Olen katsonut nuoresta lähtien vierestä, kuinka alkoholi on turmellut setäni.
Tällä hetkellä hän makaa sairaalassa, toisen aivoverenvuodon saaneena. Vanhempani ovat huolesta sairaita, koko joulu on mennyt sairaalaan soitellessa ja vointia kysellessä, sekä sukulaisten kanssa jatkuvassa yhteydenpidossa.
Setäni ei oikeastaan tiedä mistään mitään. Ei tiedä, milloin tuli sairaalaan. Ei tiedä, miksi on sairaalassa. Ei tiedä, mitä vuotta eletään. Ei tiedä, mikä päivä tänään on. Hyvä että muistaa edes äitiänikään. Sedälläni on kahden vakavan aivoverenvuodon takia aivot turmeltuneet niin, että hän ei erota faktaa fiktiosta: hän elää osittain elämää kaksikymmentä vuotta taaksepäin, ja sekoittaa tämän päivän tapahtumia niihin. On sairasta jutella ihmisen kanssa, jonka aivot ovat niin turmeltuneet, ettei ei edes peruskysymyksiä voi hänelle esittää.
Miten sitten tällainen ihminen voi itsestään pitää huolen? Ei mitenkään. Sairaalassakin on sairaanhoitajilla jo tarpeeksi iso työ pitää aikuista miestä aloillaan, ja vahtia pitkin yötä ettei hän vain karkaa hoidosta.
Hoito loppunee pian, ja hänet päästetään takaisin kotiin. Mikä odottaa sen jälkeen? Samat alkoholi-piirit kuin aikaisemmin. Sama sairaalarinki alkaa taas pian, kun tappeluissa murtuu taas muutama kylkiluu tai jotain muuta "yhtä vähäpätöistä". Sairaanhoitajat pelkäävät, että seuraava aivoihin kohdistuva tapaturma on kohtalokas sedälleni. Ja hoidosta päästessään, mitä voi odottaakaan, että tulee tapahtumaan?
Kaikki olemme erittäin huolissamme, ja osittain neuvottomia. Setäni täysi-ikäinen poikakin olisi vaatimassa hänelle alkoholiin pakkohoitoa, samoin kuin muut lähiomaiset, mutta puheiden mukaan pakkohoitoa ei voida alkoholismi-ongelmaiselle antaa, koska hän ei ole psyykkisesti sairas.
Kysymys kuuluu: voiko Suomen valtio olla näin jumalattoman saamaton, ettei pakkohoitoa ole tällaiseen tilanteeseen keksitty?! Yhteenvetona voisi sanoa, että pakkohoidon olemassa olemattomuuden takia, tätä voisi luokitella ihmisen heitteelle jätöksi. Miten voit huolehtia aikuisesta ihmisestä täysipäiväisesti ja katsoa, että alkoholin ryyppääminen ja jatkuva onnettomuuksien kierre loppuisi siihen? Miten voit pitää aikuista ihmistä aisoissa, ilman pakkohoitoa? ET MITENKÄÄN!
En voi yksinkertaisesti uskoa, jos lähimpien omaistenkin vaatimana, ei näin vakavassa tilanteessa löydy pakkohoitoa sitä todella tarvitsevalle. Ja tämä ei varmasti ole ainoa tapaus, näitä on monia. Mielestäni voisi aatella, että suoranaisesta paskasta Suomen valtion saamattomuudesta, tämä tulee olemaan täysi murha.
Miksi muuksi sitä voisi sanoa?
Tällä hetkellä hän makaa sairaalassa, toisen aivoverenvuodon saaneena. Vanhempani ovat huolesta sairaita, koko joulu on mennyt sairaalaan soitellessa ja vointia kysellessä, sekä sukulaisten kanssa jatkuvassa yhteydenpidossa.
