Veneessäni nyt yksi startti- ja yksi huviakku, molemmat 60Ah. Lisäisin yhden 60Ah huviakun lisää. Tuleeko ongelmia jos kytken uuden akun nykyisen huviakun rinnalle?
akkukapasiteetti
reiska
2728224
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Akkujen välissä kannattaa käyttää diodisiltaa joka estää akkujen keskinäisen purkauksen, mutta kummankin akun saman aikainen lataus onnistuu kuitenkin normaalisti. Diodisiltoja myy venetarvikeliikkeet.
Diodisilta estää sitten akun käytönkin, eli ne latautuu, mutta siihen se jääkin.Toisen akun jännite ja virta eivät pääse ulos akusta ainakaan samoille laitteille. Vai onko tässä vaiheessa ohjeena tonkit ja jakoavain?
=DDD
Terve!
Jos akut ovat samankuntoisia, ne voi kytkeä huoleti rinnan. Kytkettäessä ne rinnan, olisi niiden lataustila oltava likimain sama, ettei tulisi kytkentähetkellä suuria virtoja, jotka tasaavat napajännitteen. Ei sekään mitenkään erityisen tarkasti tarvitse sama olla, kunhan nyt toinen ei ole tyhjä ja toinen täysi.
Mitään diodisiltoja ei tarvita. Akut ei purkaannu toistensa kautta jos kumpikin akku on kunnossa ja napajännitteet ovat yhtäsuuret. Juttu purkaantumisesta on syntynyt kun joku on lukenut tekussa, opistossa, AMK:ssa tai erityisesti TKK:ssa tarinaa lähdejännitteestä ja sisäisestä vastuksesta mutta ei ole ymmärtänyt lukemaansa.
Tavallisessa akussa jokaisessa kennossa on rinnankytkettynä niitä levypareja jotka muodostavat akun. Jos rinnankytkennästä aiheutuisi jokin sisäinen purkausvirta niin normaalit akutkin purkautuisivat sen takia. Se että akut käytännössä hitaasti purkantuvat, ei johdu tästä vaan aivan muusta.
Jokaissa kunnollisessa sähkötekniikan oppikirjassa on teoriaa aiheesta.
Jussi.
Samaa mieltä ja kaiken lisäksi eri kapasiteetin akut voi kytkeä huoleti rinnan. Tärkeämpää on että akut ovat suunnilleen samassa kunnossa eli saman ikäisiä. Ei siinä mitään diodeja tarvita.
Jussi muotoili asian mukavasti: "Juttu purkaantumisesta on syntynyt kun joku on lukenut tekussa, opistossa, AMK:ssa tai erityisesti TKK:ssa tarinaa lähdejännitteestä ja sisäisestä vastuksesta mutta ei ole ymmärtänyt lukemaansa."
:-)
Eiköhän ole niin, että jos kytket 60 Ah:n ja 100 Ah:n akut rinnan, niin käytettävissäsi on käytännössä 120 Ah, eikä suinkaan 160 Ah.
Kahden eri kapasiteetin omaavan akun täyteenlataus ei onnistu, vaan latausta rajoittaa pienemmän akun kapasiteetti.
Rinnankytkennässä kokonaiskapasiteetti on osakapasiteettien summa. Pienemmän akun kapasiteetti ei vaikuta suuremman akun kapasiteettiin, napajännitteet ovat samat ja esim. 60 100 Ah kytkennästä 16 A virtaa otettaessa heikommasta lähtee 6 A ja isommasta 10 A.
Mihin tuo kaavasi muuten perustuu, väitätkö että jos kytketään 100 Ah ja 10 Ah akut rinnan niin kokonaiskapasiteetti olisi 20 Ah???
Täyteenlataus onnistuu kun molemmilla akuilla on täytenä sama napajännite, kapasiteetti ei siihen vaikuta.
Oletko sähköinssi? Kehtaatko tunnustaa?
Kyllä Sähköjussi ja Viki ovat oikeassa.
