Minulla on paha ongelma, sillä lapseni on ottanut "huoltomiehen" roolin.
Kaikki alkoi siitä kun erosimme, ja lapsi alkoi ihmetellä kivihiilikattilaa (tuolloin 13v), etsi netistä tietoa ja puolessa vuodessa oli jo kattilahuoneen erikoisasiantuntija, joka nippeli ja nappeli oli selvillä. Tämän jälkeen alkoi tapahtua; lapsi opiskeli öisin netistä sähkötöitä, putkijärjestelmiä ja kiinteistön huoltoa.
Sitten vuosi sitten havahduin että eihän tämä tunnu enään normaalilta, lappuja ilmestyy taloon tyyliin "Kiinteistön lämpötilan asetusarvo on 22 astetta. Välitön toimenpideraja /- 1 aste."...
Postilaatikko on lapsen huoneen seinään ruuvattu jossa on teksti "Kiinteistönhoitaja". Ja lapsi todellakin tekee kaikennäköistä, vaihtaa lamput, korjaa kaikkia pikkujuttuja talossa, lapioi kivihiiltä kattilaan ja hoitaa lämmitystä, lakaisee oven edustat ym.. mitä nyt talkkarit yleensä tekee.
Ihan muuten hyvä juttu, mutta en tunne enään lastani lapseksi vaan pikemminkin juuri talkkariksi. Ei käy kavereiden luona, viettää illat lämmityshuoneessa tai omassa huoneessa ymym... Lapsi on nyt 16 vuotias. Ja minusta todella tuntuu siltä että hän ei ole enää lapseni, vaan talonmies!!
Pitäisikö lasta viedä terapiaan tai johonkin, tuntuu että häneltä jää lapsuus kesken jos meno jatkuu tällaisena?
Kaikki alkoi siitä kun erosimme, ja lapsi alkoi ihmetellä kivihiilikattilaa (tuolloin 13v), etsi netistä tietoa ja puolessa vuodessa oli jo kattilahuoneen erikoisasiantuntija, joka nippeli ja nappeli oli selvillä. Tämän jälkeen alkoi tapahtua; lapsi opiskeli öisin netistä sähkötöitä, putkijärjestelmiä ja kiinteistön huoltoa.
Sitten vuosi sitten havahduin että eihän tämä tunnu enään normaalilta, lappuja ilmestyy taloon tyyliin "Kiinteistön lämpötilan asetusarvo on 22 astetta. Välitön toimenpideraja /- 1 aste."...
Postilaatikko on lapsen huoneen seinään ruuvattu jossa on teksti "Kiinteistönhoitaja". Ja lapsi todellakin tekee kaikennäköistä, vaihtaa lamput, korjaa kaikkia pikkujuttuja talossa, lapioi kivihiiltä kattilaan ja hoitaa lämmitystä, lakaisee oven edustat ym.. mitä nyt talkkarit yleensä tekee.
Ihan muuten hyvä juttu, mutta en tunne enään lastani lapseksi vaan pikemminkin juuri talkkariksi. Ei käy kavereiden luona, viettää illat lämmityshuoneessa tai omassa huoneessa ymym... Lapsi on nyt 16 vