Maailma on diskreetti ja mekanistinen

Kun katsoo fysiikan- ja kosmologian kirjoja niin ne kuulostavat aivan yhtä uskonnolliselta julistukselta: "Maailma on epädeterministinen", "Maailma on satunnainen". Mikä nämä väittämät erottaa oikeasti toisistaan? Tieteellinen hypoteesi on kai kummankin takana.

epäilevä Tuomas kirjoitti:

Kun katsoo fysiikan- ja kosmologian kirjoja niin ne kuulostavat aivan yhtä uskonnolliselta julistukselta: "Maailma on epädeterministinen", "Maailma on satunnainen". Mikä nämä väittämät erottaa oikeasti toisistaan? Tieteellinen hypoteesi on kai kummankin takana.

Lue lisää

Kun hypoteesi on formaloitu matemaattiseen muotoon ja sen tuottamia ennusteita on todennettu kokeellisesti, voidaan puhua teoriasta. Kvanttifysiikan teoriat ennustavat havaitsemaamme luontoa mittaustarkkuudella. Jos ne halutaan korvata, tulisi tehdä yhtä hyvin ennustava yksinkertaisempi teoria tai teoria jonka soveltuvuusalue on laajempi ilman että tarkkuu kärsii.
Ruellen mukaan determinismistä tai lokalisuudesta on fysiikassa turha edes puhua yleisellä tasolla. Pitäisi ottaa jokin teoria jonka perusteella keskusteltaisiin. Kun luet kirjoja, luet yleensä kai populatistisia tiedekirjoja, jotka ovat pakostakin yleistyksiä ja yksinkertaistettuja. Fysiikan kieli on matematiikka eikä matemaattisia todisteluja voi useinkaan esittää sanallisesti täsmällisellä tavalla. Aaltohiukkasdualismillekaan tuskin löytyy järkevää makromaailman analogiaa.

http://mathworld.wolfram.com/images/spacer.gif

Jos kvanttifysiikan epämääräisyys on todellista, sitä kaiketi voitaisiin tutkia tieteellisesti. Kuuluisiko tämä tutkimus fysiikan vai matematiikan alaan?

"Kun mennään syvemmälle fysiikkaan maalaisjärki ja intuitio pettävät lähes aina."

Siis ne pettävät vain kvanttifysiikassa ja suhteellisuusteoriassa, kaikki muu fysiikka perustuu deterministisiin päätelmiin ja teorioihin. Suhteellisuusteoriakin on kausaali. Pettääkö siis maalaisjärki, vai pettävätkö modernin fysiikan kaksi kivijalkaa, tai siis niiden tulkinta? Kvantti-ilmiöt ovat tosia mutta niiden todennäköisyys/epämääräisyystulkinta eivät ole välttämättä viimeinen sana.

Ajatellaan vaikka että radioaktiivisen hajoamisen satunnaisuuden vaihtoehtona olisikin se että avaruuden taustasäteilyn jokin komponentti, esim. neutriinot aiheuttavat radioaktiivisen ytimen hajoamisen. Neutriinoja on keskimäärin tietty määrä tietyssä tilavuudessa, ja tietyn energisiä neutriinoja taas tietty määrä, johtuen niiden synyttavoista. Jos jonkin tietyn energia-alueen neutriino osuessaan radioaktiiviseen ytimeen tiettynä hetkenä voi hajoittaa sen ja tällä tapahtumalla on vaikutusala, saadaan keskimääräiset hajoamisajat kuten satunnaisratkaisussakin. Ennakkoon ei voida sanoa mikä ydin hajoaa, koska ei tiedetä osuuko sen vaikutusalalle taustasäteilyn oikeanenerginen neutriino oikeaan aikaan. Kuitenkin koska keskimäärin tausta sisältää tietyn määrän tietyn energisiä neutriinoja, saadaan tarkat hajoamistodennäköisyydet kun tunnetaan neutriinojen syntytavat, energiat jne. Näin satunnaisesta tapahtumasta saadaan kausaali tapahtuma, jolla on syyt ja seuraukset, eli tapahtumaketjut.

"Mekanistinen maailmankuva on liian pelkistetty"
riippuu millä tasolla ollaan, hyvin harvat(ainakin tänne kirjoittavista, minäkin) kokevat tosissaan maailmankuvan liian pelkistetyksi, olisi varmaankin paljon epäselvyyttä siinä "mekaistisessa maailmankuvassa"
Jos siitä pystyisi asiallisesti keskustelemaan...

kummaa, kun fyysikot ovat W Heissenbergistä lähtien olleet sitä mieltä, että epätarkkuus on luonnon perusolemus. Asia on taidettu todistaa varmaksi.
Ei se, että joku ei ymmärrä jotain, tee teoriaa vääräksi.

tehnyt periaatepäätöksen, etten vastaa viesteihisi. Fysiikantietosi on lähes nolla ja kielenkäyttösi ala-arvoista. Kun vastasit minulle, oli pakko avata, josko olisi ollut asiaa, mutta kun ei. Samaa aivotonnta paskaa.
Asia ei ehkä ole varma, mutta eräs kvanttifysiikan paradigmoista, jonka kaatamisesta tuskin edes haaveillaan.
Vaikka avoimia asioita onkin, deterministinen maailmankuva ei kuulu siihen sarjaan sen enempää kuin planeettoja radallaan tuuppivat enkelit.

pihalla...... kirjoitti:

kummaa, kun fyysikot ovat W Heissenbergistä lähtien olleet sitä mieltä, että epätarkkuus on luonnon perusolemus. Asia on taidettu todistaa varmaksi.
Ei se, että joku ei ymmärrä jotain, tee teoriaa vääräksi.

