Tuntuu että täällä on paljon kirjoittajia, jotka rakentavat ensimmäistä pientaloaan ja joilla ei välttämättä ole kovinkaan paljon kokemusta takan käytöstä. Haluankin sanoa, että kun harkitsette takan rakentamista, niin muistakaa, että aniharva kaupunkilainen jaksaa/voi polttaa puuta niin paljon, että takasta olisi taloudellista hyötyä. Haja-asutusalueella tilanne on varmaankin erilainen.
Kun harkitset takkaa, niin älä käytä rahan säästöä yhtenä kriteerinä, sillä sitä se ei ole.
Kun harkitset takkaa, niin älä käytä rahan säästöä yhtenä kriteerinä, sillä sitä se ei ole.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Tais sulle käydä niinkun kirjoitat koitit, säästää takassa eli loppu Rahat kesken vai tuliko laitettua liian pieni takka.
Takkani koko on ulkomitoin mitattuna 1,5 kuutiota ja se ei ole ns. kuoritakka. Takka on tiilitakka, mutta painoa en tiedä. Asuinpinta-ala 130 neliötä suoralla sähköllä. Puuta olen polttanut 7 vuotta, vajaa kaksi pinokuutiota vuodessa. Puut ovat olleet ilmaisia. Sähköä kuluu vuodessa n. 16000kwh. Joinakin vuosina en ole polttanut takkaa paljoakaan, jolloin kulutus on ollut 20000kwh.
Jos lasketaan että taloni sähkön kulutus ilman takkaa olisi 22000kwh ja siitä puolet menisi lämmitykseen eli 11000kwh eli noin 1200euroa vuodessa. Tästä summasta voisin takkaa käyttämällä saada takaisin ehkä 2/3 eli 800euroa. Vastaavan takan hankintahinta piippuineen voisi nykyään olla 5000e. Takaisinmaksuaika ilman korkoa olisi siis noin 6 vuotta, jonka jälkeen takka alkaisi tuottamaan "voittoa". Laskelmasta puuttuvat siis korot, korjaukset, nuohoukset ja puun hankinnan kulut. Ehkä noin 10 vuoden kuluttua alan saada takasta taloudellista hyötyä, jos käytän sitä ahkerasti.
En tarkoittanut että takasta ei olisi taloudellistakin hyötyä, jos sitä käyttää, mutta vaatii todellakin sitä käyttämistä. Käytännössä harva ihminen jaksaa/pystyy käyttämään takkaa niin paljon.
on tää maailma menny kyllä kummaks kun kaikelle pitää laskea sitä takaisimaksuaikaa.
Millään muulla ei ole väliä kuin sillä että saa rahallista hyötyä....
Et kertonut, mitä puuta poltat. Koivun lämpöarvo on n. 1700 kWh/pinokuutio. Jos takassa saa poltettua 80 % hyötysuhteella, tuosta saa talteen 1360 kWh/pinokuutio. Sinä poltat 2 pinokuutiota, joten saat vuodessa puun poltolla 2720 kWh. Jos sähkönä tuo maksaisi 10 c/kWh, säästösi on 272 €/vuosi. 800 euron vuosisäästö vaatisi jo kuuden kuution polttamista. Havupuiden lämpöarvo on n. 80 % koivun lämpöarvosta, siis mitattuna per pinokuutio. Jos siis poltat havupuuta, vuosisäästösi kahdella kuutiolla on n. 220 €/vuosi. 800 euron vuosisäästöön pitäisi polttaa hieman yli 7 kuutiota havupuuta.
Kahdella kuutiolla takaisinmaksuaika ilman korkoa on n. 18 vuotta. Tuolla käyttömäärällä et varmaan pääse taloudellisesti koskaan omillesi takan suhteen.
Minusta takassa on paljon muutakin kuin taloudellista hyötyä. Sen vuoksi en itse perustele takan tai leivinuunin hankkimista taloudellisilla syillä. Jos sellainen talossa on, puuta kannattaa tietysti polttaa niin paljon kuin viitsii.
Oma talo 118 neliöö, lämmittelen pelkällä takalla joka on omavalmiste, siis todella kookas ja toimiva.
Puita menee kerran päivässä 1 kantotelineellinen. Maksaa toki tekeminen jonkin verran.
Talo valmistunut -89 ja suora sähkölämmitys asennettu silloin. Patterit kiinni olleet melkein aina, paitsi silloin kun matkoilla. Sähkön kulutus näiden 20 vuoden aikana noin 12000kwh/v.