Setäni ei oikeastaan tiedä mistään mitään. Ei tiedä, milloin tuli sairaalaan. Ei tiedä, miksi on sairaalassa. Ei tiedä, mitä vuotta eletään. Ei tiedä, mikä päivä tänään on. Hyvä että muistaa edes äitiänikään. Sedälläni on kahden vakavan aivoverenvuodon takia aivot turmeltuneet niin, että hän ei erota faktaa fiktiosta: hän elää osittain elämää kaksikymmentä vuotta taaksepäin, ja sekoittaa tämän päivän tapahtumia niihin. On sairasta jutella ihmisen kanssa, jonka aivot ovat niin turmeltuneet, ettei ei edes peruskysymyksiä voi hänelle esittää.
Miten sitten tällainen ihminen voi itsestään pitää huolen? Ei mitenkään. Sairaalassakin on sairaanhoitajilla jo tarpeeksi iso työ pitää aikuista miestä aloillaan, ja vahtia pitkin yötä ettei hän vain karkaa hoidosta.
Hoito loppunee pian, ja hänet päästetään takaisin kotiin. Mikä odottaa sen jälkeen? Samat alkoholi-piirit kuin aikaisemmin. Sama sairaalarinki alkaa taas pian, kun tappeluissa murtuu taas muutama kylkiluu tai jotain muuta "yhtä vähäpätöistä". Sairaanhoitajat pelkäävät, että seuraava aivoihin kohdistuva tapaturma on kohtalokas sedälleni. Ja hoidosta päästessään, mitä voi odottaakaan, että tulee tapahtumaan?
Kaikki olemme erittäin huolissamme, ja osittain neuvottomia. Setäni täysi-ikäinen poikakin olisi vaatimassa hänelle alkoholiin pakkohoitoa, samoin kuin muut lähiomaiset, mutta puheiden mukaan pakkohoitoa ei voida alkoholismi-ongelmaiselle antaa, koska hän ei ole psyykkisesti sairas.
Kysymys kuuluu: voiko Suomen valtio olla näin jumalattoman saamaton, ettei pakkohoitoa ole tällaiseen tilanteeseen keksitty?! Yhteenvetona voisi sanoa, että pakkohoidon olemassa olemattomuuden takia, tätä voisi luokitella ihmisen heitteelle jätöksi. Miten voit huolehtia aikuisesta ihmisestä täysipäiväisesti ja katsoa, että alkoholin ryyppääminen ja jatkuva onnettomuuksien kierre loppuisi siihen? Miten voit pitää aikuista ihmistä aisoissa, ilman pakkohoitoa? ET MITENKÄÄN!
En voi yksinkertaisesti uskoa, jos lähimpien omaistenkin vaatimana, ei näin vakavassa tilanteessa löydy pakkohoitoa sitä todella tarvitsevalle. Ja tämä ei varmasti ole ainoa tapaus, näitä on monia. Mielestäni voisi aatella, että suoranaisesta paskasta Suomen valtion saamattomuudesta, tämä tulee olemaan täysi murha.
Miksi muuksi sitä voisi sanoa?
Vastaukset 11
Vanhimmat
ja valtion alkoholiverotulot ajavat kaiken ohi.
Ketään ei voi pakottaa mihinkään, ellei tuota vaaraa itselleen ja muille, kun se on tahdonvastaisen psykiatrisen hoidon edellytys. Hän on tietysti vaaraksi itselleen, mutta se ei yhteiskuntaa kiinnosta. Raskaana olevat juopponaisetkin saavat vapaasti vammauttaa tulevan vauvansa juomalla. Itsemurhankin saa tehdä vapaasti, ja hän tekee sen hidastetusti.
Eli alkoholistien pakkohoitoa ei ole, eikä tule.
Mutta ei ole pakko juodakaan.
Elämä on valintoja täynnä, ja jotkut valitsevat huonosti.
lähtökohdiltaan täysin vääriä, koska ketään ei kyetä pysyvästi raitistamaan minkäänlaisella pakkohoidolla.
Pakkoraittius jatkuu vain niin kauan, kuin pakko on olemassa. Se on kylmä totuus.
