"Kirjoittanut: norppa, 19.12.2009 16:16
Lestadius joutui käymääm kovan kamppailun näiden kahden asian välillä.
Sakramenttien pelastava vaikutus/henkilökohtainen herätys ja uudestisyntyminen evankeliumin sanasta.
Me näemme selkeästi, jos haluamme nähdä, ettei hän itsekkään uskaltanut kasteenarmoliittoon, koska ei uskonut pelastuvansa sairauden ollessa kovimmillaan ja kuolema oli silmien edessä.
Tällaisen käsityu ksen kirjoituksista saa vaikka en nyt pysty yhtä ehdotonta todistetta esittämäänkään.""
-----------
Kuka osaisi selittää asianomaiselle kristillisen uskomme perusteita?
Tämän selityksen mukaan
- kun LLL ei jaksanut uskoa olevansa Jumalan lapsi, vika on Norpan mukaan lapsikasteessa!!!
- kirjoittajalta jää kokonaan huomaamatta, ettei kysymys ole "kasteen armoliittoon luottamisesta"
vaan Jumalan armoon luottamisesta.
LLL oli kasteensa jälkeen elänyt 42 vuotta > hän oli nauttinut sadat kerrat HPE ja kuullut sadat kerrat
o m a l l e kohdalleen synninpäästön. Mitä tarkoitan?
- Jos seuraisimme kirjoittajan logiikkaa, olisi Jumala valehtelija ja Jumalan sana valhetta,
koska ehtoollisesta ja Jumalan sanasta ja synninpäästöstä ei ollut sairauden hetkellä mitään apua.
- Tällaiseen selitysviidakkoon joutuu jokainen meistä helposti, jos lähtökohdaksi otetaan kasteen vastaisuus ja luterilaisen opin vastaisuus.
- Mehän tiedämme kaikki poliisikoulun palikkatestin ja miten kaverit siinä pärjää?
Kolmion muotoiset palikat pitäisi laittaa kolmion muotoiseen reikään ja pyöreät palikat
pyöreään reikään. Kaikki ne kokelaat, joissa on oikeaa ainesta, pystyvät nyrkillä takomaan
palikkaa niin, että ne mahtuvat mistä reijästä tahansa. Tuli tuosta selityksestä mieleen.....
Mitä tulee LLL:n tilanteeseen tuon sairauden aikana, emme tiedä siitä tarpeeksi.
Laestadiuksen elämäkerta Huutavan Äänessä ei ole täsmällinen elämän tapahtumien kuvaus, vaan
jälkikäteen laadittu kaunisteltu stoori, jossa koko elämänkaari huipentuu voimallisen heräyksen alkamiseen. Kaikki selitetään siitä näkökulmasta.
Luen erästä elämäkertaa (Laestadius, tiedemies ja pappi. 2007) jossa siteerataan LLL:n kirjettä: siinä Karesuvannon kirkkoherra kertoo olevansa "uskonnon puolesta turvattu". Eniten häntä huolehti vaimon ja suuren lapisjoukon kohtalo. Nämä olisivat joutuneet mieron tielle.
Lestadius joutui käymääm kovan kamppailun näiden kahden asian välillä.
Sakramenttien pelastava vaikutus/henkilökohtainen herätys ja uudestisyntyminen evankeliumin sanasta.
Me näemme selkeästi, jos haluamme nähdä, ettei hän itsekkään uskaltanut kasteenarmoliittoon, koska ei uskonut pelastuvansa sairauden ollessa kovimmillaan ja kuolema oli silmien edessä.
Tällaisen käsityu ksen kirjoituksista saa vaikka en nyt pysty yhtä ehdotonta todistetta esittämäänkään.""
-----------
Kuka osaisi selittää asianomaiselle kristillisen uskomme perusteita?
Tämän selityksen mukaan
- kun LLL ei jaksanut uskoa olevansa Jumalan lapsi, vika on Norpan mukaan lapsikasteessa!!!
- kirjoittajalta jää kokonaan huomaamatta, ettei kysymys ole "kasteen armoliittoon luottamisesta"
vaan Jumalan armoon luottamisesta.
LLL oli kasteensa jälkeen elänyt 42 vuotta > hän oli nauttinut sadat kerrat HPE ja kuullut sadat kerrat
o m a l l e kohdalleen synninpäästön. Mitä tarkoitan?
- Jos seuraisimme kirjoittajan logiikkaa, olisi Jumala valehtelija ja Jumalan sana valhetta,
koska ehtoollisesta ja Jumalan sanasta ja synninpäästöstä ei ollut sairauden hetkellä mitään apua.
- Tällaiseen selitysviidakkoon joutuu jokainen meistä helposti, jos lähtökohdaksi otetaan kasteen vastaisuus ja luterilaisen opin vastaisuus.
- Mehän tiedämme kaikki poliisikoulun palikkatestin ja miten kaverit siinä pärjää?
Kolmion muotoiset palikat pitäisi laittaa kolmion muotoiseen reikään ja pyöreät palikat
pyöreään reikään. Kaikki ne kokelaat, joissa on oikeaa ainesta, pystyvät nyrkillä takomaan
palikkaa niin, että ne mahtuvat mistä reijästä tahansa. Tuli tuosta selityksestä mieleen.....
Mitä tulee LLL:n tilanteeseen tuon sairauden aikana, emme tiedä siitä tarpeeksi.
Laestadiuksen elämäkerta Huutavan Äänessä ei ole täsmällinen elämän tapahtumien kuvaus, vaan
jälkikäteen laadittu kaunisteltu stoori, jossa koko elämänkaari huipentuu voimallisen heräyksen alkamiseen. Kaikki selitetään siitä näkökulmasta.
Luen erästä elämäkertaa (Laestadius, tiedemies ja pappi. 2007) jossa siteerataan LLL:n kirjettä: siinä Karesuvannon kirkkoherra kertoo olevansa "uskonnon puolesta turvattu". Eniten häntä huolehti vaimon ja suuren lapisjoukon kohtalo. Nämä olisivat joutuneet mieron tielle.
Vastaukset 75
Vanhimmat
samalla tuli kirja mukavasti mainostetuksi ;-D)))
8:5 Sillä niillä, jotka elävät lihan mukaan, on lihan mieli, mutta niillä, jotka elävät Hengen mukaan, on Hengen mieli.
3:20 Ja jos vanhurskas kääntyy pois vanhurskaudestansa ja tekee vääryyttä ja minä panen kompastuksen hänen eteensä, niin hän kuolee - kun et sinä häntä varoittanut, niin hän synnissänsä kuolee, ja vanhurskautta, jota hän oli harjoittanut, ei muisteta - mutta hänen verensä minä vaadin sinun kädestäsi.
3:21 Mutta jos sinä vanhurskasta varoitat, ettei vanhurskas tekisi syntiä, ja hän ei tee syntiä, niin hän totisesti saa elää, koska otti varoituksesta vaarin, ja sinä olet sielusi pelastanut.
monta kirjaa LLL:en.Hän taisteli tosi pitkään näiden ed.puhuttujen ongelmien parissa.Kasteesta,hänen ymmärryksensä mukaan,en ole vieläkään löytänyt paikkaa josta minulle selviäisi hänen kantansa.Armon järjestyksen hän sai vasta kauan taisteltuaan tämän asian parissa.Olen saanut käsityksen että hänen vaimonsa ymmärsi Armonjärjestyksen paljon ennen LLL:sta.Ilmeisesti vaimon piti vaan olla hiljaa ja rukoilla.Kirjoittelee omia aatoksiaan,ei välttämättä totta,lämmöllä peppi.....sanon vieläkin,korjatkaa jos kirjoitan väärin,rakkauden hengessä.En minäkään pidä latistamishengestä,ei tuo minunkaan itsetuntoni ole niin vahva että ilkeyttä ymmärtäisin tai vetäisin vaan lonkalta.Ei minua silti peljätä tarvitse,tyko kanssanne!
Liekkö en tiedä mun täytyy tarkisttaa.
Saisiko pyytää teuta pitämään näpykkänsä pois tältä palstalta? Ihan ystävällisin sanoin sen teen.
Minä lupaan olla lukematta teun tekstejä.
Mistä ihminen saa voimaa vääristelyyn ja valehteluun?
>>>Kirjoittanut: norppa, 19.12.2009 17:15
Niin, liikkeellä on kaksi suomennosta Lutherin lauseesta:
1. Tee rohkeasti syntiä...
2. Ole rohkeasti syntinen...
Mitä näistä voidaan tulkita, jää jokaisen harkintaan. >>>>
Kun asiaan on faktoin monet kerrat puututtu, ei kysymys voi olla vahingosta.
Jos on syntinen kristitty ja kiusausten läpi kulkenut kristitty,
on pakko tunnustaa tekevänsä rohkeasti syntiä, sillä synnittömyyteen ei pääse edes silloin kuin
laskeutuu pöntön rappusia alas. Jos taas oma syntisyys ei ole selvä ja uskon vanhurskaus selvä, voidaan Lutherin sanoilla leikkiä edellä kuvattuun tapaan.
