osakko kukaan vastata????

Kuka viitsii tällaista täällä jauhaa. Kaikki valehtelee ja pettää ja kieroilee? Jos häviää jutun, niin kaikki tekivät väärin. Onpa tärkeä juttu, kun pitää laajalti lahjoa. Rahaa siinä palaa rutkasti.

Kiitos vastauksestasi, selvennän vielä asiaa, siis on kyse tuomarin tekemästä päätöksestä, ainakin papereissa lukee varatuomari tittelinä.
On kyse käräjäoikeuden määräämän tuomarin tekemästä osituksesta. Nimeltään osituskirja. Käräjäoikeus on määrännyt tuomarin tekemään pesänjakajana omaisuuden osituksen. Eli asia ei ole ollut käräjäoikeudessa vaan tämä tuomari on molempien osapuolien A ja B asianajajien pyytämänä käräjäoikeuden valitsema pesänjakaja. Käskit kysymään omalta asianajajalta, mutta mitäs teen kun hänkään ei tunnu tietävän miten asia on! Kysyin saisinko nyt myydä, mutta hän ei tuntunut osaavan/haluavan vastata kyllä tai ei, jouduin ottamaan yhteyttä toiseen asianajajaan (ja taas maksoi) joka luki osituskirjan läpi ja sanoi että sillä paperilla joudun maksamaan mutta en saa myydä.
Osituksen moite koskevassa riita asiassahan on 6kk. Sen ymmärrän täysin, että yhteistä kotia ei voi toinen myydä yksin, se on järkevä määräys, mutta nyt kun osituspäätös on jo tehty ja A saa omistaa talon ja on sovittu summa mikä pitää maksaa B:lle, mutta pitää maksaa 30 pv sisällä ja samalla sanotaan että A ei saa myydä ilman toisen suostumusta. Kuulin toiselta asianajajalta että tälläistä päätöstä ei olisi saanut tehdä jossa määrätään maksamaan mutta estetään myynti. Päätös kuitenkin tehty ja se lainvoimainen.Toinen voi ilkeyttään tahallaan pitkittää asiaa, sillä ei hänellä ole kiire kun saa jo rahat. Ellei hänelle makseta hän saa hyvät korkotulot, jos voittaisi. Valittaa voi, mutta voi mennä useita vuosia esim. 1-2 vuotta ja korko juoksee, kun lopputulos on pakko olla,että puolet omaisuuden arvosta ainakin pitää maksaa ja toinen eli A on siis vain pakotettu joko maksamaan 30pv sisällä tai maksamaan korot odotusajalta.

epätoivon partaalla kirjoitti:

Kiitos vastauksestasi, selvennän vielä asiaa, siis on kyse tuomarin tekemästä päätöksestä, ainakin papereissa lukee varatuomari tittelinä.
On kyse käräjäoikeuden määräämän tuomarin tekemästä osituksesta. Nimeltään osituskirja. Käräjäoikeus on määrännyt tuomarin tekemään pesänjakajana omaisuuden osituksen. Eli asia ei ole ollut käräjäoikeudessa vaan tämä tuomari on molempien osapuolien A ja B asianajajien pyytämänä käräjäoikeuden valitsema pesänjakaja. Käskit kysymään omalta asianajajalta, mutta mitäs teen kun hänkään ei tunnu tietävän miten asia on! Kysyin saisinko nyt myydä, mutta hän ei tuntunut osaavan/haluavan vastata kyllä tai ei, jouduin ottamaan yhteyttä toiseen asianajajaan (ja taas maksoi) joka luki osituskirjan läpi ja sanoi että sillä paperilla joudun maksamaan mutta en saa myydä.
Osituksen moite koskevassa riita asiassahan on 6kk. Sen ymmärrän täysin, että yhteistä kotia ei voi toinen myydä yksin, se on järkevä määräys, mutta nyt kun osituspäätös on jo tehty ja A saa omistaa talon ja on sovittu summa mikä pitää maksaa B:lle, mutta pitää maksaa 30 pv sisällä ja samalla sanotaan että A ei saa myydä ilman toisen suostumusta. Kuulin toiselta asianajajalta että tälläistä päätöstä ei olisi saanut tehdä jossa määrätään maksamaan mutta estetään myynti. Päätös kuitenkin tehty ja se lainvoimainen.Toinen voi ilkeyttään tahallaan pitkittää asiaa, sillä ei hänellä ole kiire kun saa jo rahat. Ellei hänelle makseta hän saa hyvät korkotulot, jos voittaisi. Valittaa voi, mutta voi mennä useita vuosia esim. 1-2 vuotta ja korko juoksee, kun lopputulos on pakko olla,että puolet omaisuuden arvosta ainakin pitää maksaa ja toinen eli A on siis vain pakotettu joko maksamaan 30pv sisällä tai maksamaan korot odotusajalta.

