Nyt olisi lada-miesten kannattanut huomata, että Vakes on julkaissut uudet onnettomuustilastot. Niissä on nimittäin ladan omistajille kiinnostavaa tilastotietoa, vuosilta 2004-2008.
Ensinnäkin Suomen autokannasta on ollut ladoja 0,88% vuonna 2008.
Kuitenkin henkilöautojen yhteenajoista vaan 0,58% on sellaisia joissa lada on mukana, siis ladalla joutuu onnettomuuteen keskimääräistä harvemmin. Se tilasto tosin suhteuttaa onnettomuudet ainoastaan autojen lukumäärään, ei niillä ajettuihin kokonaiskilometreihin mikä tietysti olisi oikeampi vertailutapa. Mutta menköön nyt näin. Tämän perusteella voi tietysti väittää ladan kuljettajien olevan keskimääräistä taitavampia kuljettajia.
Näistä onnettomuuksista henkilövahinkoja aiheutuu ladassa 0,78% kokonaismäärästä, mikä sekin on siis vähemmän kun ladan suhteellinen osuus autokannasta ja tästäkin asiasta paremmin ymmärtämätön lada-kuski voi rintaansa röyhistää. Mutta kun suhteutetaankin henkilövahinkojen määrä ko autolle tapahtuneisiin yhteenajoihin, niin saadaankin yllättäen tulokseksi, että ladassa ihmiset onnettomuustilanteessa loukkaantuvat yli 40% suuremmalla todennäköisyydellä kun muissa malleissa keskimäärin.
Jos vaikka ladalla joutuukin onnettomuuteen (vähäisestä vuotuisesta ajomäärästä johtuen) harvemmin kun muilla merkeillä, niin siinä onnettomista turvarakenteista johtuen loukkaantuu selvästi useammin kun muissa merkeissä. 40% on jo aika merkittävä ero.
Ensinnäkin Suomen autokannasta on ollut ladoja 0,88% vuonna 2008.
Kuitenkin henkilöautojen yhteenajoista vaan 0,58% on sellaisia joissa lada on mukana, siis ladalla joutuu onnettomuuteen keskimääräistä harvemmin. Se tilasto tosin suhteuttaa onnettomuudet ainoastaan autojen lukumäärään, ei niillä ajettuihin kokonaiskilometreihin mikä tietysti olisi oikeampi vertailutapa. Mutta menköön nyt näin. Tämän perusteella voi tietysti väittää ladan kuljettajien olevan keskimääräistä taitavampia kuljettajia.
Näistä onnettomuuksista henkilövahinkoja aiheutuu ladassa 0,78% kokonaismäärästä, mikä sekin on siis vähemmän kun ladan suhteellinen osuus autokannasta ja tästäkin asiasta paremmin ymmärtämätön lada-kuski voi rintaansa röyhistää. Mutta kun suhteutetaankin henkilövahinkojen määrä ko autolle tapahtuneisiin yhteenajoihin, niin saadaankin yllättäen tulokseksi, että ladassa ihmiset onnettomuustilanteessa loukkaantuvat yli 40% suuremmalla todennäköisyydellä kun muissa malleissa keskimäärin.
Jos vaikka ladalla joutuukin onnettomuuteen (vähäisestä vuotuisesta ajomäärästä johtuen) harvemmin kun muilla merkeillä, niin siinä onnettomista turvarakenteista johtuen loukkaantuu selvästi useammin kun muissa merkeissä. 40% on jo aika merkittävä ero.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ladoilla ajetaan parhaimmillaankin vain muutama tuhat kilometriä vuodessa kun autoilla keskimäärin ajetaan 17-18tkm. Ladan tilanne ajomäärät huomioiden on se että se on noin kymmenen kertaa muita autoja vaarallisempi.
Tämä on silti yllättävän hyvä tulos kun otetaan miten vaarallinen auto Lada on, ja miten dementoituneita niillä ajavat ihmiset ovat.
Merkitystä on myös sillä missä ne kilometrit ajetaan. Ladaa näkee useimmiten kaupungissa yms alueilla joissa nopeusrajoitukset ovat alhaiset. Jos ladoilla ajettaisiin pääteillä samassa suhteessa kun autoillakin, niin tulos muuttuisi vieläkin huonommaksi. Kaupunkialueell akun onnettomuudet alhaisemmista nopeusrajoituksista johtuen jäävät usein lievemmiksi.
