanpuutteesta, eikä siihen auta muu kuin raha. Mutta kun ei ole tahtoa, niin mitään ei tapahdukkaan.
Itsekin olen ex-vaimo joka petettiin ja jätettiin, perheerikkojaksi en itseäni tunne vaikka loppupeleissä olin se joka avioeroa haki. Mies oli siinä vaiheessa asunut uuden onnen luona jo pitkään. Itse en olisi koskaan pystynyt hoitamaan eroa noin kuin nuo kaksi "pesänrikkojaa" tekivät. Kaksi aviollittoa loppui kun he rakastuivat. Tapaa jolla ex toimi, en voi koskaan hyväksyä enkä oikeastaan antaa anteeksi. Mutta sen kanssa voi elää eikä se enää tässä vaiheessa, vuosien päästä erosta haittaa minua.
Kun ero oli väistämätön päätin tehdä omasta ja lasteni elämästä mahdollisimman hyvän. Päätin etten katkeroidu enkä tule ilkeäksi ämmäksi joka näkee kaikessa vain pahaa. Päätin kasata hyvän elämän niille rauniolle jotka ero jätti jälkeensä. Ketään ei hyödytä se että eläisin katkerana ja haukkuisin ex:ää ja hänen uutta onneaan koko ajan. Paljon työtä olen tehnyt, kyyneleitä vuodattanut, kirosanoja päästellyt mutta tässä ollaan. Omasta mielestäni täysijärkisenä, itsellisenä naisena joka pärjää lastensa kanssa elämän tuulissa ja tuiskuissa. Ja tällä hetkellä saa jopa rakkautta. Meidän rakkautemme ei rikkonut yhtään mitään vaan siinä kaksi yksinäistä, arvella olevaa sydäntä kohtasi toisensan. Se jos mikä on hyvä peruste suhteelle.
on asia, jota me emme lasten kanssa hyväksy. Meillä oli ihana isä ja ihana mies mulla, mutta kolmas ämmänketale kehtasi tulla ja viedä multa mihen ja lapsilta isän. Sitä emme lasten kanssa ole anteeksi antaneet.
Siksi kielsin lapsia tapaamasta ja tutustumasta siihen kieroon ämmänretaleeseen, ettei enempää pysty eukko lapsiamme loukkaamaan.
Nyt saa mies tehdä mitä haluu, takasin ei ole tulemista, vaikka kuin itkisi ja valittaisi että hän mokasi. Oma oli syy.
Meillä on mennyt hyvin kun kukaan ei ole päässyt meidn perhettä sotkemaan ja säätelemään eikä vierailemaan meillä.
Mies onneksi tajusi että olin tosissani, ja on pitänyt akkansa poissa meiltä ja lasten silmistä.
Onneksi lapset ovat aikuisia ja ovat selvinneet hyvin isän hylkäämisestä. Nyt eivät liioin halua olla isän kanssa tekemisissä. Hylkäävät nyt isän kun hän lapset aikanaan.
keskustelusta ei tahdo tulla mitään näillä palstoilla kun katkeruudessaan rypevä Lissukka raukka on ottanut elämäntehtäväkseen varjella lapsia kaikilta niiltä sittisontiais, menninkäis ja mörriäis -uusnaisilta joita ex ukon saattaa majailla.
Iltaisin luetaan lapsille iltasatuja ilkeistä äitipuolista ja mahdollisista sisarpuolista.
Lissu ja 5 kpl n. parikymppistä lasta asuu jossain perähikiällä pienessä tönössä ja lapset huutavat pirtin ääressä :Oi Äiti sä oot Ykkönen !! Joskus ovat elämässään lapset ehkä käyneet ulkonakin mutta onnellisina palanneet takaisin turvalliseen pirttiin äidin kainaloon je kertoneet miten ihanaa on kun eivät tälläkään reissulla törmänneet yhteenkään kieroon kasvaneeseen uusnaiseen jolta olisivat voineet saada vaarallisia vaikutteita.Se saa Lissun mielen niin onnelliseksi. 20 vuoden uhraukset ja valistus työ ei ole mennyt hukkaan. Sen pituinen se.
Turha tästä on tietysti jatkaa sillä sinulla on oma vankkumaton mielipiteesi asiasta eikä se muuksi muutu. Et ole varmaan koskaan pysähtynyt miettimään sitä miksi tuo kolmas pääsi sinun ja ihanan miehesi väliin. Jos teillä oli parisuhde kunnossa, rakkautta riitti niin miten voi olla mahdollista että siihen tulee yhtä äkkiä joku nainen ja vie miehen mennessään. Jos mies oli noin vietävissä niin joutaa kyllä mennäkin. Ei isä olisi varmaan lapsiaan hylännyt jos olisit antanut hänen rauhassa tavata lapsiaan hänen ehdoillaan ja hänen luonaan. Ei meilläkään miehen nyksä ole koskaan käynyt. Ehkä kutsu käy kun vietämme esikoisen rippijuhlia muutaman vuoden päästä.
Kun kolmas osapuoli pääsee väliin niin on syytä katsoa peiliin ja miettiä mitä tein väärin että näin kävi. Minäkin olin ensin sitä mieltä että olipas ukko hölmö kun toiseen naiseen sekaantui. Mutta kun asiaa mietti ja pohti omaa osuuttaan tuohon kaikkeen niin olihan syytä minussakin. Parisuhteeseen tarvitaan aina kaksi ja kaksi tarvitaan myös siihen että suhde pysyisi kunnossa ja rakkautta riittäisi. Meillä kumpikin unohti parisuhteen sen jälkeen kun lapset syntyivät. Ainekset hyvään liittoon oli olemassa mutta me tuhlasimme ne. Vaikka miehen tapaa hoitaa ero en hyväksy niin siitä huolimatta olen eron hyväksynyt. Meille kävi nyt näin ja sille ei voi mitään. Sinunkin olisi ollut syytä miettiä asioita tosi paljon eikä elää koko aikaa uskossa että kolmas tuli ja vei miehen. Vaikka niin kävikin niin yksi syyllinen tuohon olet myös sinä vaikka et sitä myönnäkään.
ja oikein heitetään vettä kiukaalle, jotta pyydys käy kimppuun! Miksi ihmeessä pitää sitten vastata sellaisiin mielipiteisiin, jotka ei kolahda itselle? Jos ei ole muuta sanomista, niin pitääkö sitten solvatakkaan? Juuri tuollainen ärsykkeellä lisätty mielipide on ihan tahallista kiusantekoa. Halutaan vaan katsoa, miten siihen vastataan,jotta saa taas heittää lisää vettä kiukaalle.
hankkikaa itsellenne elämä. Niin minäkin teen ja poistun palstalta.
Uudet Onnet, nyt näyttää pahasti siltä että tällä palstalla LISSUN SANA ON LAKI!!!! ;o)
Katsotaan sitten joulun jälkeen josko ahdistus hänellä on alkanut helpottaa...