Natsien suosikki Sibelius

Leibowitz

Ote teoksesta Johan Bäckman, Pronssisoturi - Viron patsaskiistan tausta ja sisältö, Tarbeinfo, Tallinna 2008:

Natsimusiikkia

Alfred Rosenberg ihaili Jean Sibeliuksen musiikkia ja halusi perustaa natseille oman Sibelius-Seuran. Suomen Berliinin-lähettilään T. M. Kivimäen aloitteesta Goebbels varasti idean ja kirjoitti päiväkirjaansa suomalaisten toivoneen, että natsit vahvistaisivat kulttuurisuhteita ”tekemällä enemmän Sibeliuksen eteen”. Wehrmachtin sotilaiden Suomi-oppaassa Sibeliuksen musiikista sanottiin: ”Sankarillinen huimapäisyys ja taipumus mystillis-mietiskelevään käyvät käsi kädessä, samoin kuin tietoisuus arjen kovuudesta ja rakkaus levolliseen ja salaperäiseen luontoon. – – Kukaan toinen ei hänen laillaan kykene aistimaan kansan ja isänmaan sielua.” Teo Snellman ja Jussi Leino kirjoittivat natsiohjelmaansa: ”Kansakunnan veren puhtauteen perustuva puhdas kansallishenki, joka siten on elimellinen, elävä todellisuus, on kansallisen elämän voimanlähde, tuki ja turva.”

Natsit nostivat Sibeliuksen suurimmaksi elossa olevaksi ulkomaiseksi säveltäjäksi. Sibelius-Seura perustettiin Goebbelsin määräyksestä huhtikuussa 1942. Yleisradio lähetti Berliiniin radiosignaalina Sibeliuksen kiitospuheen, jossa hän viittasi Suomen ja Saksan ”kohtalonyhteyteen”. Goebbels oli nimittänyt Sibeliuksen natsien säveltäjäjärjestön johtoon jo 1934 ja Hitler palkinnut mielisäveltäjänsä Goethe-mitalilla 1935 ”kansallistunnetta pulppuavasta musiikista”. Nero sai natseilta samana vuonna toisenkin prenikan, Brahms-mitalin.

Sibelius kannatti Suur-Suomi-hankkeita ja ihastui luutnantti Heikki Nurmion kirjoittamaan Jääkärimarssiin: ”Viro, Aunus, Karjalan kaunis maa, yks’ suuri on Suomen valta.” Runo salakuljetettiin säveltäjälle Saksasta 1917, ja hän kirjoitti siihen kohtalonomaisen sävelen, joka on edelleenkin Suomen puolustusvoimien lukuisten yksiköiden kunniamarssi. Kappaletta on tosin sensuroitu siten, että sanan ”Viro” kohdalla onkin ”Häme”.

Saksalainen filosofi Theodor W. Adorno risti 1938 Sibeliuksen taantumuksen voimia viehättäväksi säveltäjäksi, jonka luontoa mystifioivassa musiikissa kuului natsilainen veren ja maan estetiikka. Sibeliuksen natsilaisesta ”sävellysfirmasta” tuli varoittava esimerkki siitä, mitä taantumuksellinen ajattelu musiikissa saattoi merkitä. René Leibowitz jatkoi Adornon aloittamaa perinnettä julkaisemalla vuonna 1955 kirjan Sibelius – maailman huonoin säveltäjä.

Aino Sibelius tunnettiin natsimielisenä kovana oikeistolaisena, joka yritti saada miehensäkin mukaan joukkotilaisuuksiin. Ainolassa kerrotaan peräti käytetyn Heil Hitler -tervehdyksiä samanhenkisten tullessa käymään. Ainolassa vierailleille SS-miehille säveltäjänero toivotti Saksan aseille mahdollisimman nopeata voittoa.

Sibeliuksen omista mielipiteistä tiedetään, että Saksan häviön alettua näyttää varmalta säveltäjänero intoutui syksyllä 1943 kirjoittamaan päiväkirjaansa hätäisen torjuvasti antisemitismistä. Kahdeksan vuoden hiljaisuus päiväkirjassa katkesi siis antisemitismiin, mikä kertonee syyllisyyden tunteista. Voi olla, että hän tuli paremmin tietoiseksi roolistaan kansallissosialismin mannekiinina.

16

617

    Vastaukset

    • SIbeliuksen ihailijoille tulee paha mieli.

    • "Naisten suosikki". :D No kai se oli sitäki. Liekö oli kovin uskollinen Ainolle...?

      • aika monenlaista mieheltään. On sanottu, että harva nainen olisi pitänyt kumppanina epäluotettavaa ja persoonaltaan ailahtelevaa säveltäjää, joka käskee perheen potkimaan lintuja pihalta pois, koska ne häiritsevät sävellystyötä. Sibelius oli myös alkoholisti ja kotiintuloajat eivät olleet selvät, sanan missään merkityksessä - jos näin vaikka sanotaan. ;)

        Mutta hieno hieno säveltäjä. Eurooppalaisen musiikin perusteoksia ovat sinfoniat, viulukonsertto ja muutama sävelruno.


      • todellakin... kirjoitti:

        aika monenlaista mieheltään. On sanottu, että harva nainen olisi pitänyt kumppanina epäluotettavaa ja persoonaltaan ailahtelevaa säveltäjää, joka käskee perheen potkimaan lintuja pihalta pois, koska ne häiritsevät sävellystyötä. Sibelius oli myös alkoholisti ja kotiintuloajat eivät olleet selvät, sanan missään merkityksessä - jos näin vaikka sanotaan. ;)

        Mutta hieno hieno säveltäjä. Eurooppalaisen musiikin perusteoksia ovat sinfoniat, viulukonsertto ja muutama sävelruno.

        Tätä mieltä ovat ainakin kaikki ranskalaiset ja suurin osa natsiajan jälkeisistä saksalaisista, tai ylipäänsä kaikki musiikki-ihmiset joiden makua ja ajattelua ei sumenna anglosaksinen poroporvarillinen rahvaanomaisuus tai natsilainen panteismi vaarallisine houreineen. Kammottavaa ajatellakin minkälaisen epäjumalan aseman Sibelius olisi Euroopassa saanut, jos Hitler olisi voittanut toisen maailmansodan. Varmasti Sibelius olisi korotettu peräti lähestulkoon Wagnerin rinnalle, niin kuin Hitler tahtoi nostaa myös Suur-Suomen Suur-Saksan rinnalle.


      • Leibowitz kirjoitti:

        Tätä mieltä ovat ainakin kaikki ranskalaiset ja suurin osa natsiajan jälkeisistä saksalaisista, tai ylipäänsä kaikki musiikki-ihmiset joiden makua ja ajattelua ei sumenna anglosaksinen poroporvarillinen rahvaanomaisuus tai natsilainen panteismi vaarallisine houreineen. Kammottavaa ajatellakin minkälaisen epäjumalan aseman Sibelius olisi Euroopassa saanut, jos Hitler olisi voittanut toisen maailmansodan. Varmasti Sibelius olisi korotettu peräti lähestulkoon Wagnerin rinnalle, niin kuin Hitler tahtoi nostaa myös Suur-Suomen Suur-Saksan rinnalle.

        vedetään tämän säveltäjäherkkusuun nimi taas lokaan.


      • todellakin... kirjoitti:

        aika monenlaista mieheltään. On sanottu, että harva nainen olisi pitänyt kumppanina epäluotettavaa ja persoonaltaan ailahtelevaa säveltäjää, joka käskee perheen potkimaan lintuja pihalta pois, koska ne häiritsevät sävellystyötä. Sibelius oli myös alkoholisti ja kotiintuloajat eivät olleet selvät, sanan missään merkityksessä - jos näin vaikka sanotaan. ;)

        Mutta hieno hieno säveltäjä. Eurooppalaisen musiikin perusteoksia ovat sinfoniat, viulukonsertto ja muutama sävelruno.

        Ei se oikeastaan tehnyt muuta kuin konserton. Sinfoniat aika paskoja. Niissä ei musa virtaa germaanisen vuolaasti.


