Miten lie pärjäävät esim. tali- ja sinitiaiset, varpuset ja mustarastaat kaupunkialueella, missä talviruokinta on vähäistä? Täällä Stadissa ainakin ihmisten itsekkyys ja lintuviha paistaa silmään, erittäin harvojen omakotitalojenkaan pihalla on linturuokintaa. Saavatko nämä linnut enää mitenkään luonnosta ravintoa, vai ovatko ne jo kuolleet pakkasiin? Lunta on ja pakkasta tänä aamuna oli -17 astetta.
Selviytyminen pakkasella?
huolestunut...
12913
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
tuolla luonnossa nuo lintuset. Siksi olenkin yrittänyt houkutella kottaraisia kämpilleni lämmittelemään tuonne peiton alle, mutta vähän heikoin tuloksin.
muutti jo kauan sitten, heinäkuulla, etelään joten voi olla mahdotonta saada niitä luoksesi lämmittelemään..
Miten ne linnut on pärjänneet aiemmin kun ihminen ei ole ruokkinut niitä???
Ruokkimista lienee harrastettu aika lyhyen aikaa ihmiskunnan historiassa.
Linnut on suunniteltu hakemaan luonnosta ravintoa esim talventörröttäjistä,eli kasveista,joissa on talvella siemenet.
Kaupungeista tuollaiset törröttäjät ovat lähes hävinneet,joten linnuilla voi olla vaikeaa.
Mutta linnuilla on myös siivet,ne voivat muuttaa muualle ruoan perässä.
Ne ovat älykkäitä siinä mitä ravintoon tulee.
Eli en olisi huolissani linnuista,ne kyllä pärjäävät.
Toinen juttu onkin sitten uusavuttomat ihmiset.....
Ylläolevasta viestistä päätellen ihminen taas on suunniteltu kirjoittamaan kyynisiä viestejä lämpimästä kotosesta.
Linnut lentävät ruoan perässä. Niin ne ovat tehneet jo ennenkuin me olemme olleet täällä. Juuri siksi lintuasemilla esim. hankoossa ja jurmossa on syksyisin suuriakin vaelluksia. Eri tiais- ja tikkalajia. Tänä vuonna kuusitiainen ja käpytikat sekä eri pöllölajit ovat vaeltaneet paljon. Pöllöistä täytyy nostaa esiin viirupöllö jolla on ollut todella hyvä vuosi. Tutummista linnuista tilhi vaeltaa joka vuosi pesimäalueelta pohjoisesta pihlajanmarjojen perässä.
En nyt tarkoita, että ruokinta pitäisi lopettaa yms. päinvastoin ruokinnat auttavat lintuja selviytymään pitkän talven yli. Näistä tavallisimmat ovat tali- ja sinitiainen sekä keltasirkku ja viherpeippo. Pohjoisessa todella tärkeä ruokintavieras on kuukkeli, joka on ollut vähentymään päin. Todella harmi, sillä niin hieno lintu. Kuukkelin selviytymisen kannalta pitäisi pohjoisen ikimetsät jättää rauhaan, sillä ne ovat kuukkelille elintärkeitä.
No mutta asiaan kyllä luonto hoitaa, mutta ruokintoja pitäisi kyllä lisätä.
"Miten ne linnut on pärjänneet aiemmin kun ihminen ei ole ruokkinut niitä???"
Ovat pärjänneet kun niittyjä ja vastaavia elinympäristöjä on ollut maa täynnä, jolloin siemeniä on riittänyt läpi vuoden. Enää ei niin ole, kun maa kasvaa täynnä talousmetsää, ilman ruokintaa eivät linnut nykyään enää selviydy.
Eiköhän noita ruokintoja melko lailla nykyään ole, useimmat linnut kyllä siirtyvät jonkun kilometrin päähän lähimmälle ruokinnalle, luultavimmin kiertävät useillakin erillisillä ruokintapaikoilla ja lisäksi etsivät muuta ravintoa luonnosta.