Eipä ole ainoa pähkähullu päätös. Ensimmäiseksi vaatisin pesänjakajalta täsmennystä päätökseen. Hän voisi esim. täsmentää, että korko alkaa juoksemaan siitä, kun antaa suostumuksensa myyntiin. tiedän kyllä, etteivät kaikki suostu täsmentämään päätöstään.
Meidän tapauksessa ex-mieheni määrättiin antamaan minulle pesänjaossa talostaan huonekaluja, koruni, videokamera jne ja kummasti hän vain selitteli niiden kadonneen. Rikosilmoitusta hän ei tehnyt ja lukot ja hälytinjärjestelmät hän oli vaihtanut. Nyt minulla olisi mahdollisuus haastaa hänet oikeuteen pesänhävittämisestä, mutta kun kamat vain on kadonneet..... hän ei muuten huomannut niiden puuttumista yli puolen vuoden pesänjakoprosessin aikana.
Oikeudenkäynti on niin kallista, että tou 50 000€ menee kolmessa oikeudenkäynnissä.

. kirjoitti:

Eipä ole ainoa pähkähullu päätös. Ensimmäiseksi vaatisin pesänjakajalta täsmennystä päätökseen. Hän voisi esim. täsmentää, että korko alkaa juoksemaan siitä, kun antaa suostumuksensa myyntiin. tiedän kyllä, etteivät kaikki suostu täsmentämään päätöstään.
Meidän tapauksessa ex-mieheni määrättiin antamaan minulle pesänjaossa talostaan huonekaluja, koruni, videokamera jne ja kummasti hän vain selitteli niiden kadonneen. Rikosilmoitusta hän ei tehnyt ja lukot ja hälytinjärjestelmät hän oli vaihtanut. Nyt minulla olisi mahdollisuus haastaa hänet oikeuteen pesänhävittämisestä, mutta kun kamat vain on kadonneet..... hän ei muuten huomannut niiden puuttumista yli puolen vuoden pesänjakoprosessin aikana.
Oikeudenkäynti on niin kallista, että tou 50 000€ menee kolmessa oikeudenkäynnissä.

Kiitos vastauksestasi. Ehdottamaasi täsmennystä kysyinkin jo, mutta väittää ettei hän enää voi tehdä asialle mitään, kun päätös on tehty. Hänen mielestään hän on ollut puolueeton osituksessaan. Toivon sinulle onnea omaan juttuusi. Oikeudenkäyntien kalleushan tekeekin sen, että vaikka tietäisi olevansa oikeassa ei ole varaa korjauttaa virhettä. Näin nämä on suunniteltu.

Kyllä vaatii, jos olet naimisissa ja asutte yhteisessä kodissa joka on vain toisen nimissä. Avioeron tullessa vaaditaan tietenkin molempien allekirjoitukset jotta asunnon voi myydä. Ositushan pitää aina omaisuudesta tehdä ja siksi toinen ei voi yksipuolisesti myydä yhteistä kotia.

liisa ihmemaassa kirjoitti:

Kyllä vaatii, jos olet naimisissa ja asutte yhteisessä kodissa joka on vain toisen nimissä. Avioeron tullessa vaaditaan tietenkin molempien allekirjoitukset jotta asunnon voi myydä. Ositushan pitää aina omaisuudesta tehdä ja siksi toinen ei voi yksipuolisesti myydä yhteistä kotia.