Ote Kankaanpään kirkkoherran hyvästä nettisaarnasta:
Luther kirjoitti aikanaan: ”Perkele ei lakkaa kuiskuttelemasta korvaasi vietelläkseen sinut kärsimättömyyteen ja alakuloisuuteen. Kenen syytä tämä silloin on? Ei suinkaan Herran Kristuksen, vaan häijyn perkeleen, joka lävistää sydämesi moisilla nuolilla. Hän ei tee sitä siksi, että olisit huorintekijä tai varas, vaan siksi, ettei hän voi kärsiä sinun riippuvan Herrassa ja ajattelevan sekä puhuvan hänestä hyvää. Siksi hän pyrkii katkeroittamaan myrkyllään sinut, niin että puhkeaisit tällaiseen pilkkaan: Miksi en hylkäisi Herraa, saisinhan toki rauhan!” (Mannaa Jumalan lapsille 26.8.)
Luther lausuu yhden kristillisen elämän tosiasian. Kuuliaisuus tuo kiusaukset. Herraan Jeesukseen kiinnittyvä kristitty; sitä paholainen ei siedä.
Kiusauksia ei tuo jumalaton elämä. Ei perkelettä se häiritse, jos ryvet rapakossa. Silloin asiat ovat niin kuin pitää. Mutta jos omatunto vaivaa ja haet siihen lääkettä oikealta lääkäriltä, sitä paholainen ei kestä.
Edellä sanotulla on myös kääntöpuoli. Sitä ei voi jättää sanomatta. Nimittäin, jos puhe kiusauksista ei kosketa sinua, jokin on pahasti pielessä. Jos perkele antaa olla rauhassa, sielulta puuttuu rauha. Tämä on hengellisen elämän tosiasia.
kiusausten sijaan korvikkeita
Kristityn nimeä kantavan on helppo välttää kiusauksia, mutta vaikea kestää niitä. Erityisen totta tämä on aikana, jona oikean ja väärän välinen raja hävitetään kaikin keinoin.
Perkele tekee kaikkensa, jotta voisi tarjota kristityksi kastetulle jotakin korvaavaa selvän Jumalan tahdon tilalle. Korvikkeet tunnetaan Jeesuksen sanojen mukaan siitä, että ne ovat ”susia lammasten vaatteissa”.(Matt. 7:15) Ne ovat väännöksiä ja perversioita. Niissä on jotakin aitoa, mutta ne vievät sivuun asian ytimestä.
Korvikkeet on tunnistettava. Muuten niitä vastaan on vaikea taistella. Siksi mainitsen kolme aikamme yleistä korviketta.
Ensimmäinen korvike on mielihyvä. Sitä perkele tarjoaa oikean ja väärän tilalle. Se on oikein, mikä tuottaa mielihyvää. Parhaimmillaan tämän korvikkeen seuralaisena kulkevat viittaukset kristilliseen lähimmäisenrakkauteen. Oikein on se, mikä tuottaa minulle ja lähimmäiselle hyvää.
Korvikkeen äärellä moni pettää itseään. Se kuulostaa hyvältä. Perkele tekee pienen siirron, mutta suuntaan, joka viehättää ihmissydäntä. Jumalan sijaan oikean ja väärän määrittelee ihmissydän. ”Kuuntele sydämesi ääntä!”, lausuu viisaalta kuulostava vanhus aikamme tv-sarjoissa. ”Kuuntele Jumalan selvää käskyä!”, näin ei lausu kukaan.
Voit olla varma, että mielihyvän ohjaama kristitty ei ole kiusausten koettelema kristitty. Onko hän ajanoloon kristitty lainkaan, sitä meidän on uskallettava kysyä itseltämme.
Pidä mahas vaan täynnä sitä en kuitenkaa ymmärrä , että kun te olette laittaneet kapulat
rattaisiin miten voitte toisessa ketjussa kehua itteenne .
Nimimerkkini näyttää olevan muidenkin käytössä.
Mitä sitten itse avaukseen tulee, niin onhan se aika hassua ajatuksen mallia että kristinusko olisi vasta Lars Lestadiuksesta alkunsa saanut. Avaaja on sii oikeassa ottaessaan Jumalan sanan perustaksi, kristinusko on jo tuhantia vuosia vanha, ja uusi liitto jonka Jumala teki Poikansa Jeesuksen kristuksen lihan tuumissa ja hänen viattomassa veressään on sekin jo 2000 vuotta vanha.
Lestadius oli Ruotsin luterilainen kirkon pappi 1800 luvun puolivälin tienoilla. Hän oli herrnhutilainen pietisti, jonkinlaista kristinuskon myöhäistulikintaa sekin, monien muiden samankaltaisten tulkintojen joukossa. Siihen aikaan pohjoismaissa oli monia muitakin saman tapaisia herätyksiä. Lukutaito oli vielä
siihen aikaan aika harvoilla, ja maallikot leipoivat kristinuskosta kukin omalaisensa taikinan.
Toiset leipojat kuuluivat kirkkoon ja toiset erosivat siitä.
Mielestäni nykyisin on jo niin paljon lukutaisitoisia ihmisiä, ja Raamattukin on sen verran selvälle suomenkielelle käännetty, ettei enään pitäisi yhdestä ruotsalaisesta papista Jumalaa ja kristinuskon perustajaa väkisin värkätä. Pyhä raamattu on se kirja jolla lestadiolaisuuskin punnitaan. Paljon on liikkeessä puutteita, mutta paljon on hyviäkin puolia. Kunhan Jumalan sanan vain otettaisiin vakavasti ja leipojat aisoinin, Jeesus herraksi, niin rakkaus palautuisi, ja eri joukkoihin hajaantuneet voisivat lydä veljen kättä Jeesuksen sovintoveren voimassa.
Tahallinen väärintulkinta ei ole kivaa. Herätysjohtajat eivät ole uskonnon perustajia, vaan Huutavan ääniä herätelläkseen ihmisiä valvomaan ja kutsumaan parannukseen.
On sitten eri asia jos ajatellaan, ettei lapissa ollut parannuksenteon tarvetta.
Niin, kukin meistä taaplaa tyylillään.
"Oikein väärin, kokoon käärin-periaate" näkyy kelpaavan hyvin luterilaisuuden vastaiseen taisteluun.
Mitä hyötyä on "voittaa" keskustelussa, jos menetelmät eivät kestä Jumalan edessä?
Jotain hämärää on omassa uskonkäsityksessä, jos sitä pitää valheellisin keinoin pitää pystyssä.
Minun mielestäni se on merkki siitä, että kullan ja timanttien sijasta syli on täynnä heiniä ja olkia.
Jos ihminen ei siinä tilanteessa havahdu, on asiat pahassa jamassa.
kohentukaa nyt vähän .
Nyt tarkkana kommenteissasi. Kysymys olisi nykypolvien tavasta puhua näistä herysjohtajista ikään kuin he olisivat puolijumalia ja kristinuskon perustajajäseniä.
Ongelma ei ole siis silloisten herätysjohtajien vaan heidät jumaliksi korottaneiden jälkipolvien.
Olen Lestadiuksen saarnoja lukenut pikkupojasta asti, (niitä vanhoja postilloja) mutta kertaakaan en ole lukenut että lestadius olisi itseään taivaan tieksi sanonut tai tarkoittanut. JEESUKSESTA hänkin puhui aikanaan.
Liha on puolestaan lihaa paistettunakin. Yhdestäkään lihasta ei uutta elämää synny vaikka kuinka rypistelet, se on kuule veli paskaa jota sieltä tulee, ja nestemäiset mukana. Muu apu täytyy tulla, niin kuin virrentekijä on sattuvasti sanonut. Ja se tulee KOKONAAN meidän ulkopuoleltamme, - suoraan taivaasta.
Kun Kristus Hengenssä syntyy ihmisen sisimpään, silloin kehokin reagoi, mutta ne reaktiot ovat sekundäärisiä.
Pyhä Kaste jossa Isä Poika ja Pyhä Henki veteen yhtyneenä uudestisynnyttää Hengestä uuden elämän, pukee meidät uskossa kristuksen vanhurskaudella ja Kristuksen sana rakentaa kasvattaa ja ravitsee uuden ihmisen
täyteen miehuuteen ja vastuuseen, - ON PRIMÄÄRI -.
ILMAN KRISTUSTA EI OLE ELÄMÄÄ, HÄN ON TIE, EI IHMISEN LIHASSA TUNTUVAT VÄRINÄT joita myös syntyy vaihtelevassa määrin, ENNEMMIN TAIKKA HYÖHEMMIN.
Ja se kuuluu näin : Totu sen vuoksi tuollaisissa kutsumuksistasi tai itseäsi koskevissa tuskallisissa koetuksissa sanomaan : Nyt tiedän, miksi vihollinen karkaa kimppuuni . Hän tahtoo pelotella minut kutsumuksestani ,
saarnasta, tunnustuksesta ja uskosta sekä tehdä minut niin alakuloiseksi,etten odota mitään hyvää Herraltani
enkä kiitä, ylistä ja huuda avuksi Häntä. Tässä sinun on harjaannuttava , jos tahdot pysyä Kristuksessa .