Raittius voi alkaa vain juomarista itsestään, eikä millään pakolla, eli ulkopuolisella tekijällä.
Monilla raittius alkaa vasta haudassa.
kuka murhaa jos on aikonut ryypätä itsensä hengiltä oma valinta.
mitenkä voi olla yhteiskunnan vika että setäsi ryyppää en käsitä
kysymys ei ole murhasta,ei sinne päinkään. kysymys on harkitusta ja vittumaisesta itsemurhasta.
ei yhteiskunta pakkokaada viinaksi suuhun. juoppo tekee sen itse, elämänsä tärkeimpänä asiana.
asiaa pahentaa läheisten huolenpito,"paapominen". se ei paranna mutta varmasti pahentaa tilannetta sekä juopon että läheisten osalta. ja edesauttaa juomisen jatkumisen.
siinä asiaa mietittäväksi.
voit ainostaan omalta osaltasi pahentaa asiaa,et parantaa. pidä huoli itsestäsi ettet itse sairastu läheisriippuvuuteen enempää . pidä huolta myös juopon läheisistä, jotka ovat "juopon karuselliin" joutuneet. kuka harkiten kuka vaan luullen auttavansa.
laita googleen tuo juopon karuselli. siellä siitä lisää.
"Setäni ei oikeastaan tiedä mistään mitään. Ei tiedä, milloin tuli sairaalaan. Ei tiedä, miksi on sairaalassa. Ei tiedä, mitä vuotta eletään. Ei tiedä, mikä päivä tänään on. Hyvä että muistaa edes äitiänikään. Sedälläni on kahden vakavan aivoverenvuodon takia aivot turmeltuneet niin, että hän ei erota faktaa fiktiosta: hän elää osittain elämää kaksikymmentä vuotta taaksepäin, ja sekoittaa tämän päivän tapahtumia niihin. On sairasta jutella ihmisen kanssa, jonka aivot ovat niin turmeltuneet, ettei ei edes peruskysymyksiä voi hänelle esittää."
Käsittääkseni tuon perusteella hänet voidaan määritellä holhouksenalaiseksi. Tuossa kunnossa olevaa ihmistä ei voida kotiuttaa, hänen paikkansa on laitoksessa, jopa pysyvästi. Kyse ei ole alkoholismin pakkohoidosta vaan siitä, ettei henkilö kykene enää huolehtimaan itsestään.
Mutta en ole lääkäri, vain läheltä täysin samanlaisen tapauksen nähnyt. Hoitava lääkäri osannee neuvoa, tai jos et luota häneen, niin ota yhteys potilasasiamieheen.
Ei ne sairaudet ole itsestään tullut, vaan setäsi on juonut itse liikaa ja saa kiittää itseään vaivoistaan, tietenkin hän kiistää liiallisen alkoholin käytön kuten muutkin, jotka on itse hankkinut alkoholi riippuvuuden. Sairaala kulut pitäisi näin selvässä itse hankitussa taudissa maksattaa täysi määräisenä potilaalla, se panis ainakin miettimään tosi asioita, eikä olis rahaa viinaan.
Kaksinaismoraalinen myydessään tappavaa ainetta huomattavalla verolla yhteiskunnan on kannettava vastuunsa myös alkoholistien hoidossa, alkoholiveroa on laskettu mikä on lisännyt jälleen kulutusta huomattavasti.Alkon johto vastuuseen tekemisistään.
Alkon johdolla ei kylläkään ole osaa eikä arpaa alkoholiveron laskemisessa.
Vastaukseni oli nopeasti haettu hallitus vastuuseen kenelle alkoholivero varmasti kuuluu
Viisastelua sinultakin.
Alkoholistit itse vastuuseen terveydenhoito ym. kuluista, sillä itse ovat liikaa juoneet. Alkoholin hintaa voi nostaa vaikka kymmen kertaiseksi. Alkoholi riippuvuus on itse hankittu.