Työttömän kouluttautumismahdollisuudet kohenevat ensi vuoden alusta. Ansiosidonnaisella oleva työtön työnhakija voi suorittaa korotetulla ansiosidonnaisella esimerkiksi opintonsa loppuun. Oikeudesta päättää kuitenkin aina Työ- ja elinkeinotoimisto.
Yleiskriteerinä on, että opintojen täytyy auttaa työttömän työllistymistä.
Myös esimerkiksi työkokeiluun, työharjoitteluun sekä kuntouttavaan työtoimintaan voi osallistua korotetulla peruspäivärahalla tai ansiosidonnaisella.
Tämä oli joulupäivän Hesarissa.
No, ketkä ovat niitä, jotka saattavat opintonsa loppuun? Akateemiset. Tuskin mikään lukion loppuunsaattaminen tai ammattikoulun keskeyttäneen loppuopiskelut ovat kyseisiä loppuunsaattamisia.
Eli koko työvoimapolitiikka kaikkine urasuunnitelmien tekemisineen ynnä muineen, se on vain akateemisiin painottuvaa auttamista. Muut ovat pohjasakkaa, työkkärin mielestä!
Yleiskriteerinä on, että opintojen täytyy auttaa työttömän työllistymistä.
Myös esimerkiksi työkokeiluun, työharjoitteluun sekä kuntouttavaan työtoimintaan voi osallistua korotetulla peruspäivärahalla tai ansiosidonnaisella.
Tämä oli joulupäivän Hesarissa.
No, ketkä ovat niitä, jotka saattavat opintonsa loppuun? Akateemiset. Tuskin mikään lukion loppuunsaattaminen tai ammattikoulun keskeyttäneen loppuopiskelut ovat kyseisiä loppuunsaattamisia.
Eli koko työvoimapolitiikka kaikkine urasuunnitelmien tekemisineen ynnä muineen, se on vain akateemisiin painottuvaa auttamista. Muut ovat pohjasakkaa, työkkärin mielestä!
Vastaukset 1
Vanhimmat
....nautintaoikeutta löytyy muillekin. Monelta on ammatillisenkin koulutuksen tutkinto kesken ja saanee kaiketi tuolla opiskella uudenkin ammatillisen tutkinnon, jos aikarajassa ehtii.
Se oikea kysymys mielestäni sitten kuuluukin, että ottaako työnantaja sen saman pari vuotta työttömänä olleen Maukka Perusjätkän sen paremmin töihin kun sillä nyt onkin tutkinto ? Tai lisääntyvätkö työpaikat siitä, että tutkinnon suorittaneita onkin enemmän niitä kärkkymässä ?
Epäilen.
Tämä on taas sitä vanhaa jaskaa, jossa työtön onkin itse asiassa tilastoissa-jokin-muu-kuin-työtön ja taas säädetään työttömien keskinäistä järjestystä kortistossa.
No, onhan sitä kivempi olla kolmekymppinen 4 vuotta sitten viimeksi töissä ollut vastavalmistunut insinööri kuin 2 vuotta työttömänä ollut insinööriopintonsa kesken jättänyt vähän vajaa kolmikymppinen. Kumpikin lienee sitä halutuinta kärkeä 200 hakijan joukossa per työpaikka.
Jos vielä työkkärikin miettii näin, voipi olla, ettei noita opintoja juuri hyväksytä. No, eipä varmaan pelkoa, eiköhän tästä synny taas tavanomasta kukkahattumaista konsensus -hyminää ja yleviä juhlapuheita jonka aikoina koulutukseenkin pääsee, kunnes taas viiden vuoden päästä huomataan, ettei tälläkään opilla työllisyys juurikaan kasvanut ja mietitään taas uutta.
Eihän TEMissä varmaankaan silloinkaan tunnusteta, että työllisyyteen saattaa vaikuttaa sekin, onko työpaikkoja yleensä olemassa vai ei. Nykyisen doktriinin mukaanhan työttömyys johtuu joko osaamattomuudesta tai laiskuudesta, ainakin tarjolla olevasta toimenpidevalikoimasta päätellen.