Espoon Mäkkylään rakennetaan hulppeita kerrostaloja, aivan erityisesti kiinnitti "Safiiri" huomion. Taloyhtiössä on vielä 105 neliön perheasuntoja vapaana, kolme makuuhuonetta, kaksi suihkua ja vessaa, tietysti sauna, kaksi parveketta! Uusinta uutta kaikki, täysin velaton hinta jossa tontin osuuskin maksettu vajaa neljäsataa tonnia. Tuolla hinnalla kyllä saisi uudehkon omakotitalon Espoosta, vaikea valinta! Kaksi parveketta kyllä kuulostaa hienolta, saunasta pääsee toiselle parvekkeelle, makkarista kanssa, olohuoneesta toiseen. Kummassa elämisen laatu on parempaa, luxusosakkeessa vai omakotitalossa?!
Osakkeen hinnalla omakotitalo!
Kumpi parempi
24989
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Jatka pullojen keräämistä.
Muijan kanssa olemme molemmat ainoita lapsia, saamme ennakkoperinnön, sillä asunnon ostamme, velkaa ei tarvitse ottaa ollenkaan.
Sehän on selvä.
Jos minä olisin sinun housuissa, ei tarvitsisi miettiä. Omakotitalo ja ehdottomasti! Ei mitää kolhoosikämppiä. Niissä tulee pakokauhu. Ei ainakaan näin maalla asuvana tule toista vaihtoehtoa mieleen. Hullua hommaa panna tuollainen raha pikkukämppään.
Entäs jos ostat omakotitalon jostain kaukaa ja jätät loput 250000 euroa elämistä varten? Ei tarvitse muutamaan vuoteen stressata itseään.
Jos otatte ennakkoperintöä joudutte vaimonne kanssa maksamaan yhteensä kymmeniä tuhansia perintöveroa. Lainaatte nollakorolla, maksatte vaikka kaksi tonnia kuussa, vajaa 17 vuotta niin velka on maksettu ja verottaja jää nuolemaan näppejään! Vanhempanne voivat hommata luottokortin molemmille, luottoraja tonni, niillä pyöritätte taloutta ja vanhukset maksaa korttilaskut.
Juuri noin. Jos on perintöä jaettavaksi asti, niin kyllä se kannattaa jakaa pois ilman verottajan läsnäoloa.
Tuo on hyvä systeemi että lainataan rahaa ja perillinen käyttää omat tulonsa lainan maksuun. Vanhukset antaa käyttörahaa ruskeassa kirjekuoressa.
Tätä asiaa pitäis miettiä ihan omista lähtökohdista: mitä elämältään haluaa. Haluaako asua yksin vai naapureiden kanssa? Haittaako elämisen äänet vai ei? Onko asuinalueella väliä ja eroja? Matkat esim. työpaikoille: millä kuljetaan ja kauan menee?
Itse valitsimme osakkeen. Samalla rahalla olisi saanut myös omakotitalon, mutta mietimme omia tarpeitamme ja toiveitamme.
se helpompaa asua kerrostalossa, jossa lehtikin kannetaan sisälle eikä tartte takkaa lämmitellä tai ylipäänsä miettiä mitään. mutta jos sattuu paskat naapurit niin kumpi tahansa on huono!
oma tupa, oma lupa!
Koko ikäni olen kerrotaloissa asunut, hyvin vähän olen naapureiden kanssa ollut tekemisissä. Eiköhän omakotitalossa asuvat ole enemmän naapureidensa kanssa tekemisissä. Elämisen äänet, kyllä on hiljaista ollut, tiedoksi vaan että suurin osa naapureista on OK. Näin siis ainakin osaketaloissa, kaupungin vuokrataloissa voi olla toisin.
Mitä alkuperäiseen kysymykseen niin uusi osake tottakai mutta älä nyt hyvä mies mihinkään Mäkkylään muuta, siellä ei ole yhtään mitään. Leppävaara, kauppakeskus Sellon viereen on rakennettu uusia taloja, mielummin sinne, kaikki on lähellä.
"se helpompaa asua kerrostalossa, jossa lehtikin kannetaan sisälle eikä tartte takkaa lämmitellä tai ylipäänsä miettiä mitään."