_________
me olemme kokosyntisiä,sydämemme syvyyksiin asti.Ei meidän auta muu kuin syntisinä uskoa Vapahtajamme Armoon.Jos emme tunne syntiä lihassamme,emme me silloin tarvitsisi Vapahtajan Armoakaan.Jumalan puolelta olemme uusi luomus,itsessämme syntisiä joka iikka.Siksi usko ihanaan vapauttavaan Armoon Kristuksessa on meille Voitto!Lestadiukselle aukesi Armon ja Raamatun Sana ehkä sitten vasta myöhemmin.Ei minullakaan faktatietoa ole,lämmöllä peppi
mut nauruks meni,pattipeppu,mun täytyy mennä rauhottuun,lämmöllä vaan peppiina(:-)
HUUMORIA VÄLIIN,antaa kaikkien kukkien kukkia,kukkia vaan!
Mennään nyt vähän keskustelu perusteisiin. Keskustelu on erilaisten mielipiteiden vaihtamista. Keskustelussa kumpikin osapuoli esittää omia mielipiteitään. Keskustelu on vuorovaikutusta.
Nyt meillä on henkilö joukossamme, jolla ei ole kykyä keskusteluun. Oli syy mikä hyvänsä, niin vuorovaikutteista keskustelua ei synny hänen kanssaan. Viimeinen esimerkki tästä on hänen tulkintansa patti tilanteesta. Eihän täällä ole mitään pattitilanteita, jokaisella on oma mielipiteensä jonka hän tuo täällä esiin.
Meidän ressukka- veljellämme, niin lutunen kun onkin, ei ole alkeellisintakaan kunnioitusta toisten mielipiteitä kohtaan, hän koohottaa vain omaa koohotustaan välittämättä muista kirjoittajista.
Jos joku jotakin kirjoittaakin, niin teu tuo heti oman sekavan ja tavattoman agressiivisen sepustuksensa siihen väliin, saadakseen kertoa muille, että MINÄKIN OLEN TÄSSÄ KATSOKAA NYT KAIKKI NYT MINUUN!
Hyvää ja siunattua joulua vaan peppiinallekin. Eiköhän me tästä selvitä, taas on uusi vuosi edessä ja Jumala pitää meistä hyvää huolta.
Sinulla on jotain hampaan kolossa , voihan mullakin mutta kun on kääntänyt 8 kertaa poskensa
tuntuu siltä että joku ei haluakkaan rauhaa.
Mutta sen sinä valehtelet että minulla olisi jotakin hampaan kolossa sinua vastaan. Päin vastoin säälin ja yritän auttaa sinua ymmärtämään kuinka vaarallinen harrastus tämä kirjoittaminen sinulle on. Terveelistä se ei ole kenellekään, mutta sitten kun kirjoitustaito ja luetun tekstin ymmärtäminen eivät ole normaalilla tasolla, niin tämä muodostuu uhlkaksi mielenterveydellesi. Tätä peliä jota parhaillaan täällä käyt, ei moni tule katsomaan vaiti, vaan vetävät sinut kölin alta menen tullen. Sitä ei terveenä kesta kun se noin henkilökohtaista on kun sinun tapauksessasi on. Syy on siinä, että et malta olla vastaamatta lähes joka viestiin ja avauksiin ja jättää sohlaamatta ne asiat joiden käsittelyyn sinun taitosi eivät riitä.
Nöyryyttä ja kärsivällisyyttä veli, kyllä sinullekin tehtäviä löytyy Jumalan valtakunnan työssä yllin kyllin. Kirjoittamiseen ja muiden opettamiseen sinusta ei valitettavasti ole. Ennemmintaikka myöhemmin joudut myöntämään sen itsellesi. Taistelu vallitsevan tilanteen toteavia vastaan, ei ainakaan helpota "kotiuttamista".
Nyt on kyse pahoin nimittelystä ja joulu on tulossa ei minun tekemisistä' eikä tekemättäjättämistä
Vaan piruksi nimittämistä jonka teit jo syksyllä ,
Koitahan saada sitä leipäaukkoasi pienemmälle.
Voi ilmetä joko Jumalan sanan ja käskyjen hylkäämisenä sekä synnillisten himojen ja maailmen tapojen noudattamisena tai pyrkimyksenä kelvata Jumalalle omilla saavutuksilla ja ansioilla lain noudattamisyrityten
tiellä, tehden tämän kuitenkin ilman sydämen rakkautta ja halua . HENGEN MIELI on sitä , että ihminen
Pyhän hengen vaikutuksesta uskoo evankeliumin lupaukset armosta Kristuksessa sekä tämän armon vaikutuksesta ja voimin kilvoittelee kokosydämeiseen Jumalan sanan kuuliaisuuteen .
LAIN VAATIMA VANHURSKAUS TULEE HÄNESSÄ TÄYTETYKSI VANHURSKAUTTAMISEN KANNALTA siten , että
Jumala lukee hänen hyväkseen Kristuksen kuuliaisuuden ja sovitustyön: PYHITYKSEN KANNALTA se tulee
hänessä täytetyksi Pyhän Hengen vaikuttamassa halukkaassa kuuliaisuudessa Jumalan tahdolle , tosin vielä vajavaisesti . Luther : "Kristus...tehtiin uhriksi synnin tähden, että näin täytettäisiin lain (vaatimus)
vanhurskaus: ensiksi siten, että syntiä ei lueta siten myös todellisesti ... siten , että Hän antaa uskoville lahjaksi Hengen , niin että he alkavat sydämestään vihata syntiä ... kiittää...rakastaa Jumalaa , palvella ja huutaa Häntä avuksi" ( WA,39,I, 383).
Armo liittoasiaa on raamayussa enempikin , mutta
et ole vielä löytänyt , se on hiukan juonikas haettava.
mutta ei kai siitä teille kummallekkaan ole mitään hyytyy.
ikäviä ajatuksia sulla
... että kristinuskoon on tullut Lestadiuksen kokemuksista jotakin sellaista mitä siinä ei aiemmin olisi ollut.
Näinhän asia ei ole, Kristinusko on paljon vanhempaa perua, ja se on PYSYVÄ, ei muuttuva.
_________________________________________________
Usein näissä henkilökohtaisiin uskonkokemuksiin perustuvissa viesteissä unohtuu, että vika uskon puutokseen ei ole Jumalan sanassa, vaan sanan kuulijassa joka ei ole jaksanut uskoa yksinkertaista Jumalan sanaa syntiensä sovituksesta omalle kohdalleen.
Sana ja sakramentit välittävät KAINEN MITÄ PELASTUKSEEN TARVITAAN. Moni KAIPAA sanan ja Sakramenttien LISÄKSI vielä eritystä MERKKIÄ voidakseen sitten paremmin USKOA. Jeesuksen ajan juutalaisetkin kaipasivat merkkiä. Matt. 16:4 Tämä paha ja avionrikkoja sukupolvi tavoittelee merkkiä, mutta sille ei anneta muuta merkkiä kuin Joonaan merkki." Ja hän jätti heidät ja meni pois.
Varmaan on perusteltua ajatella, että minun mielestäni Lestadius toi jotain uutta.
Näin käy, jos si halua tutkia evankeliumin olemusta ja soveltaa sitä alkuseurakunnasta alkaen.
Jumalallinen historia alkaa alusta. Siihen liittyy uhrijumalanpalvelus, mutta se otettiin pois Jeesuksen yhdellä uhrilla.
Kun luistetaan sivuun, niin alkuperäiseen uskoon palaaminen ja herääminen näyttää sivullisesta siltä, että nyt tuotiin jotain uutta.
Hengenuudistus on kuitenkin aina paluuta apostoliseen uskoon, johon kuuluvat myös armolahjat ja ihmeet ja merkit. Näitä vielä odotan.
Tästä on nyt kysymys kuinka itse ajattelet? Nyt sinulla on tilaisuus selostaa eksaktisti ajatuksiasi aiheesta.
Minä tiedän aivan varmasti, että lestadiolaisuudella ei ole ollut kristinukolle mitään annettavaa, ainoastaan riidat rakkaudettomuus ihmiskäskyt ja valtataistelu sopii esimerkiksi vihollisen tuhotyöstä liikkeessä.
Mutta jos kristinusko kelpaa lestadiolaiselle niin hänkin pelastuu. Historian kirjat tietävät kertoa näistä ajoista. 1700 -1900 aikakautena oli monia muitakin, "mä vaivainen oon mato matkamies maan", - hengessä toimivia syntikeskeisiä pietistisiä herätysliikkeitä.
Jos Jumalan armo ei syntiselle kelpaa lahjaksi, niin voi voi sentään. Kyllä siinä sitten saapi vääntelehtiä vihaisen Jumalansa lepyttely-yrityksissä.
Siten kun , tämä aloitus edellytti .
Minusta Norpan teksti on esimerkki siitä, miten väärin perustein halutaan kumota luterilainen usko
ja sakramentit.
