Löytyisikö vielä kunnon rehellistä Suomalaista asiantuntijaa,
joko kertoisi todellisen syyn miksi omalla ikäluokallani
on niin paljon ja erittäin vahvoja silmälaseja?
Kun tietojeni mukaan taas tämän päivän koululaisilla
ei niin moniakaan silmälaseja näy.
Joku yhteinen nimittäjä tähän täytynee löytyä:
epäilen että todellista tietoa pantataan.
Onko kyseessä amalgaamit tai jotkin rokotteet...
eduskunnan sivuilla taas epäillään ilmansaasteita:
"Näppituntuman mukaan suomalaiset käyttävät enemmän laseja kuin muut.
Japanilaisilla opiskelijoilla on tehty tutkimus vuosina 1985-1995. Siinä päädyttiin sellaiseen tulokseen, että ihmisten likinäköisyys eli myopisoituminen lisääntyy. 15 prosentilla tutkimuksessa olleista likinäköisyys lisääntyi 10 vuoden aikana. Syynä tutkija piti ilmansaasteita. Tähän en kyllä itse jaksa uskoa ainakaan ihan heti. Epäillään lähityön ja lukemisen lisäävän näköongelmia, varsinkin siis myopiaa."
http://www.parliament.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_107_2000_ke_p_3.shtml
joko kertoisi todellisen syyn miksi omalla ikäluokallani
on niin paljon ja erittäin vahvoja silmälaseja?
Kun tietojeni mukaan taas tämän päivän koululaisilla
ei niin moniakaan silmälaseja näy.
Joku yhteinen nimittäjä tähän täytynee löytyä:
epäilen että todellista tietoa pantataan.
Onko kyseessä amalgaamit tai jotkin rokotteet...
eduskunnan sivuilla taas epäillään ilmansaasteita:
"Näppituntuman mukaan suomalaiset käyttävät enemmän laseja kuin muut.
Japanilaisilla opiskelijoilla on tehty tutkimus vuosina 1985-1995. Siinä päädyttiin sellaiseen tulokseen, että ihmisten likinäköisyys eli myopisoituminen lisääntyy. 15 prosentilla tutkimuksessa olleista likinäköisyys lisääntyi 10 vuoden aikana. Syynä tutkija piti ilmansaasteita. Tähän en kyllä itse jaksa uskoa ainakaan ihan heti. Epäillään lähityön ja lukemisen lisäävän näköongelmia, varsinkin siis myopiaa."
http://www.parliament.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_107_2000_ke_p_3.shtml
Vastaukset 10
Vanhimmat
Lukeminen kasvattaa likinäköisyyden riskiä ja liikunta ulkoilmassa vähentää sitä.
http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/article131221.ece
Ei kannata suoraan verrata, millaisia pullonpohjia entisajan opiskelijoilla/koululaisilla on ollut ja millaisia nykyisin on. Nykyisin on olemassa ohennettuja linssejä, piilolinssejä ja näönkorjausleikkauksia. Piilolinssejä voi olla jo teini-ikäisilläkin. Ja turhamaisuussyistä kaikki eivät käytä laseja niiden tarpeesta huolimatta. Omatkin lasini ovat varsin huomaamattomat, vaikka muutama vuosikymmen sitten samoilla vahvuuksilla olisin näyttänyt pullonpohjien taakse piilotetulta humanoidilta.
Unohdin mainita, etten todellakaan ole mikään asiantuntija, vaan tavallinen Maija Meikäläinen.
mikä?
Neljääkymppiä mennään.
Vielä.
Miten luoja, tai miten kukin sen nyt haluaa muotoilla,
olisi voinut niin erehtyä että unohti antaa niin suurelle
osaa ihmisistä silmälasit?
Yleensä luoja ei tee virheitä... joten uskon että tähänkin
löytyy syy ihmisen tekosista tai tekemättä jättämisistä.
Esimerkiksi hampaat saa kuulemma ihan itse rikki syömällä sokeria
ja jättämällä pesut väliin.