Erikokoisten akkujen purkautumiseen ja latautumiseen ei ole varsinaista kaavaa, eikä mitoitus ole suoraan pienemmän akun mukaan, niinkuin asian ilmoitin. Kyseessä oli pieni kärjistys, että tajuttaisiin, että erikokoisten akkujen rinnan kytkentä ei ole suotavaa.
Saatava kapasiteetti ei suinkaan ole akkujen yhteenlaskettu kapasiteetti johtuen mm. siitä, että erikokoiset akut varautuvat erilailla, mikä saattaa hämäta latauksen säädintä.
Suurempi akku tuskin tulee koskaan täyteen lataussäätimen rajoittaessa latausvirtaa, kun pienempi akku on jo täynnä. Jos säädin ei latausvirtaa rajoita, ylilatautuu pienempi akku ja vähin, mitä tapahtuu, on akun eliniän pieneneminen.
Jos molempien akkujen jännite on sama, niin kyllä kuormavirtakin on sama, eikä riipu akun kapasiteetista.
No voi inssi sentään!
Eri kapasiteetin akuilla on erilainen sisäinen resistanssi, mitä suurempi kapasiteetti, sitä pienempi sisäinen resistanssi eli mitä suurempi kapasiteetti sitä suuremmalla virran akku voi antaa tai ottaa jos jännite-ero on vakio. Nyt jos viittii katsella vielä ohmin lakia ja virran jakautumista rinnan kytkettyjen vastusten välillä niin lamppu pitäisi pikkuhiljaa alkaa hehkumaan!
Jos molempien akkujen jännite on sama, niin kyllä kuormavirtakin on sama, eikä riipu akun kapasiteetista.
Eli jos akkujen jännite on sama, mitattuna akun navoista, ja pysyy samana, niin kuormavirtakin on sama
Jos kaksi samantyyppistä akkua (ei siis välttämättä samankokoista, merkkistä jne.) laitetaan suoraan rinnan, on varaustila (ominaispaino tai % kapasiteetista) aina sama, koska napajännite on sama. Hetkellisesti latauksen tai suuren kuorman jälkeen asia ei tietysty ole aivan näin, mutta virta akusta toiseen tasoittaa pian erot.
Lataussäädin ei rajoita virtaa, vaan säätää latausjännitteen vakioksi, jos puhtia riittää. Jos nyt napajännite sitten pidetään siinä 14,XX V:ssa, on aivan sama onko siinä rinnalla toinenkin akku vai ei. Akun lataus riippuu vain akusta itsestään.
Kuormavirran jakautuminen akuille riippuu akuista, niiden varaustilasta ja kuorman suuruudesta. Kokonaisvirtahan on yksittäisiltä akuilta otettujen virtojen summa. Esimerkiksi pieni starttiakku kykenee antamaan yhtä paljon virtaa kuin iso hupiakku, jos kuorma on suuri. Suuri kuorma ei siis välttämättä jakaudu kapasiteettien suhteessa, kuten pieni.
No voi herranen aika...
Kuormavirta??? Siis virta jolla tuota rinnankytkettyä paria kuormitetaan? Jos näin, niin kytketäänpä 100 Ah ja 10 Ah akut rinnan ja kuormitetaan näitä vaikka 60 A sähköperämoottorilla. Väitäkö että molemmille akuilta lähtee sama virta, 30 A * 2???
Noh, 20 minuutin kuluttua tuo pienempi akku olisi tyhjä, ja toisen akun kapasiteettia olisi jäljellä 90 Ah. Voi, eihän se voi olla totta, koska akut ovat rinnan kytkettynä ja tyhjän akun napajännite olisi paljon alempi kuin tuon lähes täyden akun mutta eihän se voi olla koska navat on kytketty yhteen eli napajännite molemmilla akuilla on sama. Alkaako raksuttaa???
Sähköjussin letkautus taitaakin olla totisinta totta: "joku on lukenut tekussa, opistossa, AMK:ssa tai erityisesti TKK:ssa tarinaa lähdejännitteestä ja sisäisestä vastuksesta mutta ei ole ymmärtänyt lukemaansa."
kyllä sisäinen vastus tasaa virtaa niin kuormittasessa kuin ladattaessakin.