Konsteja on monia, nyt käytettiin keppihevosena Laestadiusta.
Opillista keskustelua pitäisi voida käydä rehellisesti ja asiatiedoin, ei keksittyjä tarinoita ja yleistyksiä viljelemällä. Onko pakko selvittää perusteellisemmin?
1)
Jos Laestadius oli 1842 kuoleman hädässä, on aika kornia väittää, että syynä oli kaste tai
kasteen armoliiton pettäminen.
Mihinkä se oli pettänyt?
Väittääkö Norppa, että Jumala oli sanassaan valehdellut Laestadiukselle 42 vuotta?
Ripissä oli julistettu Laestadiukselle synnit anteeksi. Nyt Laestadius enää siis jaksanutkaan uskoa?
Oliko rippi ja synninpäästö ollut valhetta? Jumala siis valhetelee sanoessaan: "en hänen syntiänsä enää muista?"
2)
Kun joku sielä vankilassa katuu ja Norppa julistaa hänelle synnit anteeksi, onko se julistus totta?
Kun tämä sama vanki muutaman vuoden päästä joutuu kovaan omantunnon hätään ja pelkää joutuvansa helvettiin, onko silloinkin vika siinä Norpan julistamassa synnipäästössä? Eikö armoliitto Jumalan kanssa ollutkaan pätevä??? Jumalan sana siis valehtelee tässäkin?
3)
Kun Norpan ystävä siellä Adventisteissa menee uskovien kasteelle, hän on kai sitten Norpan sääntöjien mukaan oikeassa uskossa. Kun hän joidenkin elämänvaiheiden jälkeen tulee kovaan katumukseen ja synnin hätään ja kuoleman pelkoon, onko tässä nyt syynä se uskon kaste vai Jumalan sanan armolupaukset vai molemmat?
Minusta nämä kolme esimerkkiä ovat täysin rinnakkaisia ja osoittavat, mihin tällaisilla teennäisillä selityksillä joudutaan.
Se, että ihminen joutuu syntiin, aiheutuu epäuskosta.
Se, että ihminen synnin tehtyään ei jaksa luottaa Jumalan armoon, e i j o h d u tästä armosta,
vaan e p ä u s k o s t a.
Ymm'ärrän hyvin, että joku halveksii pappeja ja luterilaista uskoa. Keskustelussa pitäisi kuitenkin argumentoida rehdisti Jumalan sanalla.
Kun häneltä pyydetään yksityiskohtaisia perusteluja sanomisiinsa avaoimen Raamatun äärellä, niin hän vetäytyy.
Käyttää kaikenlaisia verukkeita, puhumalla muun muassa Sepedeuksen pojista, tai jokaisen ihmisen syntiinlankeemuksesta aadamin ja Eevan ja Aadamin tavoin. Hän käyttää usein argumentteina sellaisia kohtia Raamatusta, jotka eivät liity mitenkään puhuttuun aiheeseen. Seuraavaksi hän ottaa "ritolat" lyömällä palstansa kiinni ja poistamalla kaikki siihen kirjoitetut viestit. No tämä on tietenkin yksi tapa hoitaa asia. Ja saahan hän uskoa omalla tavallaan, niin kuin mekin uskomme sen mukaan kun perusteet Raamatusta löytyvät.
Oikeasti "Norpalla" on sellainen ajatus tässä pohjalla, että kasteen armoliitossa elävät ovat synnin rakastajia ja ryöttisynneissä eläviä "uskovaisia". Hän saa tyydytystä kun saa mielessään ja tunteissaan leimata muus Jeesuksen opetuslapst jumalattomiksi, se tuo tyydytystä "muiden uskoon omaansa veraavien" uskolle. Kiksi on yksinkertaistettuna tämä: "Olenhan minä uskovana sentään aivan toista noihin reppanoihin verrattuna"!
Sanalla sanoen hyvin lestadiolaista, hyvin lestadiolaista.
Mutta kun tässä ei ole kaikki, yllätys yllätys. Norppa ei olekaan enää lestadiolaisia tunnustukseltaan, vaan edustaa karismaattisia vapaita uskonsuuntia. Tämä on hyvin hämmentävä ristiriita, kun ydin hänessä on pysynyt edelleen tiukkapipoisena lestadiolaisena, vaikka tunnustus on nykyisin tykkänään toinen. L. K. on todennäköisesti oikeassa "epikriisin suhteen", (= halusi ehdottomasti olla saarnaajana liikkeessä). Useampi meistä ei menisi IKINÄ, eikä mistään hinnasta liikkeessä opettajanpulpetille. Siellä joutuu Jeesuksen tunnustaja, (epäraamatullisten perinteiden kieltäjä) puhujan hommassa välittömästi vainotuksi.
Hän väittää yhtä sun toista, on vastaan Lutterin käsityksiä suurimmalta osaltaan, on opillisesti sekava, jopa samassa avauksessa usein toisensa poissulkevia käsityksiä.
Ja lisäksi toiminta-ajatuksena tuntuu olevan "luu kurkkuun muille, minulla on korkein pyhän hengen antama ymmärrys tästä asiasta" eli kopioi siinä nykyistä herätysliikkeen johtoa.
Saarnaajatauti on usein valitettavasti itseltä huomaamaton, mutta rasittaa ympärillä olevia.
Yhdistelmä karismaattisuutta ja omavanhurskasta lestadiolaisuutta on ikävä yhdistelmä.
Älkää kohteeksi joutumneet olkaa millänsäkään , ei nämä kirves miehet oaa kuin veistää ,
ja sitäkin huonosti , he veistävät omastamielestään hyvin, mutta kun seurataan jatkossa
siellä on meitä sorsittuja jo muutama muukin. Nyt pitää sanoa että ei noi kristillisyyttä hoideta
se hoidetaan siten , että kaikki tähtää hyvään , niin myös ohjeet, neuvot .Ja se miten kukin
asiansa hoitaa, saadaan Kristukselta ohjeet eikä joka mieheltä , joka nurkan takaa .
Norppa pidä pintas rukoilen puolestas,
Kiitosta vaan LK:n terveisistä. Mies oli aluksi mielenkiintoinen ja hänen kanssaan oli hauska jutella sen muutaman kerran, kun nähtiin
Ilmeisesti olisin verissä päin taistellut K:n riveissä ja osallistunut siihen puhdistusoperaatioon, josta hän minullekkin puhui.
Sitten alkoi kastakiihkoilu, jota en voinut omantuntoni vuoksi hyväksyä. Koin valtavia vilunväristyksiä, kun ymmärsin mitä jälkeä sillä touhulla tulee. Nimittäin siinä oltiin menossa sinne egyptiin, josta Jumala oli Lestadiuksen kutsunut johdattamaan kansaansa.
Nykymenoon en nyt viitsi ottaa kantaa. Sen verran sanon, että eräänä juhannuksena eräässä tilaisuudessa profetoitiin, että Jumala tarjosi herätystä seurakunnalleen, mutta sitä ei otettu vastaan.
Kristiit on aina karismaattinen, muuta ei voi olla. Koska pelastus on Jumalan armolahja eli karisma. Joka ei tunnustaudu karismaatikoksi on vielä parannuksen takana pelastus.
Olet sinä. Todellisuudessa itselläsi on vain ympäripyöreetä lörpöttelyä. Argumentoi itse ensin vättämäsi Raamatulla, Lutherilla tai vaikka LLL:lla, ja jätä tekopyhä "Jeesustelu" ja muiden arvioiminen.
Kaiva malka silmästäsi fariseus. Jos kyseinen henkilö kysyy jotain, niin vastaa jos osaat, ja jos et, niin jätä se viisaimille. Tämä on toistaiseksi mielipidepalsta, jossa ajatusten vaihto on sallittu.
Olet todellinen "Jeesuslainen", vaikka todellisuudessa et tunne oikeasta Jeesuksesta kuin nimen.
Sinussa näkee oikean "jeesuslaisen" luonteen.
Tuolla saarnaajatautivihjauksella et voi minua haavoittaa, koska olen sen sanonut julki.
Monilla on paljon vaikeampaa, kun se ei mahdu suusta ulos. Myönnän, olen halunnut evankeliumin työhön ja toiveeni on toteutunut. Sikäli ei pitäisi olla kenelläkään valittamista, kun en ole vienyt kenenkään paikkaa, minulla on ihan oma.
Jos Pyhän Kasteen ymmärtää sillä tavalla kun se Raamatussa on kirjoitettuna, niin silloin ei ole ongelmaa.
Jos kaste ymmärretään tilattuna kertaluontoisena tapahtumana, jossa lapselle annetaan nimi ja papin kädet liikkuvat, ja kahvetta ryypätään tuttujen ja omaisten keralla, eikä Kasteeseen liittyvällä Jumalan sanalla ole henkilölle merkitystä (ei siis ole elävässä uskossa), niin silloin tulee ongelmia uudestisyntymisen käsityksessä kasteen lahjana.