Olen suurta ikäluokkaa. Nyt kun taas joutui vahventamaan laseja, on tullut tarkkailtua ympäristöä. Kuitenkin tuntuu että lähes puolella on silmälasit. Nuorilla ei ehkä vielä. ei itsellänikään ollut laseja noi 22-vuotiaaksi asti. Nyt on siitä lähtien näkö huonontunut ja viimeaikainen vaiva on silmien arkuus ja tulehduksen tunne. Käytän silmätippoja ja voiteita monta kertaa päivässä. Leikkaus kuitenkin pelottaa ja toisaalta eipä olisi rahaakaan siihen tällä hetkellä.
Ei kannata leikkauttaa.Ihan hirvittää
seurata tuota Lasik-leikkausmuotia nykyisin.
Eipä tiedetä tulevaisuudesta vielä mitään.
Onko sinulla joku silmäsairaus,johon käytät tippoja?
Oletko käynyt lääkärissä?
Oma kokemus on,että ihan liian voimakkaita laseja määräävät.
"Väite: Mummo sanoi, että voi parantaa näköä.
Ajatuksen takana on todennäköisesti voin sisältämä A-vitamiini, jolla on tärkeä merkitys näkökyvylle. A-vitamiini osallistuu muun muassa hämäränäköön ja värien aistimiseen. Myös margariinit sisältävät A-vitamiinia, joten ne ajavat saman asian A-vitamiinin saannin suhteen, mutta terveellisemmässä muodossa. Ravintorasvojen lisäksi A-vitamiinin tärkeimpiä lähteitä suomalaisessa ruokavaliossa ovat liha, kananmuna ja A-vitamiinin esiasteena kasvikset."
Koskahan nuo margariinit muuten tulivat markkinoille ja minkälaisia lienevät olleen laadultaan?
http://www.sydan.fi/lehtiarkisto/lehti_1_07/artikkelit/fi_FI/rasvaista_puhetta/
Muistan kun 70-luvulla silmälääkäri
pisti silmiin hirveitä tippoja....
vieläköhän noita käytetään
ja olivatko ne ihan turvallisia?
Hyvä kysymys, Faktaa-kaivataan.
Olen miettinyt samaa. Miksi vanhemmilla ja heidän sisaruksillaan ei ollut likinäköä eikä silmälaseja, mutta meillä -60-luvulla syntyneillä on paheneva likinäköisyys. Ja miksi seuraava sukupolvi on jälleen terve tässä suhteessa.
Minulla ei lapsena ollut näkemisen ongelmia. Sitten menin kouluun, sain amalgaamipaikkoja suuhuni, ja pian todettiin likinäköisyys. Samoin kävi sisaruksilleni.
Seuraava sukupolvi ei saanut amalgaamipaikkoja, eivätkä he tarvitse silmälaseja.
En tiedä, kuinka yleinen tämä ilmiö on. Luulen että eri yksilöt ja ehkä eri suvut reagoivat ympäristömyrkkyihin eri tavoin, geenien määräämästi. Onko muilla vastaavanlaisia huomioita?
Yksi heikkonäköisyyttä aiheuttava tekijä on runsas sisällä olo ja sisällä katsominen. Ulkona joutuu harjaannuttamaan silmää katsomaan kauaksi ja saa samalla D-vitamiinia (no, ainakin kesällä). Suomessa on pimeät talvet, opiskelu ja työnteko on arvossaan, joten kirjoituspöydän äärellä vietetään iso osa elämää. Kai geneettisetkin tekijät altistavat likinäölle.
Itse olin sairaalloisin lapsuuden perheestäni, ja vietin siis paljon aikaa sisällä ja sairaalassa ja luin. Olen myös kaikkein likinäköisin. Tosin isän puolella heikkonäköisiä on enemmänkin.
Pelkästään ihmisvilinää katsoen ei voi tietää, kellä on huono näkö. Osa käyttää piilolaseja, osalta silmät on leikattu. Jotkut sinnittelevät ilman laseja tai käyttävät niitä vain tarkkaa työtä tehdessä, koulussa, työssä, lukiessa tms. Tuskinpa kaikilta entisajan ihmisiltä edes näköä korjattiin laseilla, vaikka tarvetta olisi ollut. He oppivat pärjäämään ilman laseja tutussa ympäristössä ja tutuissa askareissa. Ehkä näön heikkemiset havaittiin paremmin, kun koulutus alkoi yleistymään. Jossain kiertokoulussa hämärässä tuvassa likinäkö ei haitannut samalla tapaa kuin isoissa luokissa.