Lue lisää

Kun nyt mittaamaan kerran lähdetään niin eikai se, että ihmisen havainnot ovat epätarkkoja, automaattisesti tarkoita - tai todista - että luonnon ilmiöt pohjimmiltaan olisivat mitenkään epätarkkoja. Mikäli tällä asialla nyt ylipäänsä on mitään merkitystä.

EiEinsteini kirjoitti:

Kun nyt mittaamaan kerran lähdetään niin eikai se, että ihmisen havainnot ovat epätarkkoja, automaattisesti tarkoita - tai todista - että luonnon ilmiöt pohjimmiltaan olisivat mitenkään epätarkkoja. Mikäli tällä asialla nyt ylipäänsä on mitään merkitystä.

Lue lisää

ei ole mittauksesta vaan hiukkasfysiikan syvemmästä periaatteesta. Maailma ei ole deterministinen syvemmissä rakenteissaan.

på+9utguoyf kirjoitti:

ei ole mittauksesta vaan hiukkasfysiikan syvemmästä periaatteesta. Maailma ei ole deterministinen syvemmissä rakenteissaan.

..käsitysten mukaan!

Kaikkitietävät kirjoitti:

..käsitysten mukaan!

On toinen fysiikan kivijaloista. Se on ehkä menestyksekkäin teoria, mitä ihminen on luonut suhtiksen ja hiukkasfysiikan standardimallin ohella. Tietsikkasi toimnta perustuu kvanttifysiikkaan. On vaikea uskoa, että sellaisen teorian perusta pettäisi myöhemminkään. Viimeinen teoria se ei ole, mutta omalla pätevyysalueellaan varsin vakuuttava. Tuskin tulevatkaan käsitykset muuttavat maailmaa deterministiseksi.

Stokastinenpanssarip kirjoitti:

On toinen fysiikan kivijaloista. Se on ehkä menestyksekkäin teoria, mitä ihminen on luonut suhtiksen ja hiukkasfysiikan standardimallin ohella. Tietsikkasi toimnta perustuu kvanttifysiikkaan. On vaikea uskoa, että sellaisen teorian perusta pettäisi myöhemminkään. Viimeinen teoria se ei ole, mutta omalla pätevyysalueellaan varsin vakuuttava. Tuskin tulevatkaan käsitykset muuttavat maailmaa deterministiseksi.

Lue lisää

..onkin kyse kvanttimekaniikan nykyisestä tulkinnasta, siis todennäköisyystulkinnasta. Kvanttimekaniikka toimii, mutta onko todennäköisyystulkinta ainut mahdollinen selitys kvantti-ilmiöille? Vai voiko kvanttimekaniikan ilmiöt kuvata myös deterministisellä teorialla jossa ei ole epämääräisyyttä teorian tasolla, vaan ainoastaan mittaajista johtuen?

Oletetaanpa esimerkiksi holografiaperiaate avaruuden oikeaksi kuvailuksi. Kun se otetaan nykyisen tila-avaruuden tilalle lähtökohdaksi, oudot kvantti-ilmiöt saattavat näyttäytyä täysin deterministisesti, mm. kaksoisrakokoe. Avaruuden informaatio ei olekaan tilassa vaan eräänlaisessa pinnassa. Kun kokeiden tulokset tulkitaan tilaolettamalla, saadaan järjenvastaiselta näyttäviä tuloksia, elektronilla ei ole yhtä rataa. Kun taas löydetään oikea avaruuskuvailu, elektroni kulkee vain yhtä reittiä, tosin sillä reitillä ei ole yksiselitteistä kuvailua meidän väärässä tilatulkinnassa. Vaikka elektroni kulkee täysin deterministisesti informaatiopinnalla, sillä ei ole selväjärkistä kuvausta 3D tila-avaruudessa.

periaate patentoitiin jo -30 luvulla. Ei -48 valmistettu ensimäinen kärkitrankku mihinkään kvanttiteoriaan edes perustu. Taas kerran pelle osoittaa tietämättömyyttään.

kanavatransistorien ja tunnelointidiodien toiminta ja ilman kvanttifysiikan kvantti-ilmiöitä.
Nykyinen kehittynyt elektroniikkamme perustuu kvanttifysiikkaan. Voisit ensin lukea vaikka R Turtonin: Kvanttipiste. Kiinteiden aineiden fysiikkaan perehtynyt tutkija valottaa elektroniikan kehitystä, nykytasoa ja tulevaisuutta.
No, enhän sinulta tietenkään elektroniikan pohjatietoja edes odottanut, kun perusfysiikkakin on pahasti hakusessa. Jos virran suunta ei ole miehellä tiedossa, lienee sovelletusta elektroniikasta aika turha kysellä.
Ps. Joko energian absorboituminen deformaatiossa on auennut? Ei kai. Kyvyttömyytesi omaksua mitään uutta on tullut jo selkeästi esiin.