Kasteessahan ihmisen vanha osa HAUDATAAN yhdessä Kristuksen kanssa kuolleena hautaan, ja kastettava puetaan Kristuksen vanhurskaudella, jolloin hänestä tulee uusi ihminen. Uusi ihminen kilvoittelee joka päivä kuolettaen vanhan ihmisen haluja ja taipumuksia. Kasteen lahjana saatu uusi elämä on Kristus elämää USKOSSA tädellisesti vanhurskaana pyhänä ja puhtaana niin kuin KRISTUS ON. Ja kun meillä on osallisuus Kristuksen kärsimiseen ja kuolemaan pois synnistä, niin meillä on, niin kuin veljemme Paavali opettaa, osallisuus kuolleista ylösnousemiseen yhdessä KRISTUKSEN KANSSA, - hänen ansiostaan.
Kaste on siis tapahtuna joka alkaa kasteen hetkellä ja päättyy viimeisen korahduksen jälkeen hengen poistuttua ruumiista. Elämän kestävää prosessia kutsutaan kuvaavasti kasteen armoliitoksi, koska uusi elämä Kristuksessa on Pyhän Kasteen lahja. Mutta jos käy niin että kastettu lankeaa epäuskoon, niin silloin ei häntä auta hänen kasteensa. Jeesus ei voi pelastaa epäuskossa olevaa. Usko Jeesukseen ja YKSIN se, pelastaa. Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu, tämä on Jumalan sana.
Mutta tätähän herra Norppa ei vielä ymmärrä, eikä muuten moni muukaan. Ja näitä on paljon. Toivottavasti sekin päivä tulee että usko Kristukseen (Jumalan sanaan) syttyy, tähän asti hän on luottanut oman kehonsa kokemuksiin, tuntemuksiin ja omiin tunteisiinsa, kehonsa tuskaan häpeään ja pelkoon, yliluonnollisiin kokemuksiinsa ja taipumuksiinsa, harha-aistimuksiinsa, julistukseensa, ja hyviin töihinsä etc. .
Jeesus itse ei puhunut kastekäskyä antaessaan syntien anteeksiantamisesta mitään, ei sanaakaan. Jos nyt näissä piireissä Hänen sanallaan on merkitystä, kun Augustinus ja muut kirkkoisät ovat ymmärtäneet paremmin.
Nämä kaikki, mitä Pietari ja Paavali puhuivat kasteesta koskee aikuisena suoritettua uskovien kastetta.
Molemmat kastekäsitykset ovat siis oikeita. Lapsena kastaminen sopii hyvin uskovan kodin lapselle, kunhan vanhemmat toteuttavat sitoumuksen opettaa. Mitä Jeesus käski opettaa.
Minä en pysty pitäm'ään vääränä sitä, jos syntinen ihminen haluaa uskoontulon yhteydessä käydä kasteen haudan kautta olipa sitten kastettu ennen tai ei. Ei kukaan ole raamatussa opettanut, että kastaminen olisi muuttuva perkeleelliseksi teoksi, jos kastetaan uudelleen.
Miten Jumalan lahjat muuttuisivat perkeleen teoksi? kysyn vain.
En enää ihmettele tätä saukkomaista väistelyä.
Nyt oli kuitenkin puheena Laestadiuksen elämänkohtalon käyttö omien tarkoitusperien ja omien óppien ja keppihevosena. Siihen puututtiin kun se on häpeällistä!
-----------
Joka uskoo ja kastetaan se pelastuu, joka ei usko, se kadotetaan.
Jumalan sanaa ei ole sidottu ikään, ei aikuisiin lapset unohtaen. Se koskee kaikkia.
Sen puoleen älä ota paineita, vaan kiitä Herraaa. Ongelma on niissä toimenpiteissä joita on seurannut sen jälkeen, kun sinua ei kutsuttu siihen työhön esikoislestadiolaisuudessa. Seurakuntamme vastuunkantajat tunsivat ongelmasi jo silloin, tiedän tämän, koska minullekin kertoivat. No ei siinä mitään, olet löytänyt peltopalasta kylvötyölle muista seurakunnista ja vankilalähetyksestä. Siltä osin luulis olevan töitä riittämiin.
Esikoislestadiolaisuutta lähellä olevissa ryhmissä sinulla ei ole (eikä tule) luottamusta, joten sen peltopalan voit jättää muiden murheeksi. Eiköhän tärkeintä meille Jeesukseen uskoville ole kunnioittaa toisten uskoa, toisten näkemyksiä jotka poikkeavat jossain määrin omistamme. Luulisin sinun oppineen hyväksymään erilaisia näkemyksiä eri seurakuntien puhujan toimesta käsin, mutta jotenkin lestadiolaisuus palstalla tapahtuu (alitajuinen) regressoituminen hamaaseen menneisyyteen.
Omalta kohdaltani totean tässä yhteydessä sen, että ei se niin helppoa ole nähdä sellaisten elementtien kaatumista Pyhän Raamatun valossa, jotka jossakin vaiheessa (nelisenkymmentä vuotta) olivat hyvin uskottavia. Mutta vapaus ilo ja rauha joka tuli ihmisoppien ja käskyjen kaatumisen jälkeen Jumalan armon käsittämisestä USKON kautta, on aivan suunnaton. Hallelujaa kiitos Jeesus
On pikkasen huteraa todistelusi.
Lapsia en ole unohtanut, kun olen useamman kerran sanonut, että lapsille sopii oikein hyvin kastamalla opetuslapseuttaminen ja sitten opetetaan.
Aikuinen synninorja tullessaan uskoon haluaa saada kulkea kasteen haudan kautta ja se hänelle Jeesuksen tähden suotakoon.
Ristin tähden on jokainen autuas, joka on sen omistanut uskolla.
Kiitos Jeesuksen, minä olen Jumalan armonkautta päässyt irti noista pauloista, joissa sinä oman todistuksesi mukaan vielä kamppailet. Mutta toivotaan että Jeesus saisi tulla sinunkin elämäsi Herraksi, kunhan nyt aikasi rimpuilet sinäkin näiden itsesi vanhurskauttamisyritysten kanssa. Jeesus on Herra! Hallelujaa kiitos Jeesus.
Huomaatko yhtään, miten huteralla polulla olet?
Pietarihan nimenomaan vakuuttaa, että tämä kasteen lupaus on annettu teille ja teidän lapsillenne.
Kuinka sä joka kerta onnistutkin vääntämään Herran suoran tien noin rankalle mutkalle? No toivotaan että Jeesus kirkastaa tämän sinullekin, kunhan nyt lopetat kirjoittelun näille palstoille pariksi vuodeksi ja alat rukouksella tutkimaan Luhterin opetuksia.
Jatkuva agressio rassaa sinua. Kiistelystä Lutherin opetuksia vastaan on tullut nykyisten kirjoitustesi pääsisältö valtaosaltaan.
1. Ollakseen lapsi, pitää olla syntynyt.
2. Vain eläviä lapsia voi opetaa.
3. Jumalan lapsiksi synnytään Pyhässä Kasteessa USKON kautta.
Ja todellakin, tämän oikean ALUN jälkeen olet kuin oletkin oikeilla jäljillä sanessasi: "... että lapsille sopii oikein hyvin kastamalla opetuslapseuttaminen ja sitten opetetaan."
Mutta AIKUISELLA ON IHAN SAMA ASIA! Se ei millään kohtaa eroa edellisestä, vain siinä että Kaste on jäänyt syystä taikka toisesta vasta aikuisuuteen.
Jumala, jonka olen oppinut tuntemaan, on suurempi kuin Luther.
Jumala ei ole luterilainen ja Hän haluaa pelastukseen kaikki Jeesukseen uskovat kirkkokunnasta ja kansalaisuudesta riippumatta.
Tässä on se vissi ero. Luterilaiset ovat ihan yhtä kireäpipoisia kuin lestadiolaiset eivätkä salli pelastusta muille kuin tunnustuskirjoihin uskoville.
Minä katselen asioita laajemmasta kulmasta ja säälin kaikkia niitä, jotka joutuvat kieltäytymään armolahjojen käytöstä ja tuntuvista uskon kokemuksista, kun on saatu sellainen käsitys, että tunteeton ja heikko usko vain on oikeaa uskoa.
Ämmäin juttuja kerrot. Ei kai niitä asioita huudella kylän raitilla, kun kuitenkaan minulle ei kukaan ole puhunut mitään.
En tiedä kuka olet, mutta ämmiä ovat kaikki saarnaajatkin, jos kylillä kertovat tällaisista asioista.
Sulla on vähän teu'n piirteitä tuossa ilmaisussasi. :- ))) Ämmäin taruista ei todellakaan ole kysymys.
Luottamusasia. Toin tämän esiin vain sen tähden, että vuodet täällä ovat osoittaneet puhujan olleen aivan oikeassa. Sinun on mahdotonta kuunnella kanssasi eri mieltä olevaa ihmistä hymyillen ja hänen mielipiteilleen arvoa antaen. Kautta kristikunnan on erimielisyyksiä ollut tietyista dokmeista. Tähän asti (ennen internettiä) kukin ryhmittymä on pitänyt omia seurojaan ja kuunnellut yhteisönsä sertifioimia opettajia. Nyt meinaa potkuja tulla eri seurakuntiin aisan ylitse. eri näkemyksiä edustavilta tahoilta. Helluntailaisuus palsta on yksi kamalammista sekasotkuista.
