Palaan jo monta kertaa keskustelua herättäneeseen aiheeseen. Ensi vuonnahan amk-tutkinto alkaa vastata alempaa korkeakoulututkintoa eli kandin arvoa. Tämän aamun lehdessä oli juttua amk-jatkotutkinnosta. Minulle itselleni on sekä täällä että yleisesti medioissa käytyjä keskusteluja seuratessa tullut sellainen olo, että amk:sta yritetään nyt vääntää hienompaa asiaa kuin se on. Esim. tutkintonimekettä mietittäessä on ehdotettu jatkotutkinnolle maisteri(amk) nimikettä, mikä ei tosin ainakaan yliopistoissa ottanut tuulta alleen. Olisin nyt halunnut kysyä teiltä amk: ssa opiskelevilta, että pidättetkö te amk-tutkintoa yhtä huonompana, yhtä hyvänä vai parempana kuin yliopistotutkintoa. Kaipaan myös perusteluita.(muitakin kuin että amk:sta saa paremmat eväät työelämään, kun siellä on harjoittelua enemmän)Minusta ei ole mitään järkeä pitää rinnakkain kahta korkeakoulusysteemiä. Tietysti tähän ei pyritä päättäjien keskuudessa, mutta väkisin vaan tulee sellainen olo, että nyt yritetään saada joka pojasta ja tytöstä maisteri.
AMK-jatkotutkinto
Opiskelija
131402
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Mun mielestä amk-tutkintoa ei pidä verrata yliopiston kandin arvoon, koska opiskelu on niin eri tasoista yliopistoon verrattaessa. AMK-tutkinto on yleisesti katsoen huonompi tasoinen, se on selvä se. Mutta korostaisin sitä, että myös AMK:ssa on fiksuja kavereita, jotka ei vaan jaksa/kiinnosta opiskella sitä teoriaa niin mielettömästi. Osa on tullut nimenomaan tästä syystä yliopistoltakin ammattikorkeaan. Tosin AMK:ssa omien kokemusten mukaan 1/3 porukasta on aika surkeeta porukkaa, joka pusketaan läpi.
Endottomasti pitää saada amk-jatkotutkinto. Nimellä ei ole väliä, mulle kävis vaikka amk-maisteri tai yli-insinööri. Jatkotutkinnon vaikeustaso pitäis olla riittävän korkea, että sitä ei joka jätkä sais suoritettu. Näin sen arvostukselle ei kävis kuten on meille AMK-insseille käyny. Minä ainakin olisin kovasti halukas suorittamaan jatkotutkinnon sitten joskus.
Yliopistolle ammattikorkean jälkeen on suuri kynnys lähteä,koska kursseja korvataan niin vähän. Tästäkin syystä jatkotutkinto mahdollisuus on välttämätön. Ammattikorkeaahan kehitetään nimenomaan siihen suuntaan, että saadaan toinen eri tyyppinen korkeakoulu yliopiston rinnalle. Mutta myös joustavuutta molempien korkeakoulujen välillä tulee lisätä SITTEN, kun AMK:n taso on riittävän korkea. Luulen, että yritykset tästä systeemistä ainakin hyötyvät.
Kyllähän se niin on, että AMK sopii minulle laiskana opiskelijana paremmin. Olishan se mukava DI:ksi valmistua, mutta enköhän minä inssinäki pääse kykyni näyttämään.=)
olen kanssasi samaa mieltä porukasta ketä pyörii AMK:ssa. olen itse kanssa inssiopiskelija ja alkoi jo eka vuonna hermo hiukan kiristään ku mentiin hitaampien vauhdilla.. en sanoisi että 1/3 sentään mutta lähelle.. ehkäpä 1/4 osaa sais heivata ulos, tai paremminkin jättää ulos jo alkuvaiheessa..
muistaakseni tekniikka ja talous lehdessä oli jo ajat sitten kirjoitus, jossa mainittiin että paikkoja pitäisi supistaa.. ja ole itse sitä mieltä kans.
toisaalta yliopistojen kursseja kahlanneena lisä sivistyksen toivossa olleena, on huomattavaa että opiskelu on enemmän omalla vastuulla, kun suurimmaksi osaksi pidetään luentoja ynm. sopii ainakin itselleni paremmin. vähän luentoja ja tunteja koululla, ja itseopiskelua enemmän..
toisaalta sitten oltaisiin liikaa menossa yliopiston suuntaan.. no ei näistä tiedä mikä on hyvä ja oikein, toivottavasti kaikki löytävät haluamansa..
