Pientä omakotitaloa suunnittelen.
käsin veistetty-piilutettu, sisäpuoli jäisi silleen, ulkopuolelle 25mm runkoleijona ja pysty loma-rimoitus lautaa.
onnistuuko mitenkä?
käsin veistetty-piilutettu, sisäpuoli jäisi silleen, ulkopuolelle 25mm runkoleijona ja pysty loma-rimoitus lautaa.
onnistuuko mitenkä?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Onnistuu. Ei muuta kun paikkakunnan rak.virastoon kysymään lupia. Samalla kannattaa kysyä SAAKO tuollaiselle rakenteelle luvat? Kaikki on hiukan pihalla eristysmääräysten kanssa. Itse asiassa ihan pihalla?! "Oikea tapa" rakentaa on vielä arpomatta......(huh huh?)
Kyllä ainakin vielä toistaiseksi onnistuu. Sen piiluhirren vahvuus on tänä vuonna siinä parissa sadassa millissä ja ensi vuona enemmän. Parin vuoden päästävaadittavasta vahvuudesta ei tiedä itse isä jumalakaan.
Mitään energiapihiä taloa ei sitten kannata käsin veistellystä odotella....
Ulkopuolelle laitettavaan lisäeristykseen on nyrkkisääntö, että eristettä on sama paksuus kuin hirren paksuus. Silloin ei ole riskiä, että höyry tiivistyy hirren ulkopintaan. Hirsi pysyy silloin hyvin lämpimänä eikä kondensoitumista tapahdu.
Kannattaa tietenkin käyttää puukuitueristettä.
Laittaisin myös ilmansulkupaperin hirren pintaan.
Hauskaksi asian tekee se, että 250 millisenkin voi hutiloida päin h..ttiä mutta siitä huolimatta se täyttää NORMIT?!
150:kin riittää hyvin tehtynä. Nurkat eikä varaukset saa irvistellä. Eikä käyttää kehikossa "kierrepuita". Hätänen tapittaja poraa helposti saumanauhat edellisestä varauksesta pois jne. jne. Kiireellä tai kädettömyydellä ryssitään helposti uusikin rakennus. Jokunen on tullut nähtyä..
Voi kun tulisin selvät rakennusmääräykset. Nyt määräykset muuttuu sihen malliin ettei talotehtaatkaan pysy normien perässä.
Entäs vanha rakennuskanta mikä on huomattavasti suurempi energiataloudellinen ongelma rakennusten lämpötaloutta ajatellen. On toki hyvä asia että uudisrakentamisen osalta lämpötalouteen kiinnitetään huomiota. Jos luokittelu suoritettaisiin kaikista olemassa olevista asunnoista, yli puolet menisi heti asumiskieltoon!! Asia mihin ei voida luoda pakotteita. Eikä uudisrakentamisessa lämmitettäviin kuutiotilavuuksiin voida asettaa rajoituksia. Asiat on nähtävissä monella tavalla. Lämmitellään jatkossakin kävelykatuja yms. yms.
Tuo on kyllä ihan itse keksimäsi nyrkkisääntö.
Puupohjaisien eristeiden käyttö vastaavasti on suositeltavaa. Paperilla ei ole merkitystä. Tuskin haittaakaan.
Suomessa on harrastettu aina ylieristämistä. Sitten ihmetellään kun kaikki on homeessa?!
Tuubaa nimimerkin kanssa. Mitään tunnettua nyrkkisääntöä ei ulkopuoliselle eristämiselle ole oikean paksuuden määräämiseksi. Voihan niitä toki olla tekijäkohtaisia... Sisäpuolisesta olen kuullut sanottavan, ettei koskaan yli 50 mm. Mutta älkää eristäkö sisäpuolelta.
Hirren ulkopinnan lämpötilastahan on kysymys. Paksuilla hirsillä ohut eristekerros ei riitä pitämään hirttä lämpimänä, jolloin vesihöyry tiivistyy hirren pintaan.
Ilmansulun käyttäminen kylläkin vähentää eristeille tulevaa kosteusrasitusta.
Liian paksuilla eristeillä on varmasti ongelmana kastepisteen syntyminen jo paljon ennen seinän ulkopintaa. Eristeet eivät välttämättä ehdi kuivua kesän aikana, jolloin homehtuvat melko varmasti.
Itse kyllä laittaisin paperin hirren pintaan vähentämään kosteuden kulkeutumista eristeisiin.
Nykyiset vaatimukset täyttyvät kun 125...150mm hirren eristää 125mm villalla sekä tuulensuojalevyllä.
Seinien eristystä voi kompensoida yläpohjan eristyspaksuudella mutta ei liene järkevää laittaa yli 400mm villaa yläpohjaan.
Jossain keskustelussa olikin kokemusta tälläisestä rakenteesta.
Vesihöyry tiivistyy hirren pintaan? Hirren ominaisuuksiin kyllä kuuluu hengittäminen. Termiä ei saisi oikeastaan käyttää koska se ymmärretään mitä ihmeellisimmillä tavoilla. Hengittämisellä tarkoitetaan että puu/hirsi kykenee sitomaan ja luovuttamaan kosteutta. Yksinkertaisesti asia esitettynä. Eli ei se kosteus hirren pintaan "tiivisty". Kastuu tai kostuu mutta myös luovuttaa kosteuden pois.
Ongelma onkin siinä, miten hirsirakenne toimii kun siihen yhdistetään vahva eristekerros? Kuningaskysymys on jääkö kosteus rakenteeseen eristevahvuuksien lisäämisen myötä?En tiedä eikä tiedä kukaan muukaan. Käyttökokemukset puuttuu joten on esitettävissä pelkästään teorioita. Sen tietää kaikki että hirsi sellaisenaan kestää todella pitkään. Aika tai oikeastaan nopeat lämpötilaerot vanhentaa pohjoispuolen seinän muita huomattavasti nopeammin. Täydellisen virheettömiä sisäseinäpintoja löytyy vieläkin vanhojen pinkopahvien tms. alta.
Mutta jos eristämisestä puhutaan, turvallisempi tai ainakin toimivampi ratkaisu olisi laittaa ulkopintaan pelkkä tuul.suojalevy, koolaus ja verhoilu. Ei tosin riitä normeihin?
Paperia en laittaisi väliin. Tuulettumaton väli ja kosteusteknisesti toimii poikkeavasti kuin esim. hirsi ja sellu vaikka puuperäinen materiaali onkin. Voi toimia kosteuden kerääjänä? Tosin hirren ja eristekerroksen väliin voi muodostua ns. kastepiste ilman paperiakin? Vaikea asia kun ei niitä kokemuksia moisesta rakenteesta ole.
Parasta olisi pitää kappaletavararakentaminen ja hirsirakentaminen erillään toisistaan ongelmien välttämiseksi. Hirrelle yksinkertaisesti heikompi lämpöarvoluokitus tms. Sitäpaitsi eihän kenelläkään ole varaa rakennuttaa hirsitaloa jonka ympärille pitää vielä rakennuttaa kpl.tavaratalo? Siihen vielä suuri kysymysmerkki toimiiko rakenne investoinneista huolimatta?
Kerran en suostunut ottamaan urakkaa valmiin varastorakennuksen viimeistelystä (sisäpuolinen valmiuasaste) koska ulkoverhous oli suoraan kiinnitetty pystyrunkoon. Paperi kauniisti homeessa jo siinä vaiheessa (rungon ja verhoilun välissä). Rakennetta ei olisi saanut muuttaa vaan eristää normaalisti jne. Ei päästy sopimukseen. Ei ole "maineelle" hyväksi tehä paskoo..
on kaksi lähes saman kokoista hirsitaloa, siis käsin veistetty ja lamellitalo. Energian kulutus on 20% pienempi käsin veistetyssä, siis ero on suuri, tosin seinähirren vahvuus lamellihirressä 202 mm, kun se käsin veistetyssä on 230mm. Äkkiä katsottuna luulisi asian olevan toisin päin, sillä halkemia tietysti perinteisessä hirressä on, mutta mittari pyörii tiuhempaa lamellitalossa.
rakentaa seinät niin vahvoista hirsistä, että lisäeristettä ei tarvita. Se on kallista ja riskaapeli hommaa tumpata hirsitalo ja koolinkitalo saman katon alle.
Kiitos Suomessa kauan harjoitetun metsätaloupolitiikan harjoittamisen seurauksena, Suomen metsistä ei löydy eikä tule löytymään tarpeeksi suurta ja käyttökelpoista materiaalia hirsirakentamiseen. Suomessa on h..tisti metsää, broilerimetsää. Sellumateriaalia.
Liimapuusta saa liimaamalla kookasta puutavaraa. Näyttää kaukaa katsottuna hirreltä.
tarpeisiin on Suomessa järeää puuta varmasti riittävästi, minunkin tiedossani on tällä hetkellä 30-40 senttistä pölliä, kuusta ja mäntyä pitkät pinot.
Jos vuosikasvu on alle puoli senttiä pistä osoite ylös mistä saa hakea? Kuuset saat pitää itse.