Tähän es.lest. miljööseen et todellakaan sovi opettajaksi lainkaan, miksi et usko sitä.
Mutta jo edellisessä viestissäni toin sen esiin, että töitä Jeesuksesta todistaville riittää
ilman tätä miljöötä. Kehittyneemmissä seurakunnissa käy vierailevia opettajia toisistakin
herätysliikkeistä, lestadiolaisuudessa se ei käy päinsä ollenkaan. Pitää olla sertifikaatti.
Hyvä norppa sinun oma opinakentelusi ja todistelusi eivät perustu yhtään mihinkään. Kunhan oppisit pysymään tosiasioissa olisi se jopaljon.
Heittelet viisaita iskulauseita, jotka eivät sisällä mitään.
Ristiä ei kukaan voi omista uskoalla ilman sanaa ja sakramentteja.
Luther tutki Jumalan sanaa ja myös ymmärsi sitä. Sinulla on luetun ymmärtämisessä jonkinasteisia vaikeuksia ilmeisesti?
Jumala haluaa pelastaa kaikki kansat, tästä en ole havainnut kenenkään olevan eri mieltä, en Lutherinkaan kirjoitustensa perusteella. Usko Jeesukseen pelastaa, siksi Lutherkin uskoi Jeesukseen.
Ilmeisesti sinulla on väärä käsitys luteriulaisista? Siis aivan liian suppean otannan perusteella muodostunut mielipide. Meidänkin pitäjässämme toimii yhteiskritilliset luterilaisten tiloissa ja papit osallistuvat aktiivisesti toimintaan.
Muutama luterilaisuuden nimissä toimiva tiukkapipo on tietääkseni vain nettiRuukussa, niistä sinun ei tarvitse välittää. Itse olen ihmetellut samaa, että sallimattomuus on peritynyt luterilaisuuden puolelle lestadiolaisten siirryttyä sinne. Samoilta heppeleiltä minäkin sain kenkää nimipäivänäni muutamia vuosia sitten. Näkyy joku käyvän täälläkin riekkumassa silloiin tällöin. Sellasten suvaitsemattomien perään ei kannata porata pisaraakaan. Toki valtaosa siellä on fiksua porukkaa, etten kaikista sano.
Kyllähän minä ikärajat tiedän eihän kohta seittemänkymppisiä ole koskaan katsottu sillä silmällä.
Pitää olla iässä kasvunvaraa ja pitää olla joustava luonne. Ehkä siinä se ongelma onkin.
Tuo yhteyden rakentaminen on ihan smanlaista luterilaisuudessa kuin lestadiolaisuudessa. Ne luterilaisetkin hyväksytään ehdoitta, jotka on oman lähetystyön hedelmää. Samasta uskonpuhdistuksesta haarautuneiden kanssa ei ole juurikaan ehtoollisyhteyttä ja tarvitaan ekumenisia neuvotteluja ja mistä niissä neuvotellaan? Dokmeista.
Jokainen keskustelija haluaa tulla ymmärretyksi, jos ei ole ottanut tehtäväkseen jonkin toisen nuijimista.
Teun kimpussa ollaan täällä kohtuuttomasti mielestäni.
Nyt, kun elämä kallistuu itapuolelle, ymmärrän vasta Jumalan johdatuksen. Miten millintarkasti kaikki on ollut ennaltasuunniteltua.
Mitä tulee evankeliumin työhön, olen saanut tehdä sitä ihan riittämiin. Kun olen vapaiden ihmisten laumassa, ei ole sellaisia rajoittavia reunaehtoja. Voin mennä minne Herra kutsuu ja saan tavata erilaisia ihmisiä ja löydän laidunmaata yllättävistäkin paikoista.
Tuntuu todella hyvältä, kun saa kokea hengenyhteyttä monenlaisissa paikoissa. Kiitän siitä Jumalaa.
Eli Kun lapsi on , lapsena kastettu , pitää tehdä lasten kasteen uudistus , aivanniinkuin Rippikoukussa
on aina tehty , ja vieläkin tekee (tosin tänäpäivänä on vähän ontuen ) mutta tehdään kuitenkin .
Täällä on alettu puhumaan hienoilla nimillä hyvistä asioista , mutta sellaisilla on asiat sekaisin .
Kohtuutonta kyllä, olen samaa mieltä kanssasi. Sääliksi käy miesparkaa.
Mutta mitalissa on toinenkin puoli. Koko prosessi, jonka yhteinen nimittäjä on teu variaatioineen, on kohtuuton tälle keskustelupalstalle. Ei ole missään tapauksessa oikeustajuni mukaista, että yksi ihminen hallitsee koko palstaa omine mielipiteineen.
Kohtuudella minäkin olen valmis hyväksymään hänetkin joukkoon mielipiteineen, kunhan kunnoittaa toistenkin mielipiteitä.
Teun "kimpussa" olemiseen on siis syy, ja se on hänen kohtuuton kirjoitusvimmansa ja hyökkäävä arressionsa, jolta ei ole monikaan täällä välttynyt. Sellaista ei tule mielestäni hyväksyä, vaan kaikille mielipiteille on annettava tilaa.
Hallelujaa kiitos Jeesuksen. Tuohon mitä sanoit, voin ilolla yhtyä. Jumalalla on meille jokaiselle oma tehtävä.
Reunaehdoista muutama mieleeni tullut ajatus.
Kun JUmalan sana pidetään sellaisena kun se on Raamattuun kirjoitettu, niin reunaehto on silloin hyvin yksinkertainen ja turvallinen. SUORA TIE, näin kutsuu Raamattu elämän tietä.
Jos ei ole Jumalan sanaa turvallisena reunaehtona, niin ihmisen mieli tekee helposti tepposet.
Meillä on lukemattomia esimerkkejä mitä kummallisemmista "jumalanpalvelusmenoista".
Pahimmillaan Pyhän Hengen nimissä puoskaroidulta ihmiseltä on mennyt mielenterveys loppuiäksi.
Salme Blomster kertoi ikäviä esimerkkejä eräällä luennollaan. Kristuksen oppi on luonteeltaa TERVE.
Kristinuskon nimen alle pesiytyneet taika- ja henkiopit ovat hyvin vaarallisia oppeja ihmisen terveelle Jumala-suhteelle ja mielenterveydelle.
Sen tähden on hyvin tärkeätä pysyä Jumalan sanan ja sitä välittävien Pyhien Sakramenttien vaikutupiirissä.
Ihmisen epäterveestä hurmioitumisesta on vaikka kuinka paljon esimerkkejä. Jumalan tuntee hänen sanastaan,
Jumalan sanan tuoma hurmio on jotakin vallan muuta, mitä taika- ja henkiopeilla voidaan saavuttaa.
Jumalan hurmio parantaa sielun mielen ja kehon, ja se on kestävää. Jumalan sanan hurmio kestää tämän ajan ja myös iäti.
Voi voi sinua teu. Yritä edes opetalla kunnoittamaan toistenkin mielipiteitä.
Mitä taas tulee eri nimiin, (joita teu ei ymmärrä), niin kansaivälisyys edellyttää että käsitteille on kaikkien kielien ja kieliryhmien yhteisesti ymmärtämät nimet.
Voi teu parkaa, ei voi muuta kuin sääliä miestä. Maailma on paljon laajempi teu, kun se mitä sun tupas ikkunasta näkyy. ;-))
joiden alkuperä on innoparkin luota , he ei voi määräillä kaikkia , pitää tehdä jotain
Että kaikki voi elää. Hänen kaikki 100 kummppania rajoittaa palstaa liikaa .
vielä siitä että tämä on hänen mielestä "teun "vika , mutta minun mielestä kaikkien
syyttäjien vikä , ne on hän jättänyt mainitsematta .
Isompaa aihetta siihen, että voidaan toinen toista nälviä , niin kuin nyt on tapahtunut,
Myös siellä teillä päin.
uskoville ole kunnioittaa toisen uskoa , toisen näkemyksiä jotka voivat poiketa jossain määrin omistamme .
Tätä olen odottanut sinulta , että saisimme jotain rahaa , mutta tämäkin meni norpalle . Ja minähän sentään
olen ihminen , odotanko turhaan. Vanhan ajan joulu alkoi 21. 12. Tuomaasta , ja sanonta kuului näin:
Hyvä Tuomas Joulun tuopi, paha nuutti pois se viepi
Norpan kirjoitus on sellaista sanataitelua mikä ei sisällä mitään eikä selitä yhtään mitään.
En haluaisi olla loukkaava, mutta televisiossa näitä puheenvuoroja näki
vaaliraha-skandaalin aikana ihan tarpeeksi. Ikävää, että tämä poliitikkojen henki
tulee näihin keskusteluihin.