Ladalla ajetaan harvemmin taajaman ulkopuolella. Tämä vain 40% suurempi loukkaantumisriski on siis täysin väärä laskentatulos. Kaupungissa ei juuri kukaan loukkaannu jos ajetaan länsiautolla. Ladalla on suuri loukkaantumisriski jo hyvinkin pienissä nopeuksissa.
Maanteillä taas Ladalla ei ole juurikaan mahdollisuutta selvitä hengissä minkäänlaisesta kolarista. Eipä niillä sentään sinne mennäkään. En ymmärrä mikseivät ladistit aja mopoautoilla viinakaupan reissujaan. Vakuutukset ja kulutus ovat pienempiä, mukavuus ja turvallisuus ovat kuitenkin samaa tasoa.
kun minulla on huono ja vaarallinen auto. Olen minä sillä ajanut vodessqa pääle 20 tuhannen km. Viime vuonna mm. 25000 km.
Tai ainakin on todennäköisempää että lehmät lentävät kuin se että joku ajaisi Ladalla 25tkm vuodessa vapaaehtoisesti. Kanton mielikuvituskommunistimaailmassa tämä on kyllä ihan yhtä totta kuin Kanton puhujatilaisuudet yritysjohdolle.
kilometri määrä on siinä 18000km. paikkeilla. Taitavat lehmät pysyä maassa jos se minun ajokilometreistä riippuu. Ole kuitenkin varovainen ei ole mukava saada lentävää lehmää niskaan , varsinkaan sonnia.
kun kierrät Suomea puhujatilaisuuksissasi yrityksien johdolle, BUAHAHAHAAA!
Ettei totuus unohtuisi, niin tässä totuus Kannosta häntä itseään lainaten:
"MINUN KIRJOITUKSENI OVAT OLLEET TÄYSIN KEKSITTYJÄ JA TÄYSIN VALETTA."
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8612652/40920511
Ennen paras turvallisuustekijä oli se kuinka hyvin autoilija kykenee havainnoimaan ja ymmärtämään ne psykofyysiset tekijät siinä sosiaalisessa kontekstissa missä autoilu tapahtuu. Nykyisen liikenteen suurin ongelma on se kuvitelma, että näitä ei tarvitsisi hallita, vaan niiden osaamisen puute voitaisiin kompensoida erilaisilla turvajärjestelmillä. Varmaan tämän takia perusladailijan kompetenssi hallita liikenteen monimuuttujakentän eri osa-alueita on niin hyvä. Tätä tukevat myös viimeaikaiset tutkimukset siitä, että Ladalla liikennesuoritteensa tekevistä onnettomuuksiin joutuu vähemmän kuin muiden merkkien joukossa olevista? On tietysti selvää, että jos suurella nopeudella operoiva turvatekniikalla varustettu auto menettää hallittavuutensa kuljettajan tai turvajärjestelmien virhetoiminnon johdosta, ei ladailuun kuuluva aktiivinen ja ennakoiva ajotapa enää voi antaa sitä parasta turvallisuus takuuta mikä autoillessa voidaan saavuttaa.
Lada on jo alunperin rakennettu siten, että sillä ei ole tarkoitusta törmätä seinään tai löytää sellaisia ajonopeuksia, joita voidaan keinotekoisesti ylittää tekoälyn avulla. Siksi ladailu on aina kokonaisvaltainen kokemus ihmisen sosiaalisessa ympäristössä, joka lujittaa perhesiteitä ja takaa autoilun perusosaamisen säilymisen kansakunnan yleisessä muistissa, koska fysiikan lait ovat ne, joita ei kompensoimalla voida muuttaa.
http://plaza.fi/moottori/kuolemankolarit/humalainen-nukahti
http://plaza.fi/moottori/kuolemankolarit/aurinko-ja-stop-merkki
http://plaza.fi/moottori/kuolemankolarit/kokemattomuus-keli-ja-nopeus
http://plaza.fi/moottori/kuolemankolarit/ei-huomannut-kuorma-autoa
http://plaza.fi/moottori/kuolemankolarit/rattijuoppo-lensi-autosta
Humalassa, ilman turvavyötä ja iäkäs. Siinäkö siis tyypillinen perus-ladailija?
Muuten tolkuttomassa kirjoituksessasi on myös jotain järkeä.