... ihan hijaa nykyisessä virassasi, pierutieteen labrasi koeponnistajana. Fysiikasta et ymärrä mitään, etkä näköjään edes opi.

Eikö teillä nyt muuta tekemistä ole ?

Kun ensin munaa itsensä ja sitten yrittää peittää sitä pissa-kakkahuumorilla, niin eipä ole pojulla edes toivoa paremmasta. Voisit pysyä kaverisi kanssa ihan kahdestaan solvaamassa toisianne, ettet edes tulisi avaukseen, jossa keskustelaan fysiikasta.

Oikosulkumoottorista sen verran, että Paavolan sähköoppi on kyllä tullut luetuksi. Uraluvut napaa kohti on vielä muistissa.

että roottorin kentän jätättäessä staattorin kentästä magneettinen voima rempoo roottoria. Jätätys, eli kentän vaihe-ero on suoraan verrannollinen staattorin virtaan ja samalla moottorin vääntömomenttiin.
Vahinko, ettei Paavolaa enää lueta. Erittäin selkeä paksusähkötekniikan peruskirja.
Sinun kyykkysi ovat kuin sontiaisen surinaa korvissani.

Stokastinenpanssarip kirjoitti:

On toinen fysiikan kivijaloista. Se on ehkä menestyksekkäin teoria, mitä ihminen on luonut suhtiksen ja hiukkasfysiikan standardimallin ohella. Tietsikkasi toimnta perustuu kvanttifysiikkaan. On vaikea uskoa, että sellaisen teorian perusta pettäisi myöhemminkään. Viimeinen teoria se ei ole, mutta omalla pätevyysalueellaan varsin vakuuttava. Tuskin tulevatkaan käsitykset muuttavat maailmaa deterministiseksi.

Lue lisää

Miten tietsikan toiminta perustuu kvanttifysiikkaan, tämän tahtoisin tietää, koska tällaisia väitteitä esitetään?

Variantti kirjoitti:

Miten tietsikan toiminta perustuu kvanttifysiikkaan, tämän tahtoisin tietää, koska tällaisia väitteitä esitetään?

eli FET:n teoria vaatii kvanttifysiikan ilmiöitä. Nykyelektroniikan toiminta ei selity ilman kvantti-ilmiöitä.
Varsinaisia kvanttitietokoneita vasta suunnitellaan.

Variantti kirjoitti:

Miten tietsikan toiminta perustuu kvanttifysiikkaan, tämän tahtoisin tietää, koska tällaisia väitteitä esitetään?

Luulen että tähän kysymykseen ei edes ole olemassa arkijärjellä ymmärrettävää vastausta. Sanotaan että se perustuu tunnelointi-ilmiöön, ja tunnelointi-ilmiö puolestaan selitetaään kvanttifysiikan käsitteillä, joita taas ei pysty ymmärtämään arkijärjellä, ja niin edespäin. Eli tunnelointi-ilmiö olisi tässä tapauksessa se "perimmäinen" fysiikan fakta, johon ihmisen ymmärrys riittää. Loput sitten lasketaan.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tunneli-ilmiö

pihalla...... kirjoitti:

kummaa, kun fyysikot ovat W Heissenbergistä lähtien olleet sitä mieltä, että epätarkkuus on luonnon perusolemus. Asia on taidettu todistaa varmaksi.
Ei se, että joku ei ymmärrä jotain, tee teoriaa vääräksi.

Lue lisää

mikään ei ole todistanut epätarkkuusperiaatetta varmaksi, se on virallinen näkemys mutta ei varma totuus. Jos kuvittelet että Heisenberg ja muut 1900-luvun fyysikot ovat sanoneet viimeisen sanan kaikesta fysiikassa niin mitä helkkari enää fysiikkaa tutkimme. Fysiikan piti 1800-luvun lopullakin olla jo muutamaa piirua vaille valmis, mutta miten kävikään.

Aika karseeta luettavaa, noin kieliopillisesti. Muutoin pysyn siinä, mitä lausuin, eli atomipainot vaihtelevat, siitä ei edes tarvitse arvuutela, koska meillä on vety H ja deuterium sekä tritium, jotka kaikki ovat oikeasti vetyä.

Olisko pikkuhiljaa tokamakin aika onnistua

..aloittaja puhuu saman kvarkkisisällön omaavista atomeista, H:n, deuteriumin ja tritiumin kvarkkisisällöt ovat aivan erit, ensimmäisessä on kolme kvarkkia, toisessa kuusi ja kolmannessa yhdeksän. Tietenkin ne silloin toimivat eri tavalla.