Maailma on diskreetti ja mekanistinen

I. Finalton

Kvanttimekaniikan epämääräisyys on vain väärää tulkintaa kvantti-ilmiöille. Oikeasti maailma on diskeetti eli kvantittunut, mekanististen lainalaisuuksien mukaan toimiva automaatti, tyylin soluautomatit. Kaikki fysiikan arvot ovat eksakseja, koska maailman perusrakenne on eksakti ja diskreetti.
Vuorovaikutukset ovat mekanistisia ja maailman rakennehiukkaset "avaruus" geometrisia objekteja. Fysiikka ja sitä kautta muut luonnontieteet ovat näin ollen yksi matematiikan haara jossa ei ole sattumia. Molekyylit, atomit, ytimet, hadronit, mesonit, perushiukkaset voidaan kuvata täysin dynaamisina mekanistisina systeemeinä, ei tosin minään epämääräisinä biljardipalloina tai klassisina ympyrärataa atomin ympäri kulkevina elektroneina. Ne ovat kuienkin matemaattisesti täysin kuvailtavissa olevia reaalisia objekteja jotka ovat paikalliseti olemassa ilman epämääräisyyttä. Atomissa tai sen toiminnassa ei siis ole satunnaisuutta kun siihen vaikuttavat ulkoiset voimat huomioidaan, jotka nekin voidaan ymmärtää ilman epämääräisyyttä. Radioaktiivinen ydin ei siis hajoa satunnaisesti, vaan hajoamiselle on olemassa eksaktit syyt, jotka ovat seurausta atomin sisäisestä dynamiikasta ja vuorovaikutuksesta ympäristön kanssa.

31

512

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kuullostaa uskonnolliselta, dogmaattiselta julistukselta: minä tiedän totuuden! Tieteellisen hypoteesin esittämisen muoto on toisenlainen, mutta ilmeisesti siihen ei edellä pyrittykään.

      • epäilevä Tuomas

        Kun katsoo fysiikan- ja kosmologian kirjoja niin ne kuulostavat aivan yhtä uskonnolliselta julistukselta: "Maailma on epädeterministinen", "Maailma on satunnainen". Mikä nämä väittämät erottaa oikeasti toisistaan? Tieteellinen hypoteesi on kai kummankin takana.


      • Tepohyysi
        epäilevä Tuomas kirjoitti:

        Kun katsoo fysiikan- ja kosmologian kirjoja niin ne kuulostavat aivan yhtä uskonnolliselta julistukselta: "Maailma on epädeterministinen", "Maailma on satunnainen". Mikä nämä väittämät erottaa oikeasti toisistaan? Tieteellinen hypoteesi on kai kummankin takana.

        Kun hypoteesi on formaloitu matemaattiseen muotoon ja sen tuottamia ennusteita on todennettu kokeellisesti, voidaan puhua teoriasta. Kvanttifysiikan teoriat ennustavat havaitsemaamme luontoa mittaustarkkuudella. Jos ne halutaan korvata, tulisi tehdä yhtä hyvin ennustava yksinkertaisempi teoria tai teoria jonka soveltuvuusalue on laajempi ilman että tarkkuu kärsii.
        Ruellen mukaan determinismistä tai lokalisuudesta on fysiikassa turha edes puhua yleisellä tasolla. Pitäisi ottaa jokin teoria jonka perusteella keskusteltaisiin. Kun luet kirjoja, luet yleensä kai populatistisia tiedekirjoja, jotka ovat pakostakin yleistyksiä ja yksinkertaistettuja. Fysiikan kieli on matematiikka eikä matemaattisia todisteluja voi useinkaan esittää sanallisesti täsmällisellä tavalla. Aaltohiukkasdualismillekaan tuskin löytyy järkevää makromaailman analogiaa.


    • Epäilen...

      Onko sinulla näyttöä asiasta, vai onko kysessä pelkkä uskomus?
      Nykykäsityksen mukaan kvanttifysiikan epämääräisyys on todellista eikä selity mittaustarkkudella. Kun mennään syvemmälle fysiikkaan maalaisjärki ja intuitio pettävät lähes aina.
      Matematiikassa kehottaisin tutustumaan, mitä Gödel kertoo matematiikan täsmällisyydestä.

