Ollaan työsuhdeasunnossa vuokralla (100 neliötä 450€ / kk keskustassa) .Meillä on vaimon kanssa varmat työpaikat (lama-aikana työt vaan lisääntyy). Ollaan käyty useassa kohteessa jossa välittäjä kertoo että on vähän pakko myydä kun tilanne on karkanut käsistä (visa, osamaksu autot, jne.).
On kertakaikkiaan herkullinen tilanne kohta iskeä kiinni kun vaan sopiva kohde löytyy.
Toisaalta täytyy todeta myös että on paljon epäkuranttia tavaraa myynnissä (moni 2004 - 2008 rakennettu).
Eikä myöskään tahdo löytyä 4 henkiselle perheelle sopivaa noin 150 neliön kämppää. Eihän näitä juppipelle yli 200 neliöisiä kukaan enää halua ostaa.
On kertakaikkiaan herkullinen tilanne kohta iskeä kiinni kun vaan sopiva kohde löytyy.
Toisaalta täytyy todeta myös että on paljon epäkuranttia tavaraa myynnissä (moni 2004 - 2008 rakennettu).
Eikä myöskään tahdo löytyä 4 henkiselle perheelle sopivaa noin 150 neliön kämppää. Eihän näitä juppipelle yli 200 neliöisiä kukaan enää halua ostaa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kannattaako edes oma ostaa jos asuu keskustassa noinkin edullisesti "(100 neliötä 450€ / kk keskustassa)"".
Edellyttää kyllä että työsuhde säilyy hautaan saakka."" välittäjä kertoo että on vähän pakko myydä kun tilanne on karkanut käsistä (visa, osamaksu autot, jne.). "". Tämmöisiä tietoja välittäjä ei kerro ostajalle saatiko sitten myyjä edes kertoa välittäjälle.
Kyllähän se välittäjä voi satuilla tuhnulle mitä vaan. Pistetään ensin kämpän pyyntiin 20 prosenttia liikaa ja sitten vihjaistaan tuhnulle, että "pakkotilanne, kannattaa tarjota 20 prosenttia alle pyynnin", jolloin prosenttiostaja tuhnu tekee tarjouksen pää märkänä ja kädet täristen. "Viimeinkin rommaus, saan 20 prosentin alella! Nyt pitää äkkiä ostaa, että saa suoli24-palstalla 10 vuoden nöyryytysten jälkeen päteä hyvillä kaupoilla!"
Sellaista se on - elämä.
Voi voi, ei mene tuhnuilla kovaa...
mukavaa.
Sata neliötä pikkuyksiön vuokralla, vakaat työpaikat ja nämä suunnittelevat oman ostamista. Kyllä minäkin yleensä pidän oman ostamista kannattavana, mutta en silloin jos vuokrataso todella on lähellä vastiketta. Tietysti kannattaa varautua siihen, että työpaikka menee alta, mutta palkoista taitaa jäädäkin aika paljon yli.
Kaipa tämä on provo, sillä tuskin kukaan joka on päässyt tuollaiseen asuntoon kiinni, edes vakavissaan harkitsisi markkinoille lähtemistä. Tai sitten on päässä vikaa.
Miksikö luopuisin tästä unelma-asunnostani
1. Sata neliötä ei oikein tahdo riittää nelihenkiselle perheelle
2. 450e/kk on ylihintaa täkäläiseen vuokratasoon nähden, naapurista myydään kerrostaloa eurolla.
3. en tosiaankaan maininnut missä keskustassa
4. tässä tilanteessa tosiaankin työvoimatoiston virkailijatar ja kunnan sosiaalitoiminnan johtaja ovat vahvoilla.
5. muuten tämä vuokra-asunto on hyvä, mutta ei kukaan kestä jatkuvaa älämölöä ympärillään, toisaalta se antaa hyvää tietoa päivän töihin.
"Vähän" huvittaa nuo asuntojen hintapyynnöt. Kuka hullu ostaa homeista asuntoa yli 1000 euron neliöhinnalla? Tyhmiä nuo asuntojen myyjät, kun yrittävät maksattaa ostajilla asuntoihin pesineen tunnearvon. Sorry, tunnearvosta ei voi maksaa senttiäkään.
Maksele rauhassa sitä vuokraa, läski nappaa siitä välistä sitten oman ansaitun osuutensa ja maksaa tuon tunnearvon loppurahoillasi pankille. Näin vältyt ikäviltä seikoilta kuten tunnearvon maksamiselta.