Kunpa olisit ollut, Norppa, sille Jumalan kutsulle kuuliainen ja tehnyt työtä Samarialaisen ja Mathilda Wreden kanssa yhdessä. Siinä sinulla olisi sen verran hunajaa ja ensisidettä, ettei joka tilanteessa tarvitsisi sanoa sanaakaan. Vaitiolokin olisi huutanut ja vuoret ja pahdat olisivat vastanneet Amen!
Mutta kun ei! Pitää miehen seurata myös August Isakssonia, Ulrich Zwingliä ja Paavi Leo X:ä.
Kuten historiaa lukeneena tiedät, ei Mathilda Wrede olisi pärjännyt Kappelin taistelussa hänkään. Zwinglinkin kävi siinä peräti huonosti.
_____________
Sinullaon liikaakaakin anettu tilaa , jos mullakin olisi 100 nm. ei sitä kukaan huomaisi
koska koneet toimii niin hirvittävällä vauhdilla , jota ei Ihmisaro kunniaan ole huomannut ollenkaan
Niin, tuo Huutavan ääni korvessa kirja on tosin hänen elämänkertansa, joka perustuu muistelmiin, mutta myös paljoli hänen omaan kynäänsä. Mielestäni se on selkeä ja hyvä.
Todella hyvä on myös Kaarlo Castrenin kirjoittama Kiveliön suuri herättäjä
Jorma Ojalan kirja tiedemies ja pappi on taas Bestseller, pätkä sieltä ja täältä. Siitä ei saa edes kokonaiskuvaa tapahtumista ja tilanteista.
Laestadius sairasti "rintatautia" kuten hän itse asian ilmaisee kahdesti. Ensimmäisen sairauden aikana hänellä oli nukkuva omatunto ja kuollut usko pääkallossa, kuten hän itse asian ilmaisee eikä kuolema pelottanut häntä. Tämä tapahtui 1832, jolloin laestadiuksella oli vielä usko kuollut, kuten hän itse asian ilmaisee. LLL kysyy, että mitä tämä suru lapsista merkitsee ja vastaa että surun olisi pitänyt olla hengellinen, eikä maallinen kuten hänellä oli.
LLL jatkaa ja kertoo, että laiminlyöty lastenkasvatus ilmeni ainoastaan vaatimuksena kurittaa pahankurista poikaa, joka hyppeli huoneessa, ja oli pahankurinen. Sitten hän jatkaa ja sanoo, että laiminlyöty sielunhoitokin pyöriskeli mielessä vain himmeänä aavistuksena. LLL ei ollenkaan pitänyt voineensa täyttää vastuunalaista kutsumustansa, eli saarnavirkaa. Tämä siis tapahtui 1832 Kaarresuvanossa. Lisäksi hän kirjoittaa, että muutoin ei hän tuntenut mitään omantunnon nuhdetta niiden MONIEN nuoruuden syntiensä tähden joita oli tullut harjoitettua. Hän ihmetteli kyllä loogisesti, että mihin ne olivat joutuneet, ja milloinka ne olivat tulleet anteeksi annetuksi.
LLL siis selvästi osoittaa tuolla lauseella, että Ehtoollinen jota hän oli sadat kerrat nauttinut, ei ollut niitä pois ottanut.
Vasta toinen "rintatauti" sai heränneen Laestadiuksen pelkäämään todella kuolemaa, ja kadotusta. Tämä tapahtui vuonna 1842 hänen ollessa Kaarresuvannossa. Hän kirjoittaa itse että 1839 pikku Leevin LLL pojan kuolema oli omiaan pehmittämään kovaa sydäntäni, ja painamaan alas rakkautani maallisiin asioihin. Minun sydämeeni tämä Leevin kuolema teki pitkän ja syvällisen vaikutelman. Se ajatus oli kuitenkin suloisin kirjoittaa LLL, että pikku Leevi on ensimmäinen, joka juoksee isäänsä ja äitiä vastaan ijankaikkisuuden ihanalla rannalla. Ihminen tarvitsee todellakin joitakin muistutuksia kuolevaisuudestansa. Muutoin hän kokonaan unhoittaa maallisen olemisensa tarkoituksen.
Mutta vielä voimallisemman muistutuksen minä sain vuonna 1842 kun rinnassani oleva kipu herätti minussa sen ajatuksen, että minussa on keuhkotauti, ja että kuolema välittömästi olisi oleva tämän taudin loppu. Tässä nyt pisti päähäni se ajatus, että toimita talosi, sillä sinun pitää kuolla, ja NYT VASTA heräsi minussa VALTAVA ja SYVÄ kuolemanpelko kirjoittaa LLL.
LLL kysyy, että miten on selitettävissä, että vuonna 1832 olin valmis kuolemaan, mutta kymmenen vuotta myöhemmin en? Tämäkin lause todistaa, että LLL ei ollut saanut armovälikappaleista armoa ja pelastusvarmuutta sieluunsa, koska hän omien sanojensa mukaan pelkäsi kauheasti kuolevansa, ja tunsi sovittamattomat synnit päällänsä.
Sitten hän jatkaa, ja kertoo että edellisen kerran 1832 hän oli todellakin lähellä kuolemaa, mutta nyt 1842 en ollut niin vakaasti sairas, mutta kuolemanpelko oli hyvin suuri ja HUOLI sielun pelastuksesta oli nyt suurempi, kuin huoli jälkeenjääneitten toimeentulosta. Siis ehtoollisesta ei LLL ollut mitään todellista hyötyä, koska elävä ja autuaaksi tekevä usko puuttui hänen sydämestä vielä tuolloin. Todellisuudessa LLL oli nauttinut ehtoollista vain kuolleen uskon vahvistukseksi, joka kaikki oli särkynyt ja loppunut tuon kuoleman pelon alla. Hänellä oli siis todellinen ja tunnettava syntitaakka sielunsa päällä, ja hän ei jaksanut, eikä voinut uskoa syntejänsä anteeksi annetuiksi, koska oma sydän tunsi ja todisti toisin.
Sitten LLL tähdentää vielä asiaa ja kysyy: Kuinka nyt tietoviisas selittää tämän seikan? Mutta on vielä epävarmaa mikä henki vahvistaa tietoviisaan mielä kuoleman hetkellä.
Kun vielä ylpeyden ja omanvanhurskauden musta henki antaa tietoviisaalle rohkeutta kuolemaa vastaan, niin MINÄ tahdon rukoilla Jumalaa varjelemaan jokaista Kristittyä sielua sen kaltaisesta levollisuudesta, JOKA on korkeimman ylpeyden ja kaiken pyhän ylönkatseen tuntomerkki. Näin siis kirjoittaa LLL.
Sitten hän jatkaa.
On tosin kuultu monen OMAVANHURSKAAN mustan hengen kuolon hetkellä huudahtavan"minä kuolen levollisena" ja vakuutan viattomuuteni, enkä tunne mitään soimausta tehdyistä erehdyksistä. Olen täyttänyt velvollisuuteni, ja uskon voivani kunnialla seisoa Jumalan ja ihmisten edessä.
LLL kirjoittaa, että semmoinen uskontunnustus kuoleman hetkellä kuulostaa kuin erään humalassa hoipertelevan papin tunnustus, joka juovuspäissään kompastui ja sanoi: Tahdon näyttää Jumalalle vasten silmiä, että saatan seisoa jaloillani ja elää siveästi.
LLL jatkaa ja sanoo, että oikeastaan tämmöinen uskon tunnustus on pilkkaamista; mutta parempaa uskon tunnustusta ei ylpeä OMAVANHURSKAUS voi antaa, sillä se on hänen todellinen vakaumuksensa.
Taitaa olla vain mollaus mielessä .
Mikä vielä.
Minäkään en ymmärrä sinua, enkä sinun kirjoituksiasi. Tosin on todettava, että tällä palstalla ei sinua ja kirjoituksiasi ymmärrä kyllä moni muukaan, joten vika ei voi olla minussa, koska todennäköisyys selkeästi osoittaa, että vika on sinun kirjoituksissasi tai tarkemmin ymmärryksessäsi, eikä minun ja niiden muiden ymmärryksessä, jotka eivät sinua ymmärrä.
Niin kirjoitin mitä Laestadius kirjoittaa kyseisestä asiasta. Lue teuta vielä toinen ja kolmaskin kerta, niin kyllä se lopulta sinullekkin valkenee.
Lestadiuksen kokemukset eivät auta ketään ihmistä viimeisellä tuomiolla, vaikka kuinka hyvin olisi niihin tutustunut.
Sinänsä minulla ei ole mitään Lestadius tutkimusta vastaan, mutta kummeksuttaa tämä sairaan intensiivinen puhuminen hänestä ja hänen henkilökohtaisista kokemuksitaan, kun niiden sijaan pitäisi puhua Kristuksen teosta.
Jeesus on tie Jumalan valtakuntaan, ei Lestadius. Hän itsekin puhuu saarnakartoissaan Jeesuksesta ei itsesttään maailman vapahtajana. Otetaan siis Raamatut esiin ja pannaan postillat niille kuuluvaan paikkaan kirjahyllyyn muiden historiallisten teosten joukkoon.