      • asialinjalla;-)

      • Sohvafyysikko

        Jos kvanttifysiikan epämääräisyys on todellista, sitä kaiketi voitaisiin tutkia tieteellisesti. Kuuluisiko tämä tutkimus fysiikan vai matematiikan alaan?


      • Plankko

        "Kun mennään syvemmälle fysiikkaan maalaisjärki ja intuitio pettävät lähes aina."

        Siis ne pettävät vain kvanttifysiikassa ja suhteellisuusteoriassa, kaikki muu fysiikka perustuu deterministisiin päätelmiin ja teorioihin. Suhteellisuusteoriakin on kausaali. Pettääkö siis maalaisjärki, vai pettävätkö modernin fysiikan kaksi kivijalkaa, tai siis niiden tulkinta? Kvantti-ilmiöt ovat tosia mutta niiden todennäköisyys/epämääräisyystulkinta eivät ole välttämättä viimeinen sana.

        Ajatellaan vaikka että radioaktiivisen hajoamisen satunnaisuuden vaihtoehtona olisikin se että avaruuden taustasäteilyn jokin komponentti, esim. neutriinot aiheuttavat radioaktiivisen ytimen hajoamisen. Neutriinoja on keskimäärin tietty määrä tietyssä tilavuudessa, ja tietyn energisiä neutriinoja taas tietty määrä, johtuen niiden synyttavoista. Jos jonkin tietyn energia-alueen neutriino osuessaan radioaktiiviseen ytimeen tiettynä hetkenä voi hajoittaa sen ja tällä tapahtumalla on vaikutusala, saadaan keskimääräiset hajoamisajat kuten satunnaisratkaisussakin. Ennakkoon ei voida sanoa mikä ydin hajoaa, koska ei tiedetä osuuko sen vaikutusalalle taustasäteilyn oikeanenerginen neutriino oikeaan aikaan. Kuitenkin koska keskimäärin tausta sisältää tietyn määrän tietyn energisiä neutriinoja, saadaan tarkat hajoamistodennäköisyydet kun tunnetaan neutriinojen syntytavat, energiat jne. Näin satunnaisesta tapahtumasta saadaan kausaali tapahtuma, jolla on syyt ja seuraukset, eli tapahtumaketjut.


    • Variantti

      Mistä atomista nyt puhutaan?
      Vety
      Deuterium
      Tritium
      Atomissa tai sen toiminnassa ei ole satunnaisuutta, kunhan siihen vaikuttavat voimat huomioidaan..... Halooo
      Deuterium ja tritium ovat vetypommikamaa.... spinnikvantti ja silleen....energian ja massan ekvivalenssi ynnä muu paska haloo......
      Tämä peruskoulufysiikalla I- helsingistä

    • nwofrl

      on todennettu hyvin monta kertaa. Ne siis ovat jokseenkin satunnaisia - ainakin nykyisen tietämyksen perusteella.

      - Mekanistinen maailmankuva on liian pelkistetty.

      • "Mekanistinen maailmankuva on liian pelkistetty"
        riippuu millä tasolla ollaan, hyvin harvat(ainakin tänne kirjoittavista, minäkin) kokevat tosissaan maailmankuvan liian pelkistetyksi, olisi varmaankin paljon epäselvyyttä siinä "mekaistisessa maailmankuvassa"
        Jos siitä pystyisi asiallisesti keskustelemaan...


    • EiEinsteini

      Ihmisen tekemien havaintojen pohjalta voi näin ollakin, mutta H.U.P. väittää epätarkkuuden olevan vain havaitsijan kokemus kvanttimekaniikan lainalaisuuksista. Se ei toisaalta tarkoita että H.U.P. olisi havaitsijasta riippumaton. Viisaammat tarkentakoon.

      • pihalla......

        kummaa, kun fyysikot ovat W Heissenbergistä lähtien olleet sitä mieltä, että epätarkkuus on luonnon perusolemus. Asia on taidettu todistaa varmaksi.
        Ei se, että joku ei ymmärrä jotain, tee teoriaa vääräksi.


