Missä menee näpistyksen ja varkauden raja?
Onko se joku ihan selvä lainopillinen rahasumma vai miten se menee?
Meinaan vaan että itselläni tulee näpistyksestä mieleen sellainen teko jossa otetaan pussillinen karkkia kaupasta mutta kait lainopillisesti ei ole mitään väliä otatko 4 koria kaljaa vai karkkipussin.
Onko se joku ihan selvä lainopillinen rahasumma vai miten se menee?
Meinaan vaan että itselläni tulee näpistyksestä mieleen sellainen teko jossa otetaan pussillinen karkkia kaupasta mutta kait lainopillisesti ei ole mitään väliä otatko 4 koria kaljaa vai karkkipussin.
Vastaukset 10
Vanhimmat
muunmuassa rahasumma jota en muista, non 300€, teon suunnitelmallisuus ym..tekotapa..
Eli normitasolla EI ole mitään rahasummia sanottuna, mikä on näpistys ja mikä varkaus. Eli jos soittelee poliisiasemille eri puolilla suomea ja kysyy heidän toimintaperiaatteita voi saada hyvin erilaisia summia. Mutta otetaan esimerkiksi tämmöinen, että pöllit tiimarista leimasimen jonka arvo on ~10euroa - saat sakot näpistyksestä. Sitten pöllit vastaavan leimasimen vaikkapa koulusta, että voit tehdä itsellesi opiskelutodistuksia etc. niin saat syytteen varkaudesta.
Ja jos joku kysyy miten noi rahasummat voi olla eripuolilla Suomea erilaiset, niin yksinkertainen syy on, että jos raja ei olisi korkeampi helsingissä - käräjäoikeudet tukkeutuisi näiden käsittelystä. Eli rimaa on ollut pakko nostaa ylemmäksi. Eli jos näpistelet - tee se helsingissä, sakothan on samat kaikkialla :)
Lähtökohta: omaisuuden arvo enintään (noin)2.000 markkaa.
(Eri puolilta maata saatujen kyselytulosten hajonta on ollut suurta, alle 1.000 markasta 3.000 markkaan. Erityisesti kauppaliikkeiden ollessa kohteena raja on saattanut ollut korkea. Painetta rajan korottamiseen ovat saattaneet aiheuttaa tosiasiallista laatua olevat tekijät, esimerkiksi tarve saada vaikeasti tavoitettavan henkilön asia käsitellyksi rangaistusvaatimuksin. Varsin (yllättävän) laajasti käytetään rajana noin 1.000 markkaa. Oulun alueella syyttäjä- ja poliisiviranomainen noudattaa 2.000 markan rajaa.)
-jos tekoon sisältyy murtautumistoimia, se ei ole vähäinen eikä siis ole näpistys. Käsitys on hyväksytty vakiintuneesti oikeuskäytännössä.
-on huomattava, että kyseessä voi olla näpistys, vaikka omaisuuden arvo ei olisikaan vähäinen, jos tekoa on muiden seikkojen perusteella pidettävä vähäisenä (HE s.38).
Haluaisin tietää kuka tuon kyselyn on tehnyt? Ja onko siitä jossain saatavilla hieman tarkempia tietoja esimerkiksi tilastoja tms.
Toi sun viimesin kommentti pisti silmään tuosta. En nyt tästä äkkiseltään keksinyt mikä tuo HE s.38 on? Koska itse en tuota allekirjottaisi. Sillä näpistyksen tunnusmerkistö kuuluu: "jos varkaus, huomioon ottaen anastetun omaisuuden arvo tai muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen..." Eli rikoksen pitää kokonaisuutena arvostellen olla vähäinen, täten jos anastetun omaisuuden arvo on korkeampi ja vaikka teko muiden seikkojen perusteella olisi vähäinen ei se täytä tunnusmerkistöä.
HE s.38 =
Hallituksen esitys eduskunnalle HE 66/1988 vp.
Sivu 38
I think.
PDF:n nimi:
ROVANIEMEN HOVIOIKEUSPIIRIN TUOMIOISTUINTEN LAATUHANKKEEN TYÖRYHMÄRAPORTTEJA I-II
Sieltä kappale:
ANASTUSRIKOSTEN RANGAISTUSKÄYTÄNTÖ (UUSI)
Työryhmän 1/1999 raportti
Ja työryhmän jäsenet:
Käräjätuomari Tapani Luomaranta, puheenjohtaja
Laamanni Matti Kivekäs
Laamanni Lars Lindh
Hovioikeudenneuvos Helinä Haataja
Käräjätuomari Eila Väistö
Käräjätuomari Markku Stenfors
Käräjätuomari Kari Ylönen
Käräjätuomari Ritva Toivola
Käräjäviskaali Aimo Räbinä
juh kiitti, mielenkiintoista tekstiä luettavaksi.
Tässä tannoin kaverin omistamaan kauppaan tyyppi murtautu lyömällä ikkunat alas ja varasti tavaraa. Jäi tosin poliisin haaviin verekseltään. "Tuomio" tuli näpistyksestä, vaikka vahingot olivat tuhansia euroja. Kaverin rikosrekisteri oli jo ennestään metrin mittanen.
voihan tuo olla, että tuomio on tullut näpistyksestä, mutta kysyppä samalla vahingonkorvauksista.. eiköhän jannu joudu maksamaan aiheuttaneensa vahingot. (jos on metrin mittanen rikosrekisteri jo ennestään niin eihän niitä rahoja tulla ikinä häneltä saamaan, mut valtionkonttorilta voi saada ainakin osan rahoista)
On siinä, että jos pystytään toteennäyttämään teon suunnitelmallisuus niin saattaa mennä varkautena. Jos sulla on esim. sivuleikkurit mukana kaupassa tai vaikkapa foliokassi..