Pienessä akussa on sisäinen vastus suurempi kuin isossa akussa ja tältä osin myös siirtää kuormitusta suuremmalle akulle ,varsinkin suurilla virroilla.
Älä sano ittees inssiksi, mua hävettää, tuo opetetaan jo amiksessa. Minulle se opetettiin varusmiehenä.
Akulla on määrätty lähdejännite, joka on eri asia kuin napajännite, ja sitten sillä on sisäinen resistanssi. Kun virtapiiri syntyy alkaa lähdejännitteen aiheuttama virta kulkea aiheuttaen ylimenojännitettä akun sisäisen resistanssin yli. Tämä sisäisen resistanssin yli vaikuttava jännite pudottaa napajänitettä. Koska ison akun sis. resist. on _pienempi_ (kuten Viki jo mainitsikin)kuin pienen akun, virrat jakautuvat akkujen koon suhteessa.
Erikokoisia akkuja rinnan ladattaessa pienen akun sisäinen resistanssi pienentää latausvirtaa suoraan akkujen kapasiteettien suhteessa.
Näin siis silloin kun akut ovat molemmet kunnossa.
Olen huoltanut jossain elämäni vaiheessa työkseni lentokoneiden akkuja ihan kokopäiväisesti ja voin todeta teorian pätevän myös käytännössä; samalla latausjännitteellä erikokoiset akut latautuvat erisuurella virralla riippuen suoraan niiden kapasiteetista.
Uittu, onko ne insinöörivitsit sittenkin totta?
Sähköjussi (ins)
Pienenä lisänä sanoisin, että sisäinen resistanssi ei riipu pelkästään akun kapasiteetista, vaan oleellisesti myös käyttötarkoituksesta, kuormasta ja varaustilasta ja jonkin verran myös merkistä ja mallista.
Starttiakut on suunniteltu suurille kuormille -> pieni sisäinen resistanssi. 60 Ah starttiakun sisäinen resistanssi (ainakin suurella kuormalla) voi siis olla pienempi kuin vaikkapa 120 Ah hupiakun. Startatessa tuo 60 Ah akku voi antaa enemmän virtaa kuin tuo 120 Ah akku, vaikka olisivatkin rinnan kytkettyjä.
Suurta merkitystä edellämainitulla ei käytännössä ole, kuin ehkä keulapotkuri tms. käytössä, jossa akkua puretaan merkittävästi suurella kuormalla. Starttihan ei akkua ehdi tyhjentää tyypillisesti edes 1 Ah verran.
rautalangasta, toopekin tajuaa. Joakim unohti, että vaikka iso ja pieni akku voivat suurella kuormalla antaa erikseen saman virran, napajänniteet ovat tällöin erisuuret. Akkujen rinnakkinkytkennässä napajännitteet ovat samat, jolloin virrat ovat kapasiteettien suhteessa, kuten selitetty.
Akku ei tiedä muusta maailmasta mitään muuta kuin navoillaan olevan jännitteen. Jos nyt erikseen kytkettynä akku A ja B antavat 11 V jännitteellä 100 A, ne antavat täysin saman myös rinnakkain kytkettynä (nyt tietysti yhteensä 200 A).
Yhtä iso hupiakku ei kykene antamaan yhtä suurta virtaa samaan jännitteeseen kuin starttiakku. Heitetään hatusta vaikkapa seuraavanlainen käytös täysille 60 Ah akuille lämpimässä:
Jännite Hupi Startti
12,5 10 A 10 A
12 40 A 60 A
11 100 A 200 A
10 150 A 300 A
9 180 A 350 A
8 200 A 400 A
7 220 A 450 A
Nyt startatessa tarvitaan virtaa vaikkapa 300 A, jolloin napajännite on 11 V ja hupiakku antaa 100 A ja Starrtti 200 A. Pelkällä starttiakulla jännite laskisi 10 V:iin ja pelkkä hupiakku ei kykenesi ollenkaan antamaan 300 A.
Mulla on akut kylmästi rinnakkain, ilman mitään resistanssia, virtamittarilla mitattuna kummastakin akusta lähtee sama virta.