      • ouyfot

        tehnyt periaatepäätöksen, etten vastaa viesteihisi. Fysiikantietosi on lähes nolla ja kielenkäyttösi ala-arvoista. Kun vastasit minulle, oli pakko avata, josko olisi ollut asiaa, mutta kun ei. Samaa aivotonnta paskaa.
        Asia ei ehkä ole varma, mutta eräs kvanttifysiikan paradigmoista, jonka kaatamisesta tuskin edes haaveillaan.
        Vaikka avoimia asioita onkin, deterministinen maailmankuva ei kuulu siihen sarjaan sen enempää kuin planeettoja radallaan tuuppivat enkelit.


      • EiEinsteini
        pihalla...... kirjoitti:

        kummaa, kun fyysikot ovat W Heissenbergistä lähtien olleet sitä mieltä, että epätarkkuus on luonnon perusolemus. Asia on taidettu todistaa varmaksi.
        Ei se, että joku ei ymmärrä jotain, tee teoriaa vääräksi.

        Kun nyt mittaamaan kerran lähdetään niin eikai se, että ihmisen havainnot ovat epätarkkoja, automaattisesti tarkoita - tai todista - että luonnon ilmiöt pohjimmiltaan olisivat mitenkään epätarkkoja. Mikäli tällä asialla nyt ylipäänsä on mitään merkitystä.


      • på+9utguoyf
        EiEinsteini kirjoitti:

        Kun nyt mittaamaan kerran lähdetään niin eikai se, että ihmisen havainnot ovat epätarkkoja, automaattisesti tarkoita - tai todista - että luonnon ilmiöt pohjimmiltaan olisivat mitenkään epätarkkoja. Mikäli tällä asialla nyt ylipäänsä on mitään merkitystä.

        ei ole mittauksesta vaan hiukkasfysiikan syvemmästä periaatteesta. Maailma ei ole deterministinen syvemmissä rakenteissaan.


      • Kaikkitietävät
        på+9utguoyf kirjoitti:

        ei ole mittauksesta vaan hiukkasfysiikan syvemmästä periaatteesta. Maailma ei ole deterministinen syvemmissä rakenteissaan.

        ..käsitysten mukaan!


      • Stokastinenpanssarip
        Kaikkitietävät kirjoitti:

        ..käsitysten mukaan!

        On toinen fysiikan kivijaloista. Se on ehkä menestyksekkäin teoria, mitä ihminen on luonut suhtiksen ja hiukkasfysiikan standardimallin ohella. Tietsikkasi toimnta perustuu kvanttifysiikkaan. On vaikea uskoa, että sellaisen teorian perusta pettäisi myöhemminkään. Viimeinen teoria se ei ole, mutta omalla pätevyysalueellaan varsin vakuuttava. Tuskin tulevatkaan käsitykset muuttavat maailmaa deterministiseksi.


      • Plankko
        Stokastinenpanssarip kirjoitti:

        On toinen fysiikan kivijaloista. Se on ehkä menestyksekkäin teoria, mitä ihminen on luonut suhtiksen ja hiukkasfysiikan standardimallin ohella. Tietsikkasi toimnta perustuu kvanttifysiikkaan. On vaikea uskoa, että sellaisen teorian perusta pettäisi myöhemminkään. Viimeinen teoria se ei ole, mutta omalla pätevyysalueellaan varsin vakuuttava. Tuskin tulevatkaan käsitykset muuttavat maailmaa deterministiseksi.

        ..onkin kyse kvanttimekaniikan nykyisestä tulkinnasta, siis todennäköisyystulkinnasta. Kvanttimekaniikka toimii, mutta onko todennäköisyystulkinta ainut mahdollinen selitys kvantti-ilmiöille? Vai voiko kvanttimekaniikan ilmiöt kuvata myös deterministisellä teorialla jossa ei ole epämääräisyyttä teorian tasolla, vaan ainoastaan mittaajista johtuen?