    • arvostavat Sibeliusta tänä päivänä yhtä paljon kuin anglosaksinen maailma. Jälkikäteisessä arvioinnissa todetaan, että Sibelius oli tietenkin aikansa lapsi ilmaisten musiikillaan kansallisromantiikkaa mm. Wagnerin tyyliin. Tähän liittyy myös se, että kansallissosialistit mieltyivät hänen musiikkiinsa. Jos kaikki, joilla on ollut yhteyksiä natseihin, ilmoittautuisivat, niin tulisi melkoinen lista. Aikansa kutakin; emme me jälkipolvet, jotka emme ole silloin eläneet, voi sanoa, miten me itse olisimme silloin menetelleet.

      • Nämä kaksi Hitlerin aikalaista ilmensivät teoksissaan muita selkeämmin natsilaista panteismia, ylevän väkivallan estetiikkaa, veren ja maan mystistä yhteyttä - ja sopivan karkealla ja suoraviivaisella tavalla, mikä sopi natsien rahvaanomaiseen makuun. Sibeliuksen keski- ja myöhäiskauden sinfonioita on mahdotonta kuunnella ajattelematta samalla Tahdon riemuvoiton hakaristi- ja soihtukulkeita, pimeää natsilaista mystiikkaa. Vielä paljon enemmän kuin Wagner ja Bruckner oli Sibelius se henkilö, joka puki musiikiksi Hitlerin tuntemukset ja arvomaailman.


      • On kyse estetiikasta kirjoitti:

        Nämä kaksi Hitlerin aikalaista ilmensivät teoksissaan muita selkeämmin natsilaista panteismia, ylevän väkivallan estetiikkaa, veren ja maan mystistä yhteyttä - ja sopivan karkealla ja suoraviivaisella tavalla, mikä sopi natsien rahvaanomaiseen makuun. Sibeliuksen keski- ja myöhäiskauden sinfonioita on mahdotonta kuunnella ajattelematta samalla Tahdon riemuvoiton hakaristi- ja soihtukulkeita, pimeää natsilaista mystiikkaa. Vielä paljon enemmän kuin Wagner ja Bruckner oli Sibelius se henkilö, joka puki musiikiksi Hitlerin tuntemukset ja arvomaailman.

        Et varmasti väitä tosissasi, että Sibelius ilmaisi jotenkin Hitlerin arvomaailmaa. Niin ei ollut. Sibelius varmasti halveksi natsien touhuja, jos niistä tiesi. Mistään fasistista ei ollut kyse, vaan musikaalisesta nerosta, säveltäjästä jolla oli muutakin sanottavaa kuin: "Tonaalisuus, sävellajit, sonaattimuoto, resitatiivi". Sibeliuksen musiikki on tunteen ja älyn voittoparaati.


      • et ole tosissasi! kirjoitti:

        Et varmasti väitä tosissasi, että Sibelius ilmaisi jotenkin Hitlerin arvomaailmaa. Niin ei ollut. Sibelius varmasti halveksi natsien touhuja, jos niistä tiesi. Mistään fasistista ei ollut kyse, vaan musikaalisesta nerosta, säveltäjästä jolla oli muutakin sanottavaa kuin: "Tonaalisuus, sävellajit, sonaattimuoto, resitatiivi". Sibeliuksen musiikki on tunteen ja älyn voittoparaati.

        Syytettiinhän furtwängleriakin natsisympatioista aikanaan vaan ei se hänen eettisestikin korkeasti profiloitunutta musiikillis-esteettistä arvomaailmaansa hetkauttanut mutta siban kohdalla on syytä huomata ja panna merkille että hänen merkitystään on aina liioiteltu ja yliarvioitu saadessaan osakseen krituiikitöntä palvontaa jota hän ei millään muotoa ansaitse siinä ylenpalttiisuudessa ja mainetta niittävässä suitsutuksessa joka oikeastaan vain puoltaa kokemusta että oma aika ei ole kyllin kypsä arvioimaan taiteilijan merkitystä kun tuumaa kuinka kauhtunutta hänen musiikkinsa alkaa jo olla dissonoivampiin harmonioihin tottuneen feinschmekkerin korvissa.