No eipä AMK ja yliopisto kovinkaan vertailukelpoisia ole. Tosi asia kylläkin on, että AMK:ssa (ainakin siis tekniikan puolella) on käytäntö hieman lähempänä työelämää, mutta toisaalta taas teoreettinen puoli jää monesti turhankin hataralle pohjalle, eli asioita osataan tehdä, mutta ei tiedetä oikeastaan miksi niin tehdään. Tämä on esimerkiksi ohjelmistotekniikassa (mitä siis itse opiskelen) melkoinen ongelma. Opettajat hyökkäävät suoraan koodin kimppuun ja teoria unohdetaan taka-alalle.
Mielestäni teknikon tutkinto tulisi palauttaa jossakin muodossa takaisin. Esimerkiksi niin, että nykyinen AMK perustutkinto olisi aina systemaattisesti teknikko tutkinto ja jatko-opinnot suorittaneet olisivat vaikkapa inssejä. Perusopintojen määrä voitaisiin näin tiputtaa 160:stä 140:een opintoviikkoon ja jatkopaketista tehdä esimerkiksi 40 ov:ta. Perusopinnoissa olisi käytäntöä enemmän, jatko-opinnot olisivat sitten teoreettisempia. Nykyään kun insinöörejä valmistuu niin paljon, että diplomi-inssinkin titteli on jo kokenut jonkin sortin devalvaation.
Lue mielummin KKA:n julkaisu: "Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeilu - käynnistysvaiheen arviointi" http://www.kka.fi/pdf/julkaisut/KKA_104.pdf
Saat tutkinnosta parempaa tietoa kuin lehdistä.
Kuten täällä todettiinkin, parempaa tietoa saa työryhmien julkaisuista ja selvityksistä kuin sensaatiohakuisista lehdistä.
AMK-perustutkintoa ei olla rinnastamassa (toivottavasti koskaan) kandin tutkintoon _kansallisella tasolla_. Sen sijaan, Bolognan prosessin 1. ja 2. syklin periaatteiden mukaisesti, suomalaista korkeakoulujärjestelmää tullaan esitysten mukaan jatkossa tarkastelemaan siten, että kandidaatin tutkinto sekä AMK-perustutkinto vastaavat 1. syklin ja maisterin sekä AMK-jatkotutkinto vastaavat 2. syklin tutkintoa. Tosin, asia ei ole kovin yksioikoinen niin järjestelmien sisäisten kuin välisten mitoitusongelmien suhteen. Lisäksi yleiseurooppalainen järjestelmä, johon esim. yliopistojen tutkintorakenneuudistus tähtää, sisältää sellaisia osittain sellaisia ehtoja, joihin nykyinen korkeakoululaitos ei täysin pysty vastaamaan.
Duaalimallin tukeminen on aina herättänyt pelkoa sen osittain epäonnistuneen historian vuoksi. Tällä hetkellä suomalaista korkeakoulutusjärjestelmää ollaan kuitenkin kehittämässä duaalimallin periaatteiden mukaisesti. Riskit binaari- tai integraatiomalliin ajautumiseen on kartoitettu.
Huomatkaa siis, että sanat "verrattavissa" ja "rinnastettavissa" tarkoittaa eri asiaa. Jos ajaudutaan tilanteeseen, että molempien korkeakoulujärjestelmien tutkinnot ovat keskenään verrattavissa, voidaan siirtyä ei-toivottuun Britannian malliin. Riittävällä koulutuspoliittisella kylmäpäisyydellä tullaan kuitenkin saavuttamaan täysin toimiva, suomalaisen työmarkkinoiden tarpeisiin vastaava, duaalimalliin pohjautuva korkeakoululaitos.