"Lada on jo alunperin rakennettu siten, että sillä ei ole tarkoitusta törmätä seinään"
-Tämä pitää paikkansa. Lada on tehty niin heppoiseksi ilman mitään turvarakenteita että sillä ei todellakaan pidä törmätä edes kissaan, koska kissalla on suurempi todennäköisyys selvitä törmäyksestä kuin turvattomassa Ladassa olijan.
-Myös kolarin todennäköisyys Ladalla on ehkä noin tuhatkertainen, koska Ladan ajettavuus ja hallintalaitteet ovat alkeelliset ja puolisen vuosisataa jäljessä oikeita autoja.
Ladalla todella tarvitaan aktiivista otetta jos sillä meinaa selvitä hengissä paikasta A paikkaan B. Perhesiteitä Ladalla ajaminen ei lujita, koska kukaan ei uskalla Ladalla perhettään kuljettaa sen vaarallisuuden takia.
Ladalla ajaminen on kuin benji-hyppy pyörillä mutta benji-hypyssä luokkaanuimisriski vain on pienempi.
Löytyi vähän lisää tietoa asiaan.
TKK:n tutkimus vuoden 2004 liikenneonnettomuuksista kertoo, että laatikko-ladojen keskimääräinen vuosittainen ajosuorite on 8,3tkm (45% keskimääräisestä), vanhemman mallin samaran 9,3tkm (50%) ja uudemman mallin 12,8tkm (70%). 110:n tietoja ei ollut mainittu.
Samassa yhteydessä mainittiin keskimääräisen ajosuoritteen olevan 18,5tkm joten ladoilla ajetaan selvästi keskimääräistä vähemmän.
Jos ladoille tapahtuvat onnettomuudet (0,58% lada-kannasta) jakautuvat tasaisesti kautta koko malliston, niin silloin suhteessa kaikkien autojen onnettomuuksiin (0,88% autokannasta) tilanne muuttuu seuraavasti.
Laatikko lada 18,5/8,3*0,58% =1.29%
Vanha samara 18,5/9,3*0,58 = 1,15%
Uusi samara 18,5/12,8*0,58 = 0,84%
Uuden mallisen samaran kuljettajat joutuvat siis onnettomuuksiin jotakuinkin ’normaalisti’, mutta vanhempien ladojen kohdalla niitä tapahtuu selkeästi enemmän kun keskimäärin. Ja kun vielä ladassa vammautuu yli 40% suuremmalla todennäköisyydellä, niin muut kun Reiska ja muut vannoutuneet ladistit eivät hyvällä tahdollakaan voi väittää ladaa turvalliseksi tai ladailijoita muita paremmiksi kuskeiksi.
Muiden autojen kuljettajien keski-ikä ei taidakaan olla yli 70 v. kuten Ladan kohdalla. Vaikuttaahan sekin monella tavalla. Ainakin keskinopeudet Ladoilla ovat hyvin alhaiset, mikä on hyvä asia ottaen huomioon Ladan vaarallisuuden ja huonon ajettavuuden. Toisaalta refleksit eivät enää seniori-iässä ole ihan viimeisen päälle.
Prosenttiyksiköillä leikkiminen mainitsematta todellisia lukuja oli taitolaji entisessä Neuvostoliitossa ja sitä tov. Topikin (Toijalasta) tässä soveltaa.
Onnettomuuksissa kärsineiden lukumäärässä on kuitenkin kyse varsin pienestä määrästä ja niinpä sattuman merkitys "tilastossa" on varsin suuri. Itse todellinen loukkantuneiden määrähän on varsin pieni,
Tov.Topin esityksessä esiintyy jälleen valitettava perinteinen suomalainen näkökanta: liikenneonnettomuus ja sen seuraamukset muka aiheutuvat autosta, eivät kuljettajasta.
Prosenttiosuudet ovat hyvin tärkeitä, jotta näemme Ladan vaarallisuuden.
Ladoja on jäljellä hyvin vähän ja niillä ajetaan vähän. Silti niiden osuus on suhteettoman suuri onnettomuustilastoissa. Toveri Topi halusikin tuoda esille sen asian, että vaihtamalla Lada autoon, mahdollisuudet selvitä kolarista ja etenkin välttää koko kolari, parantuvat olennaisesti.
Pitää myös muistaa, että kommunistien määrä Suomessa vähenee samaa tahtia Ladojen kanssa. Jos viimeiset meistä vaihtaisivat Ladansa autoihin, meitä riittäisi pidempään Ladakuolemien poistuessa lähes kokonaan.