      • ninokkio kirjoitti:

        Syytettiinhän furtwängleriakin natsisympatioista aikanaan vaan ei se hänen eettisestikin korkeasti profiloitunutta musiikillis-esteettistä arvomaailmaansa hetkauttanut mutta siban kohdalla on syytä huomata ja panna merkille että hänen merkitystään on aina liioiteltu ja yliarvioitu saadessaan osakseen krituiikitöntä palvontaa jota hän ei millään muotoa ansaitse siinä ylenpalttiisuudessa ja mainetta niittävässä suitsutuksessa joka oikeastaan vain puoltaa kokemusta että oma aika ei ole kyllin kypsä arvioimaan taiteilijan merkitystä kun tuumaa kuinka kauhtunutta hänen musiikkinsa alkaa jo olla dissonoivampiin harmonioihin tottuneen feinschmekkerin korvissa.

        olen pohtinut paljon mikä mahtaa olla syynä sibeliuksen ylenpalttiseen suosion koska hänen sinfonioista humaltuminen tuntuu täysin kestämättömältä ja mahdottomalta ajatukselta ellei niiden visuaalisuus ja musiikin tuottamat assosiaatiot suomen luontoon, järvimaisemiin sekä kylmiin erämaihin kylmine auringonlaskuineen ole keskeisimpänä tekijänä muutoin säveltäjiemme hierakisessa sijaluku musikin emotionalisella vaikutuksella ja rikkaudella arvioituna jää 100 huonommalle puolelle reippaasti melartin sinfoniat ah


      • huupilo kirjoitti:

        olen pohtinut paljon mikä mahtaa olla syynä sibeliuksen ylenpalttiseen suosion koska hänen sinfonioista humaltuminen tuntuu täysin kestämättömältä ja mahdottomalta ajatukselta ellei niiden visuaalisuus ja musiikin tuottamat assosiaatiot suomen luontoon, järvimaisemiin sekä kylmiin erämaihin kylmine auringonlaskuineen ole keskeisimpänä tekijänä muutoin säveltäjiemme hierakisessa sijaluku musikin emotionalisella vaikutuksella ja rikkaudella arvioituna jää 100 huonommalle puolelle reippaasti melartin sinfoniat ah

        juutalaisia, joten heidän motiivinsa mollata Sibeliusta eivät ole kaikkein objektiivismmat :-)

        Toisaalta hegemoniselle juutalaiselle kulttuurimaailmalle Sibeliuksen luontomystiikka on täysin vierasta sen kannattamalle urbaanille, dekadenssille ja luonnosta etääntyneelle riitasointuisuudelle.


      • Mestari Ekart kirjoitti:

        juutalaisia, joten heidän motiivinsa mollata Sibeliusta eivät ole kaikkein objektiivismmat :-)

        Toisaalta hegemoniselle juutalaiselle kulttuurimaailmalle Sibeliuksen luontomystiikka on täysin vierasta sen kannattamalle urbaanille, dekadenssille ja luonnosta etääntyneelle riitasointuisuudelle.

        Tunnustan ihailevani rehgevöää soinnunkäyttöä joka ei kavahda voimakastakaan dissonanssia korkean ammattitaidon omaavien suomalaissäveltäjien taiteellisesti näkemyksellisissä sävelluomuksissa josta sibben nyyhkysentimento, amatöörimäisen raskas orkesteritekstuuri mielikuvituksettomat sekvenssit, kyvyttömyys rakentaa pitkiä jännitteitä rapsodisten ainestemn pakljudessa matakien sointinten epämääräisesssä murinassa kui tyhjyydestä kasvavine vaskien törähdyksineen vulgäärimaisen


      • huupilo kirjoitti:

        olen pohtinut paljon mikä mahtaa olla syynä sibeliuksen ylenpalttiseen suosion koska hänen sinfonioista humaltuminen tuntuu täysin kestämättömältä ja mahdottomalta ajatukselta ellei niiden visuaalisuus ja musiikin tuottamat assosiaatiot suomen luontoon, järvimaisemiin sekä kylmiin erämaihin kylmine auringonlaskuineen ole keskeisimpänä tekijänä muutoin säveltäjiemme hierakisessa sijaluku musikin emotionalisella vaikutuksella ja rikkaudella arvioituna jää 100 huonommalle puolelle reippaasti melartin sinfoniat ah

        Mela teki homo-kamaa. Semmosta imellettyä vaseliini-boys musaa. Sen tahdissa on kiva hieroo kikkeliä. Mutta ei ei tehnyt. taiteelisesti vetelää paskaa koko mela.