Tässä kyseisessä asiassa oli juuri tehty tämä ositus ja määrätty toinen maksamaan toiselle omaisuuden arvosta puolet, pitää maksaa 30 päivän sisällä, mutta samalla estetään toinen maksamasta ehdolla että ei saa myydä yksin. Toinen ei anna suostumusta myyntiin ja näin toinen osapuoli pannaan hankalaan tilanteeseen, ei saa rahaa maksaa kun ei saa myydä, jollei maksa niin joutuu maksamaan korkoja. Eli pakotetaan ottamaan lisälainaa, mutta entäs jos ei enää saa lisälainaa. Sitä tässä ihmetellään miten ihan tuomari voi tehdä näin kummallisia päätöksiä.

raha ratkaisee kirjoitti:

Tässä kyseisessä asiassa oli juuri tehty tämä ositus ja määrätty toinen maksamaan toiselle omaisuuden arvosta puolet, pitää maksaa 30 päivän sisällä, mutta samalla estetään toinen maksamasta ehdolla että ei saa myydä yksin. Toinen ei anna suostumusta myyntiin ja näin toinen osapuoli pannaan hankalaan tilanteeseen, ei saa rahaa maksaa kun ei saa myydä, jollei maksa niin joutuu maksamaan korkoja. Eli pakotetaan ottamaan lisälainaa, mutta entäs jos ei enää saa lisälainaa. Sitä tässä ihmetellään miten ihan tuomari voi tehdä näin kummallisia päätöksiä.

jos joku asianajaja tai tuomari tai joku muu asiat hyvin ymmärtävä tietää onko yleensä laillista tehdä tälläinen ositus niin kiitollisena otetaan vastauksia.Kuulin kyllä jo yhdeltä ettei tälläistä saa tehdä, mutta kun on jo tehty niin mitä nyt voi tehdä? Olen vaikka valmis jälleen kerran maksamaan, jos joku vain osaisi vastata ja antaa neuvoja.

liisa ihmemaassa kirjoitti:

Kyllä vaatii, jos olet naimisissa ja asutte yhteisessä kodissa joka on vain toisen nimissä. Avioeron tullessa vaaditaan tietenkin molempien allekirjoitukset jotta asunnon voi myydä. Ositushan pitää aina omaisuudesta tehdä ja siksi toinen ei voi yksipuolisesti myydä yhteistä kotia.

Yhteisenä kotina käytetty asunto kuuluu vallinanrajoituksen piiriin, joka tarkoittaa sitä, että asunnon omistava puoliso ei voi sitä myydä AVIOLIITON AIKANA ilman toisen suostumusta.

Esitetty tapaus on erikoinen. Nimittäin selostuksen perusteella on tehty lainvoiman saanut toimitusositus, jossa omaisuus on ositettu ja asunnon omistava on velvoitettu suorittamaan tasinkona 50 000 € ei-omistavalle puolisolle. Asia on siihen asti ok. Erikoista on se, ettei asuntoa saisi myydä ilman toisen suostumusta, sillä vallinnanrajoitus jatkuu nimittäin vain siihen saakka, kunnes ositus on saanut lainvoiman. Onkohan ositus siis kuitenkaan vielä lainvoimainen?

Tasinkoa saava puoliso ei voi myöskään esittää vaatimuksia tasinkona maksettavan omaisuuden laadusta. Tasinko voidaan siis aina maksaa rahassa. Ei-omistavalla puolisolla ei pitäisi siis olla mitään sanomista asunnon myyntiin.

wer45 kirjoitti:

Yhteisenä kotina käytetty asunto kuuluu vallinanrajoituksen piiriin, joka tarkoittaa sitä, että asunnon omistava puoliso ei voi sitä myydä AVIOLIITON AIKANA ilman toisen suostumusta.

Esitetty tapaus on erikoinen. Nimittäin selostuksen perusteella on tehty lainvoiman saanut toimitusositus, jossa omaisuus on ositettu ja asunnon omistava on velvoitettu suorittamaan tasinkona 50 000 € ei-omistavalle puolisolle. Asia on siihen asti ok. Erikoista on se, ettei asuntoa saisi myydä ilman toisen suostumusta, sillä vallinnanrajoitus jatkuu nimittäin vain siihen saakka, kunnes ositus on saanut lainvoiman. Onkohan ositus siis kuitenkaan vielä lainvoimainen?