Puut saan ilmaiseksi, mutta töitähän se teettää, menee hyvästä hyötyliikunnasta:)
takka olkkarin nurkassa. Tunnelman vuoksi pidetään valkeaa. Kai siitä jotain hyötyäkin on lämmityksen kannalta, mutta sitä ei arvioitu takkaa hankittaessa. Esteettisyys oli etusijalla. Niin, asumme asemakaava-alueella.
Minulle tulee 120 m2 taloon takka-leivinuuni, puuhella sekä puukiuas saunaan.
Kaikki tulisijat tulevat samaan 3-kanavaiseen tiilipiippuun. Saunakin on melkein keskellä taloa ja sen seinät tulevat muuraamalla. Puusta saatava lämpö sitoutuu hyvin yhtenäiseen tiilimassaan. Kaikki puunpoltto menee näin hyödyksi talon lämmittämiseen.
Lisäksi kun hyödyntää leivinuunia ja hellaa ruuan valmistuksessa sähköä vaan säästyy lisää.
Uskon, että sähkölaskuni tulee olemaan todella pieni.
Puita on saatavana edullisesti / ilmaiseksi kun vaan itse ne tekee.
ei varmaan moni hanki rahansäästön takia.Hyvä olla jonkunlainen varalämmitys,
tunnelmantuojana,voi olla jopa koriste,kuivaushuoneen seinän takana loistava
ratkaisu,palaa paperiroskaa samalla kun pitää tulta takassa,tietenkin auttaa
samalla lämmityksessä,jotenkin se takan lämpö ja tuli on rauhoittavaa.
Siinä muutamia syitä miksi takka hankitaan.
talon lisälämmitykseen varsinkin kovilla pakkasilla. Tällä hetkellä elämä on hiukan liian kiireistä, mutta tänä talvena ajattelin kokeilla sitä, että polttelen puita kovilla pakkasilla silloin, kun lämpöpumpun hyötysuhde laskee. Muila keleillä pumppu lattian kaapelit saa pitää talon lämpimänä.
On myös hyvä, että on takka, jos vaikka sähköt menee pitkäksi aikaa.
Emme lämmitä sitä koska leivin uuni lämmitää melko paljon ulkona pakkasta nyt - 20c.sisällä 24.8. Meillä on rintamies talo jota olltiin pidetty kesämökkinä nykyään asutaan ,tämä on siinä mielessä aito kun eristeet on sahanpurua meillä on eteinen lattialämmöllä ja wc /suihku myös. Sähköä kuluu 3000-4000kw vuodessa.Viimme vuonna alle 2500kw,kun aikoinaan asuttin kerrostalossa niin 1300-2000kw meni.Myös talossamme jonka olemme myyneet jossa oli siis ilmalämpäpumppu,uudet patterit. kulutus 8000-11000kw.Mielestäni uuni ja hella oltava takka ei riitä.Tai riittää mutta toki sähköä menee.
on hyvä, säästää 10 000 kwh vuodessa, jos sitää käyttää keväisin ja syksyisin. Vuodessa mene 2 m3 puuta, eli 70 eur, elis elvästi vähemmän kuin sähköön.
on varmaan aika paljon asujasta ja talosta kiinni.Meillä kolme tulisijaa (puuhella,pönttöuuni ja makkarissa suht uusi pystyuuni),kaikkia käytetään päivittäin kun lämpötila laskee ulkona alle -10 asteen.Samoin kovilla tuulilla torppa jäähtyy aika sukkelaan jos ei pidä tulia (talomme on merituulille alttiina).Puita kuluu noin 4-5 mottia talvea kohti,riippuen tuulista ja pakkasista,ilpillä sitten tehostetaan lämmön leviämistä,sisälämpötila meillä noin 19-21 asteen korvilla vähän tilasta riippuen.Vanha tönö siis,oikein harakan pesä =D.Peruskorjaus (ja lisäeristys) meillä on kesken ja toivon mukaan vesikattoremontin jälkeen lämmönhukka ei olisi niin hurja.Puilla lämmittäminen on minulle lapsuudenkodista tuttua,joten rutiinit on selkäytimessä.Ei tarvitse miettiä miten,kuinka tai viitsinkö edes.
Mutta ap:n pointti on mielestäni ihan asiaa.Uusiin taloihin rakennetaan aika arvokkaita tulisijoja,jotka varmaan suurelta osin on kalliina koristeina.Jos talo lämpiää sähköllä,niin jonkilaisen kivikasan muuraaminen on kyllä perusteltua.Jo puolen vuorokauden sähkökatkos osoittaa monessa taloudessa tulisijan korvaamattomuuden.Onhan se tietty mukava tunnelmoida takan edessä,mutta julman kalliin muuratun tulisijan hankinta on kieltämättä aika älytöntä jos sitä ei käytä.Toki tulisija korottaa aina kiinteistön arvoa,mutta ei sitä varten kannata sijoittaa tuhansia.