Luonnollinen ravinto on luultavasti vähentynyt koska nuorentunut ja vähemmän kahopuuta sisältävä metsäluonto ei tarjoa niin paljon hyönteisravintoa kuin luonnontilaiset metsät. Samaten niittymäiset alueet joilta linnut löytäisivät talvisin kasvien siemeniä ovat vähentyneet tehomaatalouden ja yleisen "siisteyden" ihannoinnin vuoksi.
Toki silti luonnonantiminkin moni lintu talvesta selviää, ja jos ruokaa ei olisi moni muuttaisi etelämmäksi. Ruokinnan lopettaminen Suomessa varmaan pienentäisi joidenkin lintulajien kantoja merkittävästikkin (sinitiainen, viherpeippo), mutta eivät ne sukupuuttoon kuolisi.
En itse nostaisi lintujen ruokintaa mitenkään merkittäväksi luonnonsuojelutoiminnaksi. Lähinnä siitä saa itselleen iloa lyhyeen talvipäivään, ja toki ruokintaa käyttävät linnut luultavimmin arvostaisivat toimintaa jos ymmärtäisivät että ruokaa vartavasten niille rahdataan. Olettaen tietysti että ruokinnan puhtaudesta huolehditaan eikä lintu saa vakavaa tautitartuntaa ruokinnalta. Myös etäisyyttä ikkunoihin kannattaa pitää ettei tule paniikkitörmäyksiä. Ja pensaat ja puut ruokinnan vieressä tarjoavat piilopaikan varpushaukalta ja -pöllöltä.
Missä päin Lapissa se kuukeli on muka häviämässä? Ei ainakaan täällä läntisessä Lapissa. Liikun laajoilla alueilla ympäri vuoden ja samanlaisena on kuukkelikanta täällä säilynyt. Lieneeköhän se katoamasa sieltä saastuneemmasta Suomesta, arvelen.
Keski-Suomestahan se kuukkeli alkaa olla taantumassa, Eteläisimmästä Suomesta melkeinpä hävinnyt. Mutta ei lapin kantakaan välttämättä vakaa ole:
http://www.kaleva.fi/plus/Pohjoisen-kuukkelit-pimennossa/758875
http://www.sll.fi/luontojaymparisto/monimuotoisuus/kuukkeli
Nyt on ollut todella epätavallisen kylmää täällä etelämmässäkin Suomessa, vaikka pakkasia on ollut aiemminkin ei näin pitkiä jaksoja. Talitintit saivat talia aikaisemmin kuolleista eläinraadoista, muutenkin lintuja ympäröivä luonto on olut erilainen. Myös se, että kylmyys poikkeaa edellisistä talvista koituu monen linnun kohtaloksi. Linnut jäävät vanhasta muistista talvehtimaan entisille paikoilleen. On hyvä jos ihminen jaksaa auttaa luonnon varassa lähellään eläviä elämän ilopilkkuja.
Kyllä linnut ainakin osaavat kiittää saamastaan avusta, monia ihmisiä paremmin.
selviääkö lintubongari pakkasella paremmin kun normaalilla säällä?
talitintti voi syödä rasvaa raadoista (esim auton alle jääneet eläimet teiden varsilla), talitintit myös tappavat pienempiä lintuja, ja syövät myös kuolleita lajitovereitaan, eli ovat kannibaaleja. kyllä talitintit ja muutkin linnut tuli suomeen aivan varmasti ennen kuin esi-isämme tuli auringonkukkasäkkeineen...
nakkikioskien ym. roskapöntöissä ja ympäristöissä on yllin kyllin ruoantähteitä ja amatöörijuoppojen pizzaoksennusta varpusille puluille ym.
kyllä linnut pärjää vaikka niitä ei kukaan ruokkisikaan. en usko että se on mitään lintuvihaa jos joku ei lintuja ruokikaan. voi olla päinvastoin; ei haluta sekaantua ns. luonnon normaaliin kulkuun.