Meidän kolmen hengen perheellä on muutto edessä miehen uuden työn vuoksi toiseen kaupunkiin. Uuden kodin löytäminen onkin vain osoittautunut melko hankalaksi. Nykyinen asuntomme on saunaton vanha kerrostalo asunto, johon olemme tehneet ison remontin nelisen vuotta sitten. Neliöitä nykyisessä (jo myydyssä) asunnossamme on noin 75. Saunaa ei ole. Olemme hakeneet vastaavanlaista muuttovalmista ja siistiä asuntoa nyt jonkin aikaa. Markkinoilla olevat asunnot tuntuvat olevan useinkin kuntoonsa nähden ylihinnoiteltuja! Nyt olemme löytäneet aivan ihanan asunnon, mutta niin kovin pienen! Onko kukaan koskaan elänyt tasapainoista perhe-elämää näin ahtaasti? Huoneitossa on vajaa 60 neliötä...mutta ne kaikki ovat silmäähivelevän kauniita! Lähes kaikki huonekalumme mahtuisivat tähän pikkuiseen asuntoon ja lapsellekin olisi oma pieni huoneensa. Vanhempamme ovat kauhuissaan, mutta silti emme mieheni kanssa voi olla haaveilematta tästä suloisesta asunnosta. Kertokaa kokemuksistanne? Iskeekö meille ahtaan paikan kammo? Olen kerrostaloasuja sieluni syvyyksiä myöten. Olen lapsuuteni varttunut valtavassa omakotitalossa, jossa aina riitti hommia niin meille lapsille kuin vanhemmillekin, en kaipaa sitä. Haluan helppoa, edullista ja nättiä. Rahani tuhlaan mieluummin matkustamiseen ja harrastuksiin.
Mikä on riittävästi asuintilaa?
Ahtaan paikan kammo
6561
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Terve!
Meidän perheessä on 3 pientä lasta ja 2 aikuista, asumme rivitalossa, 65 neliötä, siihen kuuluu sauna. Pärjätään kyllä näinkin pienessä, mutta varastotilaa pitäisi olla paljon, vaikka autotallillinen. Kyllähän me isompaan halutaan. Olisi työhuone/askartelu/leikkipaikka yms. -rauhaa arjen keskellä. Toisaalta jos tässä taloa joskus rakennetaan, haluamme keskittää harrastustoimintoja niin, ettei kaikki "mökkiinny" omiin huoneisiinsa oman tietokoneen ääreen, esimerkiksi. Sitten vain moikataan iltapäivällä ohikävellessä omaan huoneeseen: ei näin.
Joo kyllä elämässä pitää olla muutakin kuin neljä seinää. Jos kaikki rahat laittaa asumiseen, kyllä elämä on tylsää. Positiivisesti ajattelemalla pienessä pärjää. "Ulkoistetaan" toimintoja vaan enemmän. Kyllä minun mielestäni pysytään terveempinä mieleltä ja ruumiilta, kun ollaan yhdessä kun ollaan kotona, ja sitten kaikilla on niitä omia harrastuksia/töitä/kerhoja/yms. sopivasti kodin ulkopuolella.
....katostaan ahtaaksi asumiseksi jos ei keittiön ja kylppärin yms. lisäksi ole vähintään 15 m2 per naama (oh-on mukana laskuissa),
jakautuu se ny sitten miten tahansa - hankalana pidetään, jos ei joutuu joku nukkumaan olkkarissa tai lapset yhdessä vanhempien kanssa
Kokemukseni mukaan 73 saunatonta neliötä on liian vähän kuudelle hengelle. 55 saunatonta neliötä on juuri ja juuri riittävästi kahdelle aikuiselle. Romuille pitäisi olla enemmän tilaa. Onneksi on vaatehuone.