Ilmeisesti teillä on ongelmia kun käytätte tota resistanssia.
elikkä erityyppiset akut vertailussa, ei mitään varsinaista tekemistä kapasiteettien kanssa. OK.
Heh, heh... vai seuraa resistanssin käyttämisestä ongelmia, sehän opetettiin inssikoulussa?
Opiskeluaikana ihmettelin miten hauskoista teekkareista kaikista tulee tosikkoinssejä. Ehkä tulevaisuus kauhistuttaa niin, että opiskeluaikana resistanssit on nollissa ja nauttivat siitä vähästä mitä on hauskuutta jäljellä :-)
suosittelivat akkuliikkeessä, että jos kaksi akkua pannaan rinnan, niiden tulisi olla samanikäisiä ja laatuerojen vuoksi mielellään jopa samasta valmistuserästä. Ilmeisesti huonokuntoinen akku pilaa nopeastikin hyväkuntoisen akun jos ne kytketään rinnan.
Toinen ohje oli että yksi iso olisi parempi kuin kaksi pientä.
Sähköjussi ja Viki on oikeessa
Voit kytkeä rinnan akkuja, niin on tehty aikojen alusta autoissakin, eikä kukaan kyseenalaista sitä.
Itselläni on kytkettynä veneessä kaksi 130 Ah:n akkua hupipuolelle rinnan ja kaksi 75 Ah:n akkua starttia varten, nämä akut on ryhmitelty niin, että sähköisillä releillä voin ottaa käyttöön (lataukseen) jomman kumman ryhmän tahansa. Molemmissa ryhmissä on siis samanlaiset akut rinnan keskenään. Samaan juttuun on kytketty myös automaattinen 22 Ampeerin "maasähkölaturi", joka on kiinteästi maasähkökeskuksessa kiinni, eli menee päälle heti kun vene on kiinni pistorasiassa. Molemmille ryhmille on omat Volttimittarinsa josta helposti näkee kumpaa pitää ladata.
Hyvän mittarin saa halvasta yleismittarista jossa näkyy Voltin sadasosatkin, koska ne ovat tärkeitä.
Täällä näytttää olevan jälleen joitain pilkunviilaajia jotka spekuloivat epäoleellisilla asioilla, jotka kuuluvat lähinnä teoriapuolelle, ei käytäntöön.
Ihan oikeasti, mihin pitäisi uskoa. Esim. Exiden miehet ovat sitä mieltä, että erisuuruisia akkuja ei pitäisi kytkeä rinnakkain.
Vai niin sanoivat "Exiden miehet". No minä sanon että harmilta säästyy kun ei hanki Exideä. Minulla on tosi huonoja kokemuksia, etenkin autokäytössä (2*72 Ah rinnan) jossa kestoikä on tosi huono (neljän vuoden sisään meni neljä akkua eli vaihdoin kahdesti molemmat kerralla). Venekäytössä hajosi Exidestä akun kuori ja hapot tulivat pihalle. Sekään ei mennyt takuuseen koska akku oli viety liian koviin olosuhteisiin.
Vaihdoin Vartaan ja vielä ei ainakaan ole mitään negatiivista sanottavaa auto- tai veneakuista.
Ostin kaksi Exide SHD akkua 140 Ah vuonna 1998. Asensin ne veneeseen startti- ja käyttöakuiksi ja jätin ne siihen ikuisiksi ajoiksi ottamatta niitä edes talveksi pois.
Jouduin valitettavasti uusimaan akut juuri äsken. Verkkolaturin jännite oli noussut pitkälle yli 15 V:n ja piloille meni. Eivät siis kestäneet veneessä kuin 11 vuotta. Harmi, olisin halunnut nähdä kuinka pitkään Exide oikeastaan kestää.
Mulla on kolme Bilteman akkua rinnan, kytkennät tein Mastervoltin diodipaketilla. Hyvin on toiminut.
Niin edelleenkin sanon. Tunkee ne diodit sinne, niin ei tarttee yhtään ihmetellä mitä akuja on ja missä kunnossa. NI