Tasinkoa saava puoliso ei voi myöskään esittää vaatimuksia tasinkona maksettavan omaisuuden laadusta. Tasinko voidaan siis aina maksaa rahassa. Ei-omistavalla puolisolla ei pitäisi siis olla mitään sanomista asunnon myyntiin.

osituskirjassa lukee päätös on lainvoimainen. No sepä tässä jutussa onkin se merkillisyys, että miten tälläinen päätös voidaan tehdä, sillä ok talosta oli myös velkaa ja velat jäi A:n maksettavaksi, koska nyt omistaa talon,jota ei saa myydä ennenkuin molemmat ovat osituskirjan hyväksyneet. Hän joutuu maksamaan talovelkaa, ottamaan lisävelkaa jotta voi maksaa B:lle (ja summa ei ole pieni) ettei tartte korkoja maksaa ja valitusaika on 6kk päätöksestä, mutta maksuaikaa annettiin 30pv tämän osituskirjan päiväyksestä alkaen. A olisi valmis allekirjoittamaan ja hyväksymään jotta saisi myydä talon ja pystyisi maksamaan, mutta B ei aio suostua, koska saa näin A:n hankaluuksiin ja silti B itse saa jo rahat.

epätoivon partaalla kirjoitti:

osituskirjassa lukee päätös on lainvoimainen. No sepä tässä jutussa onkin se merkillisyys, että miten tälläinen päätös voidaan tehdä, sillä ok talosta oli myös velkaa ja velat jäi A:n maksettavaksi, koska nyt omistaa talon,jota ei saa myydä ennenkuin molemmat ovat osituskirjan hyväksyneet. Hän joutuu maksamaan talovelkaa, ottamaan lisävelkaa jotta voi maksaa B:lle (ja summa ei ole pieni) ettei tartte korkoja maksaa ja valitusaika on 6kk päätöksestä, mutta maksuaikaa annettiin 30pv tämän osituskirjan päiväyksestä alkaen. A olisi valmis allekirjoittamaan ja hyväksymään jotta saisi myydä talon ja pystyisi maksamaan, mutta B ei aio suostua, koska saa näin A:n hankaluuksiin ja silti B itse saa jo rahat.

En tiedä oliko alkuperäisessä kysymyksessä esitetyt summat suhteessa todellisia, vai keksittyjä. Puolisoiden velat katetaan kuitenkin ensin. Esitetty tilanne konkretisoituisi silloin kun toinen omistaa asunnon ja toisella ei ole senttiäkään. Tällöin ei-omistava puoliso olisi oikeutettu saamaan tasinkoa 50 % asunnon arvosta. Jos asunnosta kuitenkin oli vielä velkaa, se olisi tullut kattaa ensin ja todeta tasinko vasta sen jälkeen.

Ositus tulee lainvoimaiseksi 6 kk:n moiteajan jälkeen tai siten, että puolisot hyväksyvät sen ja sitoutuvat olemaan sitä moittimatta. Lain mukaan vallinnanrajoitus kestää osituksen lainvoimaistumiseen asti. Tasinko voidaan panna maksuun heti (30 päivää on katsottu kohtuulliseksi), vaikka ositus ei ole saanut lainvoimaa. Tässä kohtaa ketään ei kiinnosta kuinka tasinkoa maksava joutuu rahat hankkimaan.

Pesänjakaja olisi voinut hakea myyntiluvan tuomioistuimelta, jos toinen pistää hanttiin. Pesänjakaja ei saa toimia vain toista osapuolta suosien. Koska ositus on toimitettu loppuun ja pesänjakajan toimivalta päättynyt, asunnon omistajalla voisi olla mahdollisuus hakea erikseen käräjäoikeudelta lupaa myydä vallinnanrajoituksen alainen omaisuus. Käsittely saattaa tosin kestää kauemmin kuin moiteaika. Tätä vaihtoehtoa kannattaa kuitenkin harkita ja tiedustella sen mahdollisuutta, jos esim. on pelkoa että toinen nostaisi moitekanteen ja näin pitkittäisi prosessia, vaikka vain kiusantekomielessä.

Nähdäkseni esitetty tilanne siis voi olla mahdollinen, vaikka tuntuukin kohtuuttomalta.

Ylimääräinen toteamus siihen, että varatuomari on arvonimi, titteli, se ei siis suoraan osoita henkilön asemaa. Pesänjakajana on siis kaikesta päätellen ollut asianajaja, jolla on varatuomarin arvo.

epätoivon partaalla kirjoitti:

jos joku asianajaja tai tuomari tai joku muu asiat hyvin ymmärtävä tietää onko yleensä laillista tehdä tälläinen ositus niin kiitollisena otetaan vastauksia.Kuulin kyllä jo yhdeltä ettei tälläistä saa tehdä, mutta kun on jo tehty niin mitä nyt voi tehdä? Olen vaikka valmis jälleen kerran maksamaan, jos joku vain osaisi vastata ja antaa neuvoja.

