Olen yksin lemmikkikatraani kanssa omakotitalossa asusteleva nainen. Jyrsijöistä ja terraariö-ötököistäni ei liene haittaa muille talon eläimille, mutta talossa kuljeskelee vapaana myös neljä kissaa. Lempieläimeni on kuitenkin aina kissaeläinten ohella ollut sudet, ja näinollen olen aina rakastanut susimaisia koiria. Kun olin lapsi, meillä oli kotona viisi koiraa, joten tiedän kyllä niiden hoidosta ja koulutuksesta ja taitoja voi aina terästää. Mutta, sitten varsinainen asia..
Tulisiko tällainen tilanne toimimaan, että koiranpentu tulisi taloon jossa on ennestään kissoja?
Periaatteessa, koska kissat ovat talossa ennen koiraa, tämä varmaankin oppisi tulemana toimeen näiden kanssa, vaikka kyseessä olisikin jokin isompi laji (pidän isoista koirista), vai? Eihän koira, joka pennusta asti oppii asumaan kissakatraan kanssa, aikuisena ala jahtaamaan näitä tai ihan tappamaan? :/
Onko teillä omia kokemuksia tilanteista, joissa koiranpentu tulee "kissataloon"? Miten on käynyt, onko ollut rauhallista rinnakkaiseloa vai onko parempi unohtaa koko asia saman tien?
Varsinkin jonkinlainen husky tms. houkuttaisi, jokin suuri, susimainen koirarotu. Tiedän että esim. juuri monesti tässäkin viestissä mainitsemani husky on liikunnallisesti hyvin aktiivinen, ja itselläni onkin hyvin aikaa lenkittää sitä ja koska en asu aivan keskustassa ja lähinpään naapuriinkin on matkaa, pääsisi hieman koulutettuna (esim. tulee kun kutsutaan, ettei karkaa :/) kanssani ilman hihnaakin pihalle temmeltämään jne.
Miten on, kuulostaako siis aivan toivottomalta, ottaa tuollainen suuri ja aktiivinen koira tänne kissojen keskelle ihan halittavaksi, lenkkiseuraksi ja ystäväksi?
Tulisiko tällainen tilanne toimimaan, että koiranpentu tulisi taloon jossa on ennestään kissoja?
Periaatteessa, koska kissat ovat talossa ennen koiraa, tämä varmaankin oppisi tulemana toimeen näiden kanssa, vaikka kyseessä olisikin jokin isompi laji (pidän isoista koirista), vai? Eihän koira, joka pennusta asti oppii asumaan kissakatraan kanssa, aikuisena ala jahtaamaan näitä tai ihan tappamaan? :/
Onko teillä omia kokemuksia tilanteista, joissa koiranpentu tulee "kissataloon"? Miten on käynyt, onko ollut rauhallista rinnakkaiseloa vai onko parempi unohtaa koko asia saman tien?
Varsinkin jonkinlainen husky tms. houkuttaisi, jokin suuri, susimainen koirarotu. Tiedän että esim. juuri monesti tässäkin viestissä mainitsemani husky on liikunnallisesti hyvin aktiivinen, ja itselläni onkin hyvin aikaa lenkittää sitä ja koska en asu aivan keskustassa ja lähinpään naapuriinkin on matkaa, pääsisi hieman koulutettuna (esim. tulee kun kutsutaan, ettei karkaa :/) kanssani ilman hihnaakin pihalle temmeltämään jne.
Miten on, kuulostaako siis aivan toivottomalta, ottaa tuollainen suuri ja aktiivinen koira tänne kissojen keskelle ihan halittavaksi, lenkkiseuraksi ja ystäväksi?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Eli en usko, että minkäänlaista ongelmaa tulee, varsinkin jos koira tulee pentuna. Enemmänkin saattaa talon kissat mulkoilla uutta tulokasta. Mikäli kissoilla on paikka jossa turvallisesti tutustua uuteen asukkiin (vähän korkeammalta) niin väittäisin, ettei ongelmia tule. Yleensä muutaman viikon se ottaa. Tosin kaikki kissat eivät koskaan ole selvästikään koiran paras kaveri, mutta yleensä toimeen tullaan.
Pentukoira on helppo opettaa että kissaa ei jahdata, ja isompana se kissa kuuluu jo omaan laumaan, eikä sitä ole tarve/eikä saa jahdata. Tosin utelias se kissojen suhteen varmasti on. Koiran rodulla en näkisi olevan mitään hirveän tärkeätä merkitystä, mikäli et ole hankkimassa aikuista metsästykseen tottunutta koiraa... Meillä on tällä hetkellä 5-viikkoiset kissan pennut, jotka sujuvasti liikkuvat ympäri asuntoa koirien keskellä. On aika hauska katsella kun iso sakemanni siirtelee uteliasta kissanpentua omasta ruokakupistaan kuonolla, jotta saa syötyä nappulat kissanpennun alta. Tai vaihtoehtoisesti ahdistelee koiraparkaa leikkimällä sen varpailla...
Jos osaat johtaa laumaasi fiksusti, niin ei ole kovin isoa väliä, mitä lajia tai rotua lauman jäsenet ovat.
Minusta linnun ottaminen kissalaumaan on paljon hankalampi juttu, kuin ottaa koira kissalaumaan. Vaan kumpikin onnistuu, ja jälkimmäinen helpostikin. Järjestä kissoille muutama sellainen olopaikka, johon koira ei ylety. Sellainen, mistä kissat voivat seurailla koiran toilailuja yläviistosta ylhäisön tapaan. Pöytätasoja, hyllyjä... Sitten kun kissat päättävät tutustua lähemmin uuteen laumanjäseneen eli koiraan, ne kyllä osaavat pitää huolen itsestään. Anna kissojen kouluttaa koira ihan itse, äläkä sekaannu asiaan tarpeettomasti. Jos kissoilla on ylläkuvattu turvapaikka lähistöllä, ne eivät todellakaan raavi koiran silmiä ulos päästä. Eikä koira varsinkaan pentuna niin luupäinen ole, että ennemmin menettäisi silmänsä kuin hyväksyisi erilaiselta tuoksuvan laumanjäsenen.
Kuten jo aluksi sanoinkin, sinähän se pomo talossa olet, ja vapaasti valitset laumasi jäsenet. Lähestulkoon mitkä vaan lajit sopeutuvat elämän yhdessä ja sovussa saman katon alla. Helpoin on tilanne silloin, kun uusin tulija on tullessaan pentuikäinen.
Rohkeasti vain eteenpäin: ja jos päätät ottaa toivomasi koiran, älä todellakaan lannistu ensimmäisen kahden viikon aikana kissojen sähähtelyihin. Ne kuuluvat asiaan. Ota kissa syliisi, pidä sitä koiranpennun lähellä, ja osoita, että kissalla on pentua isompi arvo kieltämällä pentua koskemasta kissaan. Ja toisena hetkenä ota koiranpentu syliisi, vie se kissan lähelle ja anna kissan nuuskia pennun hajua. Laita sitten koira lattialle, silittele ja kehu kissaa. Koira näkee, että kissa on häntä ylempänä.
Kyllä se siitä, taatusti:-)