    • Sibbe taisi olla vähän kuin Suomen Knut Hamsun. hamsuninkin akka katsoi pillu märkänä natsisotilaiden pussihousuja ja kuolas niiden aatteiden perään kun omia ei ollut. Hamsun oli verenhimoinen ja karski natsi viimeisiin henkäyksiin saakka. Se oli innoissaan kun Giesling pani duunaripaskat kirkoon ja poltti koko läjän. Vähän liha kärysi mutta natsit hihkuivat onnesta. Hamsunin viimeisissä kirjoituksissa ei ollut mitään katumusta, vain intoa murha-aatteen puolesta..

    • Ensiksi tästä keskustelusta tulee mieleen, että "what's the point?" Monet kuolemattomia teoksia luoneet taitelijat ovat olleet aikamoisia kusipäitä -- jotkut jopa oman aikansa normeilla. Mutta so f---g what? Historia on historiaa, ja taide on taidetta. Tykkään kovasti esim. Mendelssohnin muskikista, mutta minulla ei ole mitään erityisempää kiinnostusta ottaa selvää, millainen hän oli ihmisenä meidän aikamme normeilla arvoituna. Arvostan häntä musiikillisista elämyksistä, ja muu ei hirveästi kiinnosta.

      Jos nyt kuitenkin kiinnostutaan Siban arvoista ja persoonasta, hänet on sijoitettava oikeaan kontekstiin. Hän syntyi ja kasvoi maailmassa, jossa demokratian aatteella oli vasta yksi jonkinlainen menestystarina (USA), ja monet yleisesti hyväksytyt ajatukset esim. ihmisoikeuksista ja kansalaisyhteiskunnasta olivat vasta iduillaan, jos sitäkään. Eri asteiset diktatuurit olivat sääntö, demokratia poikkeus. Siba syntyi maailmaan, jossa ihmisen kunnollisuuden mittoja oli esim. uskollisuus hallitsijalle. Hänen sukupolvensa vallankumouksellinen ajatus oli, että ihmisellä on korkeampi uskollisuuden velvollisuus kansakunnalle. Tämä ajatus oli myös Sibeliuksen säveltaiteen alkutaipaleen keskiössä. Hänen elämänsä loppupuolella Saksassa kehittyi näiden ajatusten hirveä mutaatio, mutta silloin Siban omat musiikilliset ihanteet olivat jo vieneet yhä ankarampaan abstraktisuuteen: musiikkia musiikin lähtökohdista.

      Kuinka mielekästä on ryhtyä arvottamaan taidetta ja taitelijoita sen mukaan, ovatko he suostuneet ihailtaviksi diktatuurimaissa? Meillä oli 90-luvulle asti naapurina diktatuuri, jonka rikokset ihmisyyttä vastaan olivat vähintään samaa luokkaa kuin Hitlerin Saksan. Pitäisikö nyt julistaa pannaan esim. monia vieläkin eläviä ja toimivia taitelijoita, jotka ovat suostuneet olemaan arvostavan huomion kohteena Neuvostoliitossa -- tai jopa ihailleet Neuvostoliittoa? Eiköhän kuitenkin anneta menneiden olla menneitä.

    suomi24-logo

    Osallistu keskusteluun

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Vihdoinkin Stefan avautuu Martinan röyhkeydestä

      Tätä ollaan odotettu. Stefan kertoo että Martina yrittää kiristää 200000 e Stefanilta . Näin me tää nähtiinkin. Muija sai harrastaa mitä halusi Stefan
      581
      9039
    2. Pelkkää rahastusta kunnallinen hammaslääkärikäynti

      Luulisi, että EU:n kireimpiä, jo tapissaan olevia veroja maksavat suomalaiset saisivat kohtuuhintaisen kunnan hammaslääkäripalvelun, kaikkea kanssa!
      Maailman menoa
      62
      1083