Jos on mielestäsi laiton, niin nosta osituksen moitekanne. Niin yksinkertaista se on.

Jos molemmat asuu asunnossa, sen myynti vaatii molempien suostumuksen vaikka sillä toisella asukkaalla olisi toisella paikkakunnalla omistuksessaan omakotitalo. Ex-miehelläni oli talo ja kun meinasin päästä hänestä eroon ostamalla uuden asunnon, hänpä jäi entiseen asuntooni, eikä suostunut siihen, että välittäjät edes näyttävät sitä. Ko asunto oli minulla jo ennen avioliittoa.
Varokaa muuten sitä, että joku muuttaa luoksenne. Ex-mieheni on jo kolme kertaa muuttanut kirjansa asuntooni eromme jälkeen. Jos olisi silloin ollut myymässä uutta asuntoani, en olisi saanut sitä myytyä ilman hänen suostumustaan, vaikkemme enää olleetkaan aviossa eikä hänellä edes ollut koskaan asunnon avainta. Kirjat muuttamalla hän myös on yrittänyt vaatia huoltoyhtiötä avaamaan hänelle asukkaana oven, "kun avaimet ovat kadonneet". Huoltoyhtiömme vain tietää, ettei se koskaan saa asuntooni avaimia.
Se ei muuten ole edes rikollista.

liian poppero kirjoitti:

Jos on mielestäsi laiton, niin nosta osituksen moitekanne. Niin yksinkertaista se on.

Kiitos neuvosta, mutta kun ei ole enää varaa nostaa moitekannetta. Osituspäätöksellä menetin rahani ja ulosotto vie loput, kun tällä päätöksellä en saa myydä, mutta käsketään maksaa.

wer45 kirjoitti:

Yhteisenä kotina käytetty asunto kuuluu vallinanrajoituksen piiriin, joka tarkoittaa sitä, että asunnon omistava puoliso ei voi sitä myydä AVIOLIITON AIKANA ilman toisen suostumusta.

Esitetty tapaus on erikoinen. Nimittäin selostuksen perusteella on tehty lainvoiman saanut toimitusositus, jossa omaisuus on ositettu ja asunnon omistava on velvoitettu suorittamaan tasinkona 50 000 € ei-omistavalle puolisolle. Asia on siihen asti ok. Erikoista on se, ettei asuntoa saisi myydä ilman toisen suostumusta, sillä vallinnanrajoitus jatkuu nimittäin vain siihen saakka, kunnes ositus on saanut lainvoiman. Onkohan ositus siis kuitenkaan vielä lainvoimainen?

Tasinkoa saava puoliso ei voi myöskään esittää vaatimuksia tasinkona maksettavan omaisuuden laadusta. Tasinko voidaan siis aina maksaa rahassa. Ei-omistavalla puolisolla ei pitäisi siis olla mitään sanomista asunnon myyntiin.

Niin luulisi ettei ole enää mitään sanomista, kun emme ole enää naimisissa, kumpikaan ei enää asu talossa ja on päätetty mitä kuuluu toiselle maksaa. Luulisi asian olevan selvä, mutta ei, päätöksellä määrätään vain maksamaan (mikä on ihan ok ja ymmärrettävää) mutta samalla estetään yksinään myymästä. Tässä se jutun erikoisuus piileekin jota en voi vain ymmärtää.

wer45 kirjoitti:

En tiedä oliko alkuperäisessä kysymyksessä esitetyt summat suhteessa todellisia, vai keksittyjä. Puolisoiden velat katetaan kuitenkin ensin. Esitetty tilanne konkretisoituisi silloin kun toinen omistaa asunnon ja toisella ei ole senttiäkään. Tällöin ei-omistava puoliso olisi oikeutettu saamaan tasinkoa 50 % asunnon arvosta. Jos asunnosta kuitenkin oli vielä velkaa, se olisi tullut kattaa ensin ja todeta tasinko vasta sen jälkeen.

Ositus tulee lainvoimaiseksi 6 kk:n moiteajan jälkeen tai siten, että puolisot hyväksyvät sen ja sitoutuvat olemaan sitä moittimatta. Lain mukaan vallinnanrajoitus kestää osituksen lainvoimaistumiseen asti. Tasinko voidaan panna maksuun heti (30 päivää on katsottu kohtuulliseksi), vaikka ositus ei ole saanut lainvoimaa. Tässä kohtaa ketään ei kiinnosta kuinka tasinkoa maksava joutuu rahat hankkimaan.