Tutkintonimikkeitä on ehdotettu jos jonkinlaisia - jopa vielä hullumpia kuin AMK-perustutkintojen nimike-ehdotukset ovat olleet. Huomatkaa kuitenkin, että bachelor- ja master- liitteet ovat tutkintonimikkeissä lähes välttämättömiä kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Kansallisella tasolla ei kuitenkaan ole tarpeellista liittää AMK-jatkotutkintoon liitettä "maisteri", muuten perustutkinnotkin tulisivat muuttaa parin vuoden takaisen esityksen mukaisesti muotoon: *koulutusalan* kandidaatti (amk).
Duaalimallin ajatushan on se, että tiedekorkeakoulut keskittyvät tutkimukseen ja AMK:t hoitavat työelämän tarpeet. Näin esim. kaupallisella ja tekniikan puolella ei pitäisi syntyä rinnakkaisuutta, koska AMK:stä tulevat menevät töihin ja yliopistoista valmistuneet jäävät tutkimaan tutkimusyksiköihin, -laitoksiin ja yliopistoihin.
Miksi sitten yliopistossa koulutetaan näinkin paljon väkeä, ja miksi suurin osa yliopistojen tekniikan ja kaupallisen puolen valmistuneista menee töihin operatiivisiin hommiin? Eli miten niin tässä ei ole päällekkäisyyttä?
Jotta duaalimalli saataisiin toimimaan ideaalilla tavalla, tarvitaan siis täydellinen muutos työmarkkinoilla. Tapahtuuko se pitkän ja väsyttävän kilpailun kautta? Tai missä vaiheessa yliopistoissa opiskeleville ryhdytään kertomaan, että on sitten jäätävä tutkimuspuolen hommiin. Tai missä vaiheessa työnantajat alistuvat tähän malliin?
Kyllä tässä on kyseessä pahimman sortin virhe, joka ei tule johtamaan muuhun kuin äärimmäisen sekavaan ja jännittyneeseen tilanteeseen työmarkkinoilla. Ja lopulta jompi kumpi duaalimallin osapuolista alkaa ottaa enemmän niitä kaupankassa-tehtäviä hoitaakseen, ilman motivaatiota ja lisäkoulutuksesta haaveillen.
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkintoja tulisi mielestäni enemmän laittaa samalle viivalle. Itse opiskelen Helsingin Kauppakorkeakoulussa ja pikkuveljeni Heliassa liiketaloutta. Asiat ovat kummassakin suunnilleen samat. Toki AMK:ssa samoihin asioihin käytetään vähemmän aikaa ja näin jätetään syvällinen tutkiminen vähemmälle. Mutta kuinka paljon todellisuudessa minä sitten osaan ja muistan pikkuveljeäni enemmän? Suoraan sanottuna luulen etten kovinkaan paljoa. Muistan karkeasti samat pääkohdat eri osa-alueista kuin AMK:n opiskelija. Syventävät asiat ovat mielessä sen tentin ajan ja sen jälkeen jäävät suunnilleen unholaan. Mikäli tarvitsen syvällisempää tietoa tietystä asiasta jollain hetkellä, osaan etsiä sen kirjoista käsiini aivan yhtä hyvin kuin liiketalouden tradenomi.
On turha kitistä, että Suomessa koulutetaan liikaa ihmisiä. "Tutkinnon arvo alenee" ja sitä rataa. Minun mielestäni yliopistopaikkoja tulisi lisätä ja saada halukkaat opiskelemaan. Ei tätä maata liiallisella tiedolla ja osaamisella kaadeta, vaan päinvastoin. Tutkinnon arvostus toki vähenee, kun tittelin haltijoita on enemmän, mutta mitä sitten? Ei jokaisesta KTM:stä tarvikaan tulla uutta Jorma Ollilaa. Kyllä parhaat osaajat silti löytävät tiensä huipulle, vaikka maistereita olisi maa puolillaan. Ja kuka käskee jäämään Suomeen? Jos omasta mielestä tarpeeksi hyvää työpaikkaa ei kotimarkkinoilta löydy, niin sitten vain reppu selkään ja ulkomaille. Ja jos yliopistotutkintojen lukumäärä kasvaa, niin parhaat opiskelijat varmasti hankkivat kaksoistutkinnon halutakseen todella erottua muista. Ja tämäkin on vain ja ainoastaan positiivista kansakuntaamme ajatellen.
