en voi tätä ymmärtää itsekään... Olen vain nyt tajunnut että kuulun sinne missä olen niin monet vuodet viettänyt, sinne minua halutaan , ja sinne menen. Ikävöin vaan vähemmän ja vähemmän päivittäin sinua, koska et halua näköjään pitää yhteyttä, ymmärrän sinuakin miksi. En laita kiitospuheita, enkä toivota mitään, koska tiedät että toivotan niitä kuitenkin sydämessäni sinulle. Tiedän tiedän... ei tänne tällaisia kirjoituksia...vaan henkilökohtaisesti, mutta... sorry. :(
Anteeksi sinulle,
Black secret?
301957
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
itse yrittänyt pitää yhteyttä? Liian moni on se odottava osapuoli aina. Itse olen aina niin monin tavoin muistanut ja nyt oon huomannu sen aivan turhaks. Ihan kuin tuuleen huutelisi. Ei edes kaiku vastaa. Tyhjästä on vaikee nyhjästä.
Elän päivän kerrallaan ilman miettimisiä.
Oli kerran joo eräs..:(
älä tule tänne jos mielessäsi toinen , älä tule tänne jos et koko sydämestäsi kaipaa tänne, älä tule äläkä sano sanoja joita et tarkoita oikeasti minulle, vaan hänelle sinne joka ei ilm. ottanutkaan sinua tosissaan.
älä taas satuta minua olemalla läsnä vaikka himoitsetkin toisen syliin.
Sillä vaikka kuinka olen rakastanut , kaivannut , ja odottanut , kertonut sinulle tunteistani , ne ovat vain sinulle silloi tarjolla kun olet aivan varma että sinäkin teet meidän yhteisen tulevaisuuden eteen töitä. en halua yhtään vähempää ,, en vain pientä annosta sinua vaan kokonaan.
Rakastan sinua , mieti kaksikertaa rakastatako oikeesti minua?
Sääliäsi kaipaa en ... kyllä uskon että tämä ikävä helpottaa, ja aikanaan tulen ehyeksi jopa ilman sinua.
Kuulemma ois ottajia , vaan kun en tiedä vielä... välillä kun olet mielessäin olet sinä.
Ihmisillä on usein tapana juosta, kun asiat muuttuvat hankaliksi.
Kaikki tekevät omat ratkaisunsa, mutta kannattaa selvittää asiat (kunnolla) ensin.
Ottaa itse yhteyttä, jos se voi muuttaa asioita.
Muuten voi olla ikävää, siellä minne kuulut ja minne sinut halutaan.
Katso peiliin ja mieti.
ei sitten ole minulta, (nyt kuulun sitten siihen(kin) kerhoon) vaikka voisi periaatteessa kai olla. Kummasti täsmää, muttei sittenkään taas täsmää? Nyt olisi kai paras ihan oikeasti lopettaa näiden sivujen aukominen kokonaan, hulluksi näistä tulee jos enää hullummaksi voi tulla. Anteeksi hampaanne ovat... ;) Nyt ei ehdi enempää, pitää mennä vääntämään Jouluruokia.
Kerro samalla, miksi kuulostat tutulta. (vai kuvittelenko)
avaan joskus. Ja teen siinä virheen. Miksi? No?...
merkkien käyttö, herätti tunteen tuttuudesta...
Jaksaisitko hieman kuvailla, miltä sinun ikävä näyttää?
Ja anyway, hyvää joulua sinulle, kuka sitten lienetkin.
ja hyvää Joulua sinullekin. No, on nyt jotenkin vaikea kuvailla täällä häntä (miestä).
Kiitos.
Ajattelin lähettää omalle ikävälleni (nainen) joulutekstarin. (hän tietää mainiosti, etten arvosta niitä kovin korkealle)
Sellaisen pienen ja sievän. (niinkuin hänkin)
tuntuu saada tekstiviesti kaivatulta. Minulle ei ole vielä tullut häneltä tänään viestiä. Toivottavasti kuitenkin saan vielä häneltä tänään viestin. Minunkaan ikäväni ei arvosta niitä kaiketi (sellaisen kuvan olen saanut) kovinkaan, (varsinkaan Jouluntoivotusviestejä).
ja sain vastauksen häneltä Joulutekstariin...
En sitten tiedä miltä tuo tuntui, melko pahasti stereotyyppiseltä, ehkä jopa aavistuksen verran sarkasmiin viittaavalta.
(no, en nyt odottanutkaan mitään suurta Joulu-Ihmettä)
kuulla että lähetit viestin ja sait vastauksenkin. Harmi jos ei ollut kovin persoonallinen vastaus, (ja miksi sarkasminen?) No, ehkä silläkin on joku tarkoitus?
Ei mielestäni oikein soveltunut vallitsevaan tunnelmaan.
(tosiaan, tiedän et sillä(kin) on tarkoitus)
Lähetitkö sinä (omallesi)?
tunnustaa etten lähettänyt. Mutta sain äsken kyllä (myös ikäväni kohteelta) viestiä. Nyt vain mietin mitä laittaa takaisin... Oma "tonttukuva", vai tavallinen tylsä...