        Oletetaanpa esimerkiksi holografiaperiaate avaruuden oikeaksi kuvailuksi. Kun se otetaan nykyisen tila-avaruuden tilalle lähtökohdaksi, oudot kvantti-ilmiöt saattavat näyttäytyä täysin deterministisesti, mm. kaksoisrakokoe. Avaruuden informaatio ei olekaan tilassa vaan eräänlaisessa pinnassa. Kun kokeiden tulokset tulkitaan tilaolettamalla, saadaan järjenvastaiselta näyttäviä tuloksia, elektronilla ei ole yhtä rataa. Kun taas löydetään oikea avaruuskuvailu, elektroni kulkee vain yhtä reittiä, tosin sillä reitillä ei ole yksiselitteistä kuvailua meidän väärässä tilatulkinnassa. Vaikka elektroni kulkee täysin deterministisesti informaatiopinnalla, sillä ei ole selväjärkistä kuvausta 3D tila-avaruudessa.


      • öuigypuiy

        periaate patentoitiin jo -30 luvulla. Ei -48 valmistettu ensimäinen kärkitrankku mihinkään kvanttiteoriaan edes perustu. Taas kerran pelle osoittaa tietämättömyyttään.


      • VenhaV

        kanavatransistorien ja tunnelointidiodien toiminta ja ilman kvanttifysiikan kvantti-ilmiöitä.
        Nykyinen kehittynyt elektroniikkamme perustuu kvanttifysiikkaan. Voisit ensin lukea vaikka R Turtonin: Kvanttipiste. Kiinteiden aineiden fysiikkaan perehtynyt tutkija valottaa elektroniikan kehitystä, nykytasoa ja tulevaisuutta.
        No, enhän sinulta tietenkään elektroniikan pohjatietoja edes odottanut, kun perusfysiikkakin on pahasti hakusessa. Jos virran suunta ei ole miehellä tiedossa, lienee sovelletusta elektroniikasta aika turha kysellä.
        Ps. Joko energian absorboituminen deformaatiossa on auennut? Ei kai. Kyvyttömyytesi omaksua mitään uutta on tullut jo selkeästi esiin.


      • Tshuhna

        ... ihan hijaa nykyisessä virassasi, pierutieteen labrasi koeponnistajana. Fysiikasta et ymärrä mitään, etkä näköjään edes opi.


      • Kuljin ohi

        Eikö teillä nyt muuta tekemistä ole ?


      • jigpikpi

        Kun ensin munaa itsensä ja sitten yrittää peittää sitä pissa-kakkahuumorilla, niin eipä ole pojulla edes toivoa paremmasta. Voisit pysyä kaverisi kanssa ihan kahdestaan solvaamassa toisianne, ettet edes tulisi avaukseen, jossa keskustelaan fysiikasta.

        Oikosulkumoottorista sen verran, että Paavolan sähköoppi on kyllä tullut luetuksi. Uraluvut napaa kohti on vielä muistissa.


      • Kaptah....

        että roottorin kentän jätättäessä staattorin kentästä magneettinen voima rempoo roottoria. Jätätys, eli kentän vaihe-ero on suoraan verrannollinen staattorin virtaan ja samalla moottorin vääntömomenttiin.
        Vahinko, ettei Paavolaa enää lueta. Erittäin selkeä paksusähkötekniikan peruskirja.
        Sinun kyykkysi ovat kuin sontiaisen surinaa korvissani.


      • Variantti
        Stokastinenpanssarip kirjoitti:

        On toinen fysiikan kivijaloista. Se on ehkä menestyksekkäin teoria, mitä ihminen on luonut suhtiksen ja hiukkasfysiikan standardimallin ohella. Tietsikkasi toimnta perustuu kvanttifysiikkaan. On vaikea uskoa, että sellaisen teorian perusta pettäisi myöhemminkään. Viimeinen teoria se ei ole, mutta omalla pätevyysalueellaan varsin vakuuttava. Tuskin tulevatkaan käsitykset muuttavat maailmaa deterministiseksi.

        Miten tietsikan toiminta perustuu kvanttifysiikkaan, tämän tahtoisin tietää, koska tällaisia väitteitä esitetään?


      • åäiugipyfhguopy
        Variantti kirjoitti:

        Miten tietsikan toiminta perustuu kvanttifysiikkaan, tämän tahtoisin tietää, koska tällaisia väitteitä esitetään?

        eli FET:n teoria vaatii kvanttifysiikan ilmiöitä. Nykyelektroniikan toiminta ei selity ilman kvantti-ilmiöitä.
        Varsinaisia kvanttitietokoneita vasta suunnitellaan.