Mulle tulee omakotitaloon lehti suoraan keittiön pöydälle. Muija hakee sen aamulla kun kusettaa koiran pihassa.
Tuo takan lämmittäminen on kyllä tosi paha miinus omakotiasumisessa. Sehän on Maankäyttö - ja rakennuslaissa määrätty pakolliseksi kaikissa pientaloissa.
Samoin tuo miettiminen, se on työlästä kun omakotiasujana pitää aina ylipäänsä miettiä. Helppoa se on kerrostalossa kun ei tarvi miettiä lainkaan, silloin ehkä vähän kun käydään okt:ssa kylässä. Silloin otetaan takkahuoneessa lasit viiniä ja mietiskellään isäntäperheen kanssa.
Tuollainen asunto on edelleen lapsiperheelle pieni. Jos on jälkikasvua takapenkillisen verran, niin 200 neliötäkään ei ole yhtään liikaa, siinä kokoluokassa ok-talo on ainakin taloudellisesti ihan ylivoimainen.
Otetaan nyt perusperhe, isä, äiti ja pari penskaa. Jos kummallakin lapsella on oma huone, vanhemmilla oma makkari niin mihin tarvitsee ylimääräisiä neliöitä, kyllä sataan neliöön hyvin mahtuu!
Mihin lapsetkaan tarvii omia huoneita? Ja miksi vanhemmilla pitäisi olla makkari, voihan sitä nukkua olkkarissakin?
Mutta jos ei ole ihan pa, niin kyllä lähtökohta on se että makkareita on yksi enemmän kuin talossa asukkaita ja keittiöt sekä oleskelutilat niiden lisäksi.
Keittiö ja olkkari siihen päälle, miten siitä tulee 200 neliötä? Kolmessa makkarissa nelihenkisen perheen elämä on yhtä helvettiä mutta kun kaksi makkaria saa lisää niin olo on kuin paratiisissa? Työhuone ja vierashuone, voi alkaa kotikonttoria ja majataloa kotona pyörittämään...
Makkareiksi ei sitten kannata hankkia mitään 8 neliön minimikoppeja.
Lapsille sellaiset 14 neliön huoneet (3kpl), vanhemmille 20 neliön makkari, sitten pari huonetta vaikka lasten pelihuoneeksi ja vanhempien työhuoneeksi (10 nelilötä 2kpl). Noista tuli jo yhteensä 82 neliötä.
Meillä on yhtenäinen ruokalu/keittiötilat/oleskelu yhteensä 46 neliötä. Lisäksi on takka/olohuone/eteistila yhteensä 36 neliötä. Sitten tietysti saunaosasto jossa on kodinhoito/pukeutuminen/pesuhuone/sauna 34 neliötä.
Tuohon kun vielä lisätään pari vaatehuonetta ja pari WC:tä, niin neliöitä on 210. Sitten tietysti vielä autotalli ja tekninen tila, jolloin kokonaisneliöt on noin 250.
Eikä yhtään tuhraa tilaa. Lisäksi kaipaisin vielä harrastetilaa parikymmentänelilötä, mutta kaikkea ei tule ajatelleeksi ajoissa. No sitten on tilaa, kun lapset alkaa häipyä maailmalle.
Kun on kerran noin hieno ja kallis kämppa niin eihän sieltä malta ikinä pois olla, kaikki mahdollinen vapaa-aika kotona?
No eipä tosiaan juuri tarvi omalta tontilta poistua kaupassa-, töissä käynnin ja ulkona syömisen lisäksi, jos ei halua
Kotona vietetään noin puolet elinajasta, joten kyllä siihen kannattaa panostaa enemmän kuin just se mikä on minimivaatimus.
Harrastukset on sitten asia erikseen. Omalla pihalla ei voi esimerkiksi kalastaa.
lapsena omakotitalossa Espoossa. Isäni kun on semmoinen iki nikkari vapaa ajallaan tykkäsi. Aina vasara ja saha kädessä. Äitinin taas kärsi huonoista kulkuyhteyksistä ja naapureitten puuttumisesta. Eikä se lapsien kanssa ollut helppoa liikkua pakollisiin paikkoihin. 70-luvulla muutimmekin sitten kerrostalo asuntoon ja kaikki olivat tyytyväisiä. Isällä oli autotalli missä puuhastella, äidillä oli helppo käydä kaupassa ja kulkuyhteydet hyvät. Meillä lapsilla taas oli kaverit samassa talossa ja meitä ei enää tarvittu kuskata iltaisin.