Tällä hetkellä tuntuu, että ammattikorkeakoulujen arvostus on liian alhaisella tasolla ja yleensä ottaen koulutuksen arvo taas liian korkealla. Puhun nimenomaan liiketaloudesta, koska muista aloista en juuri tiedä. Ei KTM:n, tradenomin tai merkonomin tutkinto tee kenestäkään liike-elämän gurua. Toki on hyvä säilyttää ero titteleiden välillä, mutta tällä hetkellä se tuntuu olevan turhankin jyrkkä. Todellisen osaamisen liike-elämässä ja rahanteossa jokainen näyttää kuitenkin työmarkkinoilla ja siellä tehdyillä ansioillaan. Tutkinto on pelkkä ponnahduslauta elämään, eikä sen pitäisi ratkaista kovinkaan paljoa. Pitäisikö AMK:lle olla jatkotutkintoa? Mielestäni ei. Se tekee järjestelmästä entistäkin monimutkaisemman ja siksi tähän tähtäävät opiskelijat tulisi heti alkuvaiheessa ohjata kauppakorkeakouluun, joka onnistuisi siis lisäämällä opiskelupaikkoja.
Liika koulutus on kansantaloudellista haaskausta. Suurin osa tradenomeistakin tulee toimimaan noin suurinpiirtein kaupan kassaa vastaavissa tehtävissä roimasta ylikoulutuksesta johtuen. Ylikoulutus turhauttaa opiskelijaa joka ei koskaan pääse hyödyntämään koulutustaan. Lisäksi ylikoulutus on yhteiskunnan tasolla hukkaan heitettyä rahaa jolla voisi vaikka alentaa veroja ja oikeasti luoda työllistymisen edellytyksiä hyödyttömän b-tason koulutuksen sijasta.
Liiketalouden koulutus ei koskaan ole kansantaloudellista haaskausta. Oma katseesi näyttää loppuvan Suomen rajalle, mutta näinhän ei todellisuudessa ole. Vain koulutuksen kautta Suomi saa liike-elämän osaajia, uusia innovatiivisia yrityksiä, joilla on rahkeita harjoittaa ulkomaankauppaa. Jos esi-isämme olisivat ajatelleet samoin kuin sinä, eläisimme vielä tänä päivänäkin perunapellossa. Ja sinun olisi hyvä tietää, ettei mikään koulutus Suomessa ole B-tason "huonoa" koulutusta. Suomen koulut ovat maailman parhaita lastentarhasta vanhusopetukseen asti...
mm. Tradenomiliitto ja insinööriliitto ovat ilmaisseet huolensa liiallisesta korkeakoulutuksen määrästä. Osaajia tarvittaisiin perustason tehtäviin, mutta meillä vaan koulutetaan pitemmälle ja pitemmälle. Jo tällä hetkellä on nähtävissä, että esim. yliopistot ovat toiminnallisesti jumissa koska opiskelijakiintiöt on tuplattu ilman lisärahoitusta tai -henkilöstöä. Suomi on jo maailman korkeakoulutetuinta kansaa, mihin siis oikein pyrimme? Meillä ei ole varaa kouluttaa kaikista maistereita ja tohtoreita. Erityisesti yliopistolaitosta uhkaa rapautuminen, pakon edessä niistä muodostuu 'sivistysautomaatteja', joiden arvostus esim. ulkomailla alkaa laskea. Tällä menolla koulutamme suomalaisista muka-sivistynyttä keskiluokkaa, jossa vaativiinkin tehtäviin pääsee ihmisiä joiden rahkeet eivät riitä.