Pitemmän päälle uskon tuon alle 60 neliötä olevan asunnon osoittautuvan teille liian ahtaaksi, mutta itsehän tiedätte, mikä on tärkeää ja tarpeellista juuri teille.
mulle riittää 200 neliöinen omakotitalo,jossa on asuinpinta-alaa136 neliöö. oon yksinhuoltajaäippä, yksi lapsi ja lisäksi koira.opiksi muillekin:kaiken saa jos vaan tarpeeksi haluaa,vaikka sitten yksinhuoltajakin
Minusta on typerää tuijotta jotain tilastoja tai neliömääriä.Se millä oikeasti on merkitystä,niin toimivat tilaratkaisut (eli pohja).Eli se vajaa 60 neliötä toimivalla pohjalla voi olla vähäisistä neliömääristä huolimatta mukavampi kuin huonosti toimivalla pohjalla 75 neilötä.Lisäksi sitä sopeutuu kyllä pienempiinkin tiloihin;ei sitä romua ja roinaa ole pakko haalia.On aika vapauttavaa itseasiassa luopua turhasta tavarasta.
Neuvona ap:lle sanoisin,että jos pohja miellyttää,asuinalue miellyttää,taloyhtiä miellyttää niin mikä ettei.Saahan sitä vaihtaa myöhemmin isompaan,sitten kun olette tutustuneet uuteen kaupunkiin paremmin tai muuten olosuhteet muuttuvat.
Itselläni on kokemusta jos jonkinlaisesta asumisesta;17m2 Pasilassa ja nyt 156 neliötä ulkomailla ja kaikkea siltä väliltä.Tällä hetkellä asun perheeni (4hlöä) kanssa vanhaa,laajennettua ok-taloa ja neliöistä huolimatta (kok.pinta-ala 126m2) asumme perhanan ahtaasti huonosti toimivan pohjaratkaisun tähden.Eli kaikki on suhteellistä.Jos taloyhtiössä on kellari-tai varastotiloja saunatilojen lisäksi,niin silloinhan se voi olla ihan hyvä vaihtoehto.Turhat neliöt maksavat ja lisäksi niillä on omituinen taipumus täyttyä ;-).
> Nyt olemme löytäneet aivan ihanan asunnon, mutta niin kovin pienen! Onko kukaan koskaan elänyt tasapainoista perhe-elämää näin ahtaasti? Huoneitossa on vajaa 60 neliötä...mutta ne kaikki ovat silmäähivelevän kauniita! Lähes kaikki huonekalumme mahtuisivat tähän pikkuiseen asuntoon ja lapsellekin olisi oma pieni huoneensa
Siis uuden asunnon pohjaratkaisu on sellainen, että saatte sen kalustettua järkevästi ja lapsellekin oman huoneen? Mikä tässä enää mättää ... joudutte itse nukkumaan olohuoneessa? Vai pelkästään se, että jää neliöt per asukas alle jonkin keskiarvon/suosituksen?
Ei 3 hlö/60 m² ole vielä mahdottoman ahdasta asumista. 3 henkeä (2 aikuista sylivauva) 31 m² yksiössä on. Samoin on 7 henkeä vajaan 60 m² kaksiossa (tällainenkin on tullut nähtyä).
Ja, kuten on jo tuotu esille, tilajärjestelyjen sopivuus vaikuttaa enemmän kuin neliöt. Esim. nää omakotitaloissaan asuvat pellet, jotka tulivat tähän pullistelemaan.... kerrostalo-osakkeeseen sisältyy kuitenkin, kaupan päälle, "tuulikaappi" (porrashuone), n. 3 m² varasto (kellarikomero), polkupyörä- ja lastenvaunuvarastot, pesula & kuivaushuone ja sauna (ainakin vanhemmissa taloissa). Eli 60 m² kerrostalokämppä voi tarjota yhtä hyvät asuintilat kuin 70-80 m² rivi- tai omakotitalo, jossa em. tilat verottavat asuinneliöitä. Eikä kerrostalossa asuvan tarvitse säilyttää asunnossaan työkalu ja -vaatekokoelmaa, kun ei ole ruohonleikkuria & trimmeriä, lumilinkoa, painepesuria, oksasilppuria yms. rassattavana/rasitteena.