Mitä tarkoittaa Bestseller? Saisko selvennyksen.
Jos Ville Vallaton ei saa Jorman kirj. Laestadiuksen elämäkerrasta selvää, olisiko syytä hakea vikaa Villestä itsestään? Kirjassa on erittäin perusteellisesti käyty läpi Laestadiuksen elämä. Tekstin lisäksi pitäisi lukea teoksen laaja kommentaari. Perusteellisempaa teosta Laestadiuksesta ei tähän mennessä ole tehty.
Eivät faktat muutu miksikään siitä, että ne esitetään aikajärjestyksessä. Tarkoitus on, että lukija elää historian tapahtumien mukana.
Odotan mielenkiinnolla, millaisen teoksen Ville itse saa aikaiseksi, koska tarvetta parantamiseen selvästi on. Kannattaa sitten lukea vaan Castrénin teosta. Ihan hyvä kirja, mutta suurin osa tarpeellisista tiedoista puuttuu Castrenilta.
Haluaisin hiukan kommentoida Villen esittämiä tietoja Laestadiuksesta.
Nämä Villen esittämät tiedot perustuvat paljolti rovastin omaan kirjoitukseen Huutavan Äänessä.
Kiva juttu, mutta tämä Laestadiuksen kirjoitus ei ole luotettava elämäkerta, vaan hiukan jälkiviisas
kertomus, jonka tarkoituksena on puolustaa Kaaresuvannossa alkanutta heräystä. Se ei kelpaa vakavan ja luotettavan historiantutkimuksen lähteeksi. Ikävä kyllä tosiasia on näin, vaikka se monta perinteisiin ja myytteihin uskovaa loukkaakin.
Laestadiuksen henkilökohtaiset kirjeet sairauden ajalta antavat tapahtumista hiukan toisenlaisen kuvan.
Mitä ovat sovittamattomat synnit, jos Laestadius on kuunnellut Jumalan sanaa ja saanut ehtoollista ja tehnyt synneistään rippiä-- Eikö usko Kristukseen olekaan sovitus
Mihin perustuu syntien itsesovittaminen? Jumala valitsi itselleen uhrin joka sovitti koko maailman synnit. Tämä uhri on hänen rakas poikansa Jeesus Kristus. Keitä ovat nämä ihmiset joille ei Kristuksen sovintokuolema riitä vaan pitää alkaa itse sovittamaan syntejään?
Onkohan tämä itsesovitus aivan samasta lähteestä, kun itse itsensä vanhurskauttaminenkin, omien tekojen ja tekemättä jättämisten avulla? Olen täysin vakuuttunut että molemmat on samasta lähteestä, siis ihmisen tiedostamattomasta pyrkimyksestä itse itsensä vanhurskauttamiseen.
Ylpeys on se, monille täysin tuntematon ja voimakas voima, joka estää armon vastaanottamisen ARMOSTA,
- Jumalan rakkauden lahjana.
Tähän jos mihin sopii sanonta, missä USKO loppuu, niin siinä konstit alkavat.
Vallaton varmaan lukee tällätavalla : hauki on kala, hauki on kala , Mistä johtuu että sinun
kirjoitukseen nyt kompastuttiin .
Niin kirjoitit mitä lestadius kirjoittaa asiasta , ei se ole monta oikeaa sanaa siitä asiasta .
MikkoL toistaa myös nettiruukussa Laestadiuksesta eläviä myyttejä, joilla ei ole mitään varmaa pohjaa.
Sen mukaan LLL oli niin kovissa tunnontuskissa, että käveli öisin ympäri kirkonmäkeä niin että siihen tuli oikein polku.
Tästä asiasta ei ole kuin Ies-Pietin muistelus, muistaakseni.
Ville Vallaton ihasteli Castrenin elämäkertaa LLL:sta.
Kannattaisi lukea sitä Jorman "bestselleriä" ´niin voisi kuulla asian todellisen laidan; Laestadius teki hiestäviä kävelyretkiä C Nordbladin lääkärinkirjan ohjeiden mukaisesti. Mites hän olisi umpihankeen mettään mennyt kävelemään? Miettikääs vähän, miten teitä silloin aurattiin.
Toiseksi, LLL oli niin kovasti kirjallisisssa töissä, ettei hän olis millään ehtinyt Leville tai
edes Jällivaaran Dudretille hiihtelemään.
Miettikää ystävät rakkaat vähän syvemmältä näitä asioita!
Sekin on hyvin salattua myyttiin luottavillen että Lestadius sairasti masennusta. Myös se on salattu että Lestadius meni vihille Suomessa kun vaimo oli laitettu paksuksi jo kihlausaikana. Ikinä en voi ymmärtää sitä, minkä ihmeen vuoksi Lestadiuksesta yritetään väkisin tehdä myyttistä jumal-olentoa. Koko liikkeen historia huomioiden Lestadiuksen työ tuhottiin hurmahenkien toimesta melko pian hänen kuolemansa jälkeen. Silloin jo alkoi #liikkeen kukkojen" välinen valtataistelu josta ei ole päästy vieläkään eroon. Jeesus tarjoaisi sovituksen, kunpa se vaan kelpaisi. Aina enemmän vaan loksahtaa suu auki, kun tosiasioita pulpahtaa myyttien joukosta päivänvaliin. Onko ihme jos liike on kaikkiaan 18 eri osassa, ja kaikkissa niissä on vielä lakihenkisten sisäinen valtataistelu.
Laestadiuksella oli hyvin korkea libido mikä tulee esiin hänen muisteloissaankin. Hänellä oli jo kouluun lähtiessään rakkassuhde. Mitä tulee vahinkoon, ei kai se niin raskauttava asia hänen tulevia saavutuksiaan ajatellen ole.
Pointtina viestissäni olikin tavallisen heikon ihmisen, Ruotsalaisen papin, valaminen jälkikäteen erään yhteisön Jumalaksi.
Tämä myytti hänestä ei ole tietenkään Lestadiuksen vika, niin kuin jokainen ymmärtää. Hänellä oli tärkeä tehtävä raittiusliikkeen perustajana. Eipä ole tarvinnut minunkaan viina kitatata 160 vuotta jälkeenpäin.
Lestadius (vaikka nyt palvotaankin) menetti todellisuudessa nopeasti otteen herätysliikkeen johtajana kun maallikot nousivat remmiin ja syrjäyttivät hänet. Lestadiuksesta puhuttiin hurmahenkien taholta halveksivaan sävyyn jo niinkin aikaisin, kun v-v. 1853/54 taitteessa
Jokainen voi tarkistaa asian muun muassa tästä alkuperäisestä kirjeestä.
Vuodenvaihde 1853-1854:
Heräys oli alkanut 1845-46.
Silloin oli kauhean suuret seurat Sakon talossa. Matarengista, Tärännöstä, Jellivaarasta, Kittilästä oli ihmisiä Sakon talossa?. Kolme riihtä lämmitettiin lämpimiksi, niissäkin oltiin yötä? Oli saarnamiehenä myös Parka-Heikki. Ja täällä on silloin kristillisyys tutkittu, ja sitten on synnit julistettu anteeksi. Raattamaa sen aloitti. ...
HUOM!!!*) ... Laestadiuksella se on ollut semmoista papinhoitoa. ...
... Mutta Kitkiöjoessa se tutkittiin sitten Sakon talossa ja kattottiin, jatkaa Hilta Parkajoki, että ihmisillä on oikeus Jumalan puolesta tojistaa synnit anteeksi.
Eikä se ole mikään tuore asia, liike lähti luisumaan hurmahenkisyyteen jo vuoden 1853 paikkeilla.
Lestadiusta käytetään pääasiassa silmänlumeena esikoislestadiolaisuudessa. Luetaan ennen saarnaa Lestadiuksen saarnakarttoja jotka kuitenkin heti perään tuomitaan kun henkilö valmistelee asiallisesti puheensa niin kuin pitääkin. Saarnakartta ei ole sitten mikään saarna, sekin olisi jo aika ymmärtää. Meillä ei ole mitään tietoa kuinka Lestadius saarnasi näistä muistiinpanoistaan kuulijoille.
Minä en pitäisi tuota hurmahenkisyytenä. Eikö se ole vähän raju väite.
Laestadius kyllä joutui tässä paineiden eteen, seurakuntalaiset rupesivat vaatimaan selvää synninpäästön julistusta. Toiselta puolelta oli liian ankara ulkonaisiin keskittyvä lakisaarna. Sanoohan Raattamaakin, että ihmisiä alkaa menemään takaisin maailmaan, kun ne eivät sen aikaista menoa kestä.
Syynä oli se, että Laestadius kyllä arvosti evankeliumin sanojen käyttöä lohdutuksena, mutta suoranaista synninpäästöä hän alttarin ja ripin ulkopuolella vältti. Hän pelkäsi hengellistä keskenmenoa ja katumuksen vähentymistä. Ruuvi oli liian kireällä, joten sitä oli pakko löysätä.