Itsellä myös hieman sitä nikkarinluonnetta ja valitsimme perheellemme rivitako asumismuodon takavuosina. Minä voin puuhastella pihalla,pojalla kaverit samassa yhtiössä ja kulkuyhteydet hyvät. Meidän perheen tarpeet niin vaihtelevia että omakotitalo syrjäisellä alueella ei sovi meille.
Ei taida Suomessa noin pientä omakotitaloa olla olemassakaan, Espoossa uusien omakotitalojen rakennusalat (terassit parvekkeet) mukaan lukien on yli 250m2. Eli noin pieniä uusi omakototaloja ei Espoosta löydy yhtäkään. Pihat mukaan lukien alta 500m2 ei löydy mitään vrt sitä 105m2.
Suomessa ei tehdä isoja kerrostaloja kuten ulkomailla koska suomessa tontit on halpoja ja lähellä kaupunkia vrt ulkomaat. Manhattanilta löytyy useita 300-1500m2 kerrostaloja, samoin Lontoosta ja Pariisista ja Milanosta ja Moskovasta ja ja ja... eli kaupungeista jossa "maalle" on matkaa yli 100km ja ajomatka kestää kaupungin halki koko päivän autolla... vrt Helsinki josta maalle on matkaa max20km ja aikaa kuluu max20 minuuttia...
Hinnoista puheenollen Lontoossa neliö voi maksaa 30.000 puntaa hyvältä paikalta eli Suomi hinnat on halpoja...mutta kuka nyt Suomeen haluaa sijoittaa.... ei kukaan...
Onhan talopaketeissa alle sadan neliön kämppiä, varmaan pitkästä tavarasta saa kaksi huonetta, keittiö ja sauna, 60 neliötä, poikamiehelle sopiva!
No jos vois valita, niin ottaisin ilman muuta kerrostalon - ja olen valintani tehnytkin. Kuulun siis niihin 30 % suomalaisista, joiden ihanne asumismuoto ei ole ok-talo.
En kuitenkaan muuttaisi Mäkkylään. Se paikka on kaukana luksusalueesta, eikä nuo talotkaan taida luksustaloja olla. Luksustalossa on uima-allas, kaunis piha istutuksineen, oma talkkari ja vartioitu pysäköintialue. Sellaisia on maailmalla paljonkin, mutta Suomessa en ole vielä nähnyt. Perheasunto ei ole myöskään sama kuin luksusasunto. Ihmeen hintavia ovat kuitenkin noista Mäkkylän asunnoista saaneet.
Se, että arvostaako enemmän kerrostaloasumisen helppoutta vai ok-asumiseen kuuluvaa luonnonläheisyyttä, on jokaisen punittava itse omalla kohdallaan. Tähän liittyy myös se, että jos asuu kerrostalossa työpaikan lähellä, niin työntekoon riittää työpaikan työhuone, mutta jos haluaa asua vähän kauempana ok-talossa niin tarvitsee luultavasti sen oman työuoneen kotiinsa. Eikä keskikaupungin asuntoon yleensä tarvitse majoittaa samalla tavalla vieraita kuin maaseudun ok-taloon, johon on yleensä hankalat kulkuhteydet, joten keskustan kerrostaloissa ei tarvita vierashuoneita samalla tavalla kuin kehyskuntien ok-alueilla.
Jos Mäkkylässä maksaa reilu sata neliötä melkein neljäsataatonnii on se sijainnin suhteen kallista. Kaksi parveketta, onhan noita mutta ei kovin yleistä, se on härmän luksusta.
Olen samaa mieltä kirjoittajan kanssa, hyvälaatuista kerrostalosumista hyvällä paikalla, ei mikään voita.
Valitettavasti on vain vaikea sellaista löytää kohtuuhinnoilla.
Arkkitehdit ja rakentajat vain lisäoppia hankkimaan.