Nyt sentään tavallisuuteen vajoa (markettien muovikrääsä tulee mieleen, perinteisen kuuloisista, hajuttomista, mikroaterian makuisista, Joulu viesteistä)
Lähden viemään kynttilän sille toiselle (naiselle), jota ikävöin.
minäkin, pihamaalle tosin vain, en haudalle, (koska on niin pitkä matka) sille miehelle jota (nyt juuri tällä hetkellä eniten ehkä) ikävöin. Muut ikävöinnin kohteet kaiketi tavoittaisi vielä jos itse vain haluaisi / uskaltaisi / kehtaisi.
Kynttilä asia hoidettu. Tuo on erilaista ikävää (vaikea kuvailla, lopullinen lienee oikea sana...siis TODELLAKIN lopullinen)
Ja sekopäistä äitiäni arsytetty...(huokaus)
Onneksi isän luona tuli sentään hetkeksi sellainen mukava, tervetullut,
jopa jouluinen olo. (kiitos hänelle siitä)
Olet tainnut PMustaS kulkea samanlaisia polkuja, kuin minäkin?
(vielä tänään oli velvollisuuksia) ehkäpä nyt onkin aika levähtää ja unohtaa arkiset huolet edes hetkeksi (kai?) Tänään jouduin vielä tekemään pitkän matkan (kylmässäkin osaksi).
Mukava kuulla että sait itsellesi jouluisen ja tervetulleen olon.
Niin, ehkä polkumme ovat voineet ollakin samankaltaiset?
Ajattelin mennä nyt tästä vielä saunan lämpöön, ja sitten nauttia rauhasta, hiljaisuudesta ja kynttilöiden tuomasta tunnelmasta.
valmis ollut vielä eilen.
Tänään olin myöskin reissussa. Miten menee? ihan kivasti..pälä pälä
(samalla joku partahippi huutaa LYI-JYN RAS-KAI-TA, minun päässäni. Joskus tekisi oikeasti mieli lysähtää)
Olet Musta oikeassa, pitäisi (yrittää) levätä ja nauttia hiljaisuudesta.
Taidan ottaa mukin kaakaota käpertyä vuoteeseen ja lukea, Hitchhikers Guide to the Galaxy, voisi viedä ajatukset (edes hetkeksi) tarpeeksi kauas.
Sinun kanssasi on mukava kirjoitella, kiitos siitä.
niin totta (ja vain muutamalla sanalla). Lysähdys olisi kai joskus ihan omiaan. Partahippi päässäsi? Parrakkaista miehistä minulla on hyviä kokemuksia (en puhu nyt uskonnosta).
Kaakao on hyvää, kun ei liian usein maistele, jotkut laittaa siihen päälle kermavaahtoa (itse en pidä kermavaahdosta).
Kiitos, niin sinunkin kanssasi, ja niin harvoin kun tänne sivulle eksyn edes, en olisi uskonut kirjoittavani (ikinä) näin paljon.
Mukavia hetkiä kirjan parissa, toivottavasti et kuitenkaan sukella liian syvälle sen syövereihin, (joudut pian koko yön taistelemaan) huimissa seikkailussa.
vielä
Partahippi päässäni liittyy tähän: (eräänlainen teemamusiikki, ikävälleni...jostain syystä alusta asti)
Toisiinsa kietoutuneina
He kulkevat metsän halki
Heille tuntemattoman
Pienille loputtoman
Rukkapeikkotakkutukka
Ja heikkopeikkopelokas
Molemmat niin urheina
Ovat toistensa tukena
Mitä puiden takana heitä odottikaan?
Niin kaunis kukka
Jota ei osaa sanoin kuvailla
Sen tahtoi itselleen rukkapikku takkutukka
Lyijynraskaita
Jalkojaan ei tunne kumpikaan
Ei maailmaa
Ympärillään pelkkää harhaa
KT/Satu peikoista (en kyllä ole varma, menikö se ihan noin)
ja tuohan jatkuu tuosta. Peikkojen asiat kehittyvät ikävämpään suuntaan
(juurikin siitä syystä, se soi päässäni).
No, nyt se kaakao ja D.Adamsin kirjan pariin. Öitä Musta (ja muut lukijat).
kävi näin... särkyi sydän...ja minä kun luulin että olisit oikeasti tykännyt/välittänyt minusta... mutta mene vain...unohda kaikki ne hetket...unohda minut :(
tuo aloitus. Enkä ole sanonut tässä ketjussa muuta kuin tämän. Enkä aio sanoakaan.
:D
kuka kaipaa ja mistä?
En todellakaan voisi allekirjoittaa missään mielessä aloittajan ajatuksia. Et silleen.
puolesta. Et ole tuo edellinen vastaaja.
arvata kuka esiintyy toisena henkilönä täällä. Minttuja on toki useampia Suomessa mut vastaa vain ihan omasta puolestas.. Älä muiden.
no kuka?
A**e (n) tulee mieleen.. ;)