      • Sohvafyysikko
        Variantti kirjoitti:

        Miten tietsikan toiminta perustuu kvanttifysiikkaan, tämän tahtoisin tietää, koska tällaisia väitteitä esitetään?

        Luulen että tähän kysymykseen ei edes ole olemassa arkijärjellä ymmärrettävää vastausta. Sanotaan että se perustuu tunnelointi-ilmiöön, ja tunnelointi-ilmiö puolestaan selitetaään kvanttifysiikan käsitteillä, joita taas ei pysty ymmärtämään arkijärjellä, ja niin edespäin. Eli tunnelointi-ilmiö olisi tässä tapauksessa se "perimmäinen" fysiikan fakta, johon ihmisen ymmärrys riittää. Loput sitten lasketaan.

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Tunneli-ilmiö


      • skannu
        pihalla...... kirjoitti:

        kummaa, kun fyysikot ovat W Heissenbergistä lähtien olleet sitä mieltä, että epätarkkuus on luonnon perusolemus. Asia on taidettu todistaa varmaksi.
        Ei se, että joku ei ymmärrä jotain, tee teoriaa vääräksi.

        mikään ei ole todistanut epätarkkuusperiaatetta varmaksi, se on virallinen näkemys mutta ei varma totuus. Jos kuvittelet että Heisenberg ja muut 1900-luvun fyysikot ovat sanoneet viimeisen sanan kaikesta fysiikassa niin mitä helkkari enää fysiikkaa tutkimme. Fysiikan piti 1800-luvun lopullakin olla jo muutamaa piirua vaille valmis, mutta miten kävikään.


    • Variantti

      Viimeksi oli n kovin vaikuttunut etcetera.

      Atomissa ja sen toiminnassa on todellakin satunnaisuuksia, hyvä esimerkki on vety. Vedyn atomipaino on hyvinkin vaihteleva riippuen siitä, onko se tavallista kemian ja fysiikan tuntemaa vetyä H vai hieman tai emmän raskaampaa deuteriumia tai tritiumia. Atomien yhdentymisisä kuitenkin puhutaan spinnikvanteista, jotka ovat oikeasti tuntemattomia, niieen energia voidaan toki laskea, mutta sitä ei ole voitu todentaa. No atomissa ja sen toiminnassa on epämääräisyyttä, kunnes jokin tai joku todistaa deuteriumin, tritiumin ja tavallisen vedyn välisen vuorovaikutuksen yleisesti.

      • Variantti

        Aika karseeta luettavaa, noin kieliopillisesti. Muutoin pysyn siinä, mitä lausuin, eli atomipainot vaihtelevat, siitä ei edes tarvitse arvuutela, koska meillä on vety H ja deuterium sekä tritium, jotka kaikki ovat oikeasti vetyä.

        Olisko pikkuhiljaa tokamakin aika onnistua


      • ei mikään Einstein

        ..aloittaja puhuu saman kvarkkisisällön omaavista atomeista, H:n, deuteriumin ja tritiumin kvarkkisisällöt ovat aivan erit, ensimmäisessä on kolme kvarkkia, toisessa kuusi ja kolmannessa yhdeksän. Tietenkin ne silloin toimivat eri tavalla.


    Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta

      https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi
      Kotka
      139
      3569
    2. Vanhalle ukon rähjälle

      Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen
      Ikävä
      41
      2799
    3. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      40
      2709
    4. Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!

      https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663
      Kotimaiset julkkisjuorut
      123
      2568
    5. Olen tosi outo....

      Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap
      Ikävä
      30
      2545
    6. Oletko sä luovuttanut

      Mun suhteeni
      Ikävä
      116
      1895
    7. Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi

      Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      324
      1631
    8. Hommaatko kinkkua jouluksi?

      Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k
      Sinkut
      174
      1508
    9. Aatteleppa ite!

      Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.
      Maailman menoa
      316
      1414
    10. Onko se ikä

      Alkanut haitata?
      Ikävä
      66
      1268
    Aihe