Suomi on noussut pienestä köyhästä pohjoisesta maasta korkealle ja minkä ansiosta? Hyvin suurelta osin nimenomaan korkean koulutuksemme ansiosta. Talouskasvun vauhtia tulisi edelleenkin kiihdyttää hyvinvointimme lisäämiseksi. Tämän tavoitteen täyttämiseksi tarvitsemme korkeaa osaamista, joka syntyy vain korkean koulutuksen kautta. Toistan itseäni, mutta ei yhdenkään oikeustieteen maisterin tarvitse mennä siivoamaan jos ei heti oman alansa töitä löydä. Ulkomaille voi nyt EU:n aikakautena lähteä työskentelemään väliaikaisesti tai paras vaihtoehto olisi totta kai perustaa oma yritys. Harjoittaa ulkomaankauppaa ja näin kasvattaa hyvinvointia Suomessa.
Yliopistojen rahoitusta tulisi lisätä ja opettajia sekä kouluttaa, että palkata enemmän. Saadaksemme lisää koulutettuja opettajia, tarvitsemme totta kai taas lisää koulutusta ja rahaa. Rahaa pieni maamme taas tekee ulkomaankaupalla, joka taas edellyttää korkeaa koulutusta. Siinä oravanpyörä pelkistettynä versiona.
Jokainen on oman onnensa seppä. Yliopistoissa ja korkeakouluissa tuntuu olevan ajattelutapa, että koulutus takaa automaattisesti korkean elintason ja hyvän ammatin. Ei niin kuitenkaan pidä olla. Taitonsa pitää pystyä näyttämään kentällä ja sitä kautta menestyä elämässä. Jos KTM joutuu R-kioskin kassalle, niin täytyy olla jo itsessä vikaa. Asenteella, jossa ihmisiä jätetään kouluttamatta vain ylläpitääksemme "koulutuksen korkeaa statusta" jää paljon voimavaroja käyttämättä. Sitä paitsi Suomi hyötyy jo 10 000:sta "ylimääräisesti" koulutetusta henkilöstä, joiden avulla kansantaloutemme saa kasvua, vaikka kouluttaisimme 300 000 maisteria, jotka joutuvat sitten muka siivoamaan töiden puutteessa.
"Tällä menolla koulutamme suomalaisista muka-sivistynyttä keskiluokkaa, jossa vaativiinkin tehtäviin pääsee ihmisiä joiden rahkeet eivät riitä." Väite ei pidä paikkaansa. Kuten jo mainitsin, koulutuksen ei kuulu taata menestystä työelämässä. Parhaat tyypit menestyvät joka tapauksessa.
Koulutuksen määrän täytyy olla suhteessa tarpeeseen. Kaikkien kouluttaminen maistereiksi ei hyödytä ketään vaan on haaskausta. Suorittava työ ei häviä vaan vaatii edelleen tekijänsä.
Koulutus tietenkään ei itsessään ole mikään tae hyvälle asemalle työmarkkoinoilla mutta on hölmöläisten hommaa kouluttaa ylisuuri osaajareservi jota sitten kilpailutetaan keskenään ja josta suuri osa kuitenkin joutuu koulutustaan vastaamattomiin tehtäviin.
"Sitä paitsi Suomi hyötyy jo 10 000:sta "ylimääräisesti" koulutetusta henkilöstä, joiden avulla kansantaloutemme saa kasvua, vaikka kouluttaisimme 300 000 maisteria, jotka joutuvat sitten muka siivoamaan töiden puutteessa."
Yksinkertaisesti: Suomi ei hyödy näistä henkilöistä pennin latia jos nämä koulutetut eivät pääse hyödyntämään koulutustaan. Päin vastoin: yhteiskunta menettää koulutuksen suorat kustannukset, maksetut opintotuet yms., sekä saamatta jääneet verotulot näiden henkilöiden osalta. Vähänpä siellä kauppiksessa nykyään oppii.
olen amk opiskeleva henkilö
mielestäni ei tarvis tehdä mitään muutosta, nimi kikkailut vaan sekoittaa kaikki. en koe itseäni sen huonommaksi vaikken olekkaan maisteri. niin ei sitä tarvi nimellä alkaa muuttamaan. aika teennäiseksi menee.. jos on haluja lukee enemmän niin voi hakee sitten korkeakouluun sisään ketä kiinnostaa..