Ja kyllä sähkökatko rampauttaa öljy-, pelletti- ym. vesikiertoiset lämmityksetkin. Ja mihin tahansa päälämmönlähteeseen voi tulla häiriö, ja tietysti se tulee esim joulunpyhinä. Minkä verran arvoa lasket sille että tällöin pysyy pirtti lämpimänä tai edes sulana?
Kysyitkö minulta?Kyllä meillä on tuvassa lämpöä aina kiitos tulisijojen,enkä mittaa sitä rahassa tai takaisinmaksuajassa.
Käsitin ap:n keskustelun avauksen lähinnä kyselyksi onko se perusteltua JOKA käänteessä.Kun lukee näitä juttuja palstalla,niin aika paljon kysellään lähinnä kokemattomuuttaan ja tottumattomuuttaan ns. "tyhmiä".Toki mikä tahansa lämmitysjärjestelmä voi rampautua ja se on aika ikävä juttu asukkaille.Mutta uudisrakennuksissa on useimmiten melko hyvä eristys,joten ne ei jäähdy runkoa myöten ihan hetkessä,eli jumalattoman kokoisen kivikasan tilaaminen "varmuuden vuoksi" olkkarin nurkkaan ei ehkä aina ole perusteltua,varsinkaan jos sitä ei lämmitä ensinkään.Jos se kivikasa on pitkään kylmillään,niin sitä ei yhden sähkökatkoksen aikana särkemättä kuumaksi saa.Puhumattakaan siitä,että koristetakkaa pitävillä välttämättä edes olisi polttopuita saatavilla,tai saisivat takkansa edes vetämään.Mutta onhan siinä sitten sähkökatkoksen aikana kiva paista takkamakkaraa,kun ei juuri muuta lämmintä sisuksiinsa saa.
mutta siltä se näytti, vaikka oli tarkoitus ikäänkuin "heittää kysymys ilmaan".
Jotenkin vaikuttaa siltä,että tulisijan käyttäjiä/omistajia olisi kahta sorttia: niitä jotka oikeasti lämmittävät puilla ja niitä jotka kuvittelevat voivansa lämmittää puilla.Luultavasti kaikki ainakin teoriassa arvostavat sitä vara-lämmitysjärjestelmää.
Mutta tosijuttu taitaa kuitenkin olla,että jos esim pienlapsiperheessä eletään vaikka yli kuuden tunnin sähkökatkosta tms ,niin sitten valitaan se helpompi vaihtoehto ja ajetaan mummolaan/anopillaan missä on sähköä ja lämmintä vettä ja odotetaan että isäntä/korjaaja/joku muu on korjannut vian,tai sähkökatkos on päättynyt.Tämä on mutu-tuntumaa,ei mikään taivaan tosi-väittämä.Ja onhan jo monen vuorokauden lämmitys-/sähkökatkokset aika extremeä nykypäivänä asukkaille.Se on aika tympeetä jos ei saa edes kahvia tai vauvalle ei voi lämmittää velliä.Jos tulee vilu,niin voi pukea lisää päälle,mutta niitä perustarpeita on muitakin kuin vain lämmöntarve.Joskus olen vain miettinyt kuinka ihmiset yleensä varautuvat (vai varautuvatko ensinkään?) pidempiin sähkökatkoksiin.
Hyvää Uutta Vuotta!
totta kai tarvitaan.
Jos ei olis tuota takkaa niin ei sais lihapataa 2 kertaa viikko tehtyä ja uunipuurotki jäis joka viikonloppu laittamatta... sunergia etuna tullu tehtyy ruokaa 3-7 kertaa viikossa tuossa takassa ja hyvää on kun hiili antaa oman arominsa
Koivun lämpöarvo on 1700 kWh/pinokuutio. On siis fysikaalisesti mahdotonta, että saat 10 000 kWh energiaa kahdesta pinokuutiosta. Ei sellaista puuta ole olemassakaan, joka tuohon lukemaan pääsee.
Tuo tyyppi voi säästää sen 10 000. Hän on niin päättänyt. Fysiikan laeista piittaamatta. Hänen talonsakaan ei tunnusta fysiikan lakeja.
Täällä palstalla pyörii muutamia tuommoisia sankareita. Kuuluvat sarjaan "säästin 40 000 € tloni runkotöissä"! Uskottava se vaan on.