Kiss kiss

Et oo yhtään hullu:) ... tai sitten meitä hulluja on aika paljon! Useemmat kyllä pitää lemmikkejään ihan tasa-arvosina perheenjäseninä, kuten meilläkin. Meillä on kaks nuorta kollia, jotka on kyllä mahtavia persoonia!=) Harmi vaan, ettei vieraat aina nää sitä, niille noi meidän mussukat on "vaan" kissoja. Eihän sitä ymmärrä ennen kun on itellä ollu noita elukoita. Ei kaikkia kiinnosta kuunnella kissajuttuja (eihän muakaan kiinosta esim. metsästäminen), mutta onneks meillä on tää keskustelupalsta kissajuttuja varten!:)

Täällä toinen joka juttelee kisuilleen. =) Ihan luonnollinen asia tuo mielestäni on jos on eläinrakas ja omistaa vaikkapa juuri kissoja. Kissani myös reagoivat vahvasti siihen, kun puhelen niille ja ne tajuavat miten paljon rakastan niitä!!

Minulla on myös läheinen suhde kissoihini - molemmat ovat ovella vastassa kun kotiin saavun, molemmat (nykyään) haluavat kavuta syliini nukkumaan ja rakastavat minua ehdoitta. Joudun kuitenkin jakamaan kissojen huomion muiden perheenjäsenten kanssa mikä on hyvä -> paijaajia riittää :)

Minua surettaa, kun ihmiset ottavat lemmikkejä niin väärin perustein. :( Moni nuoripari saattaa pitää ("vaivatonta ja ilmaista") kissaa muotivillityksenä ja sellainen on saatava kotiin, vaikkei sille riitä aikaa, kun huitelee itse muualla poissa kotoa. Kissalle täytyy antaa aikaa ja rakkautta, mutta sekään ei riitä vaan kissa tarvitsee yhtä paljon sellaista huolenpitoa minkä jokainen (sekä rotu- että maatiaiskissa) ansaitsee.

Joo, kovin on tuttua.. minä myös höpötän koko ajan meidän kisulle, mun omalle vauvalle. ;) Se on kuin pieni lapsi ja totta kai sille pitää puhua. Ja se on tietysti niin että siitä puhuu mikä on itselle rakasta ja tärkeää, eli jotku puhuu lapsistaan jotku lemmikeistään. Kyllä minäkin aina jaksan "kiusata" muita kisu puheillanai. =) En tiedä pitääkö sit ihmiset mua hupsuna, mut sille en voi sit mitään.

Joka kerta kun ulko-oven aukaisen ja kotiin tuun,töistä, taikka mistä vaan,lenkiltä ,kaupasta,ihan mistä vaan kotiin, oven kun aukaisen ,nelijä silimäparia katsoo niillä silimillä,,yks niistä on nöhvi(iso koira)ja kolome kissaa,,Äeti ja kaks pikkusta .Ne kun näkkee ni päevä on pelastettu

Joo, kyllä meilläkin höpistään kissoille (ja myös koiralle), onhan ne niin metkoja otuksia. Tosin yks kattila ei juurikaan puheesta välitä, kun ei se mitään kuule. Jokainen niistä on oma persoonansa ja niiden toilailuille saa nauraa, kun ne pistää iltaisin shownsa pystyyn.

Kaikki naukuu kuin hullut, jos ruokatäydennys ei tule ajoillaan. Sitten rampataankin ympäri kämppää ja painitaan keskenään ja sitten taas nau'utaan. Ruoan tullessa jokainen menee omaan koppaansa syömään, ja nuorin lopettaa ensin. Se jää odottelemaan muita, jotta taas päästäisiin vetäsemään vähän ränttätänttää ympäri lattioita ja seiniä.

Minttuviinaa (kissanminttua ;) tarjoillaan silloin tällöin. Siitä kaksi naukumaijaa menee ihan sekaisin, yksi ei taas ymmärrä ko. nautintoaineesta tuon taivaallista. Illan tullen kuuro katti painuu koiran kainaloon nukkumaan ja muut on missä milloinkin sattuvat. Sitten kun kaikki valot sammutetaan ja mennään itsekin nukkumaan, kestää noin kymmenen minuuttia ja alkaa yöjuoksun vuoro. Silloin hurjastellaan pimeissä huoneissa ja tiputetaan kaikki tavarat lattialle mitä eteen vaan sattuu..

Muunmuassa tämmöistä meillä.