Pesänjakaja olisi voinut hakea myyntiluvan tuomioistuimelta, jos toinen pistää hanttiin. Pesänjakaja ei saa toimia vain toista osapuolta suosien. Koska ositus on toimitettu loppuun ja pesänjakajan toimivalta päättynyt, asunnon omistajalla voisi olla mahdollisuus hakea erikseen käräjäoikeudelta lupaa myydä vallinnanrajoituksen alainen omaisuus. Käsittely saattaa tosin kestää kauemmin kuin moiteaika. Tätä vaihtoehtoa kannattaa kuitenkin harkita ja tiedustella sen mahdollisuutta, jos esim. on pelkoa että toinen nostaisi moitekanteen ja näin pitkittäisi prosessia, vaikka vain kiusantekomielessä.

Nähdäkseni esitetty tilanne siis voi olla mahdollinen, vaikka tuntuukin kohtuuttomalta.

Ylimääräinen toteamus siihen, että varatuomari on arvonimi, titteli, se ei siis suoraan osoita henkilön asemaa. Pesänjakajana on siis kaikesta päätellen ollut asianajaja, jolla on varatuomarin arvo.

Pesänjakaja ei saisi toimia vain toista osapuolta suosien, en vain ymmärrä eikö tämä ole toisen suosimista kun A pakotetaan koron uhalla maksamaan ja kielletään myynti vaikka samalla annetaan A:lle omistusoikeus taloon ja myös talon velat määrätään A:lle. B saa rahat, korot, voi viedä toisen ulosottoon ellei A maksa ja A saa joko hakea lisävelkaa (ei saa enää kun entistä talovelkaa niin paljon) tai jättää maksamatta ja korot juoksee ja pian ulosottomies perässä. Onko tämä tasapuolista? Eikö tämä ole kohtuutonta?
Kun tunnut tietävän jotakin asioista niin miten on jos haen käräjäoikeudelta lupaa myydä vallinnanrajoituksella omaisuuden ja jos päätös tulee,että saa myydä niin korotko joudun silti maksamaan siltä ajalta mikä käräjäoikeudessa menee asian käsittelyyn? Siihenhän voi mennä vuosia?

Maksaa en voi kun talon entiset velatkin niskoillani, myydä en voi tällä osituskirjalla, exä pitkittää kuulema niin kauan että varmasti menetän nimeni ja rahani ja tämä osituksen tehnyt auttoi häntä tuhoamaan minut. Velkaa en lisää saa, myydä en saa, rahaa ei ole viedä asiaa eteenpäin. No näin saadaan jälleen yksi ihminen tuhottua. Juttu pian lehdessä varoittavana esimerkkinä miten ihminen tuhotaan laillisesti suomessa.

Epätoivon partaalla kirjoitti:

Maksaa en voi kun talon entiset velatkin niskoillani, myydä en voi tällä osituskirjalla, exä pitkittää kuulema niin kauan että varmasti menetän nimeni ja rahani ja tämä osituksen tehnyt auttoi häntä tuhoamaan minut. Velkaa en lisää saa, myydä en saa, rahaa ei ole viedä asiaa eteenpäin. No näin saadaan jälleen yksi ihminen tuhottua. Juttu pian lehdessä varoittavana esimerkkinä miten ihminen tuhotaan laillisesti suomessa.

Minkä Jumala on kerran yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako. Avioero on syntiä, eikä synnistä mitään hyvää seuraa.

Jeesus rakastaa sinua. Anna elämäsi Jeesukselle. Hän on kuollut sinunkin syntiesi tähden.

Rakkauden voimalla kirjoitti:

Minkä Jumala on kerran yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako. Avioero on syntiä, eikä synnistä mitään hyvää seuraa.

Jeesus rakastaa sinua. Anna elämäsi Jeesukselle. Hän on kuollut sinunkin syntiesi tähden.

Enkö olisi saanut erota? Mitä olisi sitten pitänyt tehdä kun toinen puoliso tuo vieraita naisia yhteiseen sänkyyn asti? Hyväksyä tilanne hymyillen?

Ja vaimon hyväksyä toinen nainen kolmanneksi sänkyynkin, niinkö? Kuinkahan moni normaali nainen hyväksyy?