Mulle sattui pieni onnettomuus kaks viikkoa sitten ja mun nillka taittui. Se turpos ja oli todella kipeä, etten pystyny sillä edes astumaan ja mulla oli myös kepit jonkin aikaa ja nilkka tuettiin liimasiteellä. Jouduin oleen lähes kaks viikkoo sairaslomalla ja näytti jo siltä et se on parantumassa. Sitten menin töihin ja se turpos uudelleen (melkeen pahemmin kun silloin kun taitoin sen) ja kipeytyi. Nyt siinä on ilmalasta ja lääkäri sanoi että saan tehdä töitä kivun sallimiin rajoihin asti. Epäilyttää vaan hieman kun mulla on erittäin fyysinen työ.
Millaisia kokemuksia teillä on asiasta? Olisko viisasta hakee sairaslomaa vai kivuista huolimatta nilkuttaa töissä? Tää on ensimmäinen kerta kun mulla nilkka nyrjähti noin pahasti.
Millaisia kokemuksia teillä on asiasta? Olisko viisasta hakee sairaslomaa vai kivuista huolimatta nilkuttaa töissä? Tää on ensimmäinen kerta kun mulla nilkka nyrjähti noin pahasti.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mä ottaisin reippaasti saikkua jo ihan sen takia et sitä nilkkaa täytyy pitää mahdollisimman paljon ylhäällä että turvotus häviäisi. Pari viikkoa lepoa ja jalka ylhäällä niin on jo varmasti helpompi palata duuniin.
Onhan se kuvattu, ettei mikään ole kuitenkaan sitten murtunut?
Kiitos vastauksesta. Tuntuu siltä et jokainen lääkäri on aina eri mieltä. ne on eri mieltä hoitotarpeista ja eri mieltä nilkan parantumisen edistymisestä. Alkoi turhauttaa, joten ajattelin kysyä täältä kokemuksi, kun itelle on niin uusi asia..
Niin ja on se kuvattu kahteenkin kertaan..
Hyvä et kuvattu, niin ei ainkaan mitään vakavampaa siinä ole. Mulla nilkka taittunut/nivelsiteet repeytyneet sen sata kertaa. Jos pahemmin on mennyt niin silloin on ollut saikkua ja kepit parisen viikkoa, hyvin on auttanut sitten palaamaan normaaliin elämään. Tulehduskipulääkkeetkään ei olisi kovin huono juttu ;) Vältä nyt ainakin kaikella tavalla sen rasitusta, valita kivusta uudelleen ja vaadi saikkua. Mulla on kokemusta siitä että yrittää pärjätä hampaita kiristellen ja todellisuudessa vaan se toipuminen sitten kestää, ja kestää...
Kävin tänään hakees lisää saikkua ja tihkeästi antoi. On se kumma ettei meinaa saada kunnolla parannella, jos on jo todennu ettei se kestä työtä. Kirjotti se tän viikon sitte, kun olin selittäny kauan millanen työ mulla on. Alkoi jo niin ottaan hermoon, et sanoin vaan, etten mä täällä huvikseni juokse. Mielelläni töihinkin jo menisin, jos vaan nilkka kestäis.