Katson

Anteeksi... Luulin, että et kuitenkaan oikeasti välittäisi...

Aivan hyvin kuvaat tilannetta kun katsot
miten hän selviytyy tuosta tilanteesta,
miten itse käyttäytyi toista kohtaan
- auttamatta.

Luin tuossa taannoin että miten mahdollisesti
luetaan että kommentoidaan runojasi tai sitten
ei - jokaisella täällä on kenties omat
mieltymyksensä mutta tietenkin toivottavaa olisi
että ns.vieraimmillekin kommentoitaisiin.

Ehkä myös osaksi rajatut ajat ovat yksi osa syy
kuin myös ettei arvata tai osata sanoa mitään,
puhumattakaan että neuvottaisiin,vaikka sitäkin
on täällä ehkä jonkin verran tapahtunut.

Toisille ei vain runo-t aukene,jos ei ole tiettyä
herkkyyttä/aisteja niitä lukea kuin tuntea runon
kieltä/henkeä/-sanomaa.

Pitää olla oma tapa/tyyli kirjoittaa,ainakin että itse
pitää ja nauttii siitä,ehkä myös kokeilla jotain uutta.

Joskus myös omakin kirjoittaminen tuottaa ns.vaivaa
että mitä ja miten ettei aina samaa toistasi mutta
tavallaan sitä samaa toistoa kuitenkin on vain ehkä
eri sävyin kuin muodoinkin.

Tuntematta Sinua tämän tarkemmin niin vaikea on
neuvoja antaa,se pitää vain itsestään löytää oma
juttunsa,jota sitten voi hioa ajan myötä
...unohtamatta runouden monimuotoista
lukemistakaan,jos aikoo todella kehittyä
harrastuksessaan.

Kuin myös kieliopilliset seikatkin runonhengen
että sanoman myötä on tärkeä tunnistaa mutta
ei aina niin helppoa tavoittaa,tietämättä mistä
lukijat pitävät-siis lukijakunta...millaisille lukijoille
haluaa runojaan kirjoittaa että ketkä niitä todella
ymmärtävät.... esim.kirjoittajapiirit voisivat olla
hyväksi ( kuin erinäiset arvostelupalvelutkin
...tosin maksullisia )

Pitää olla yhtä kirjoittamisensa kanssa että
runojensa takana...toivon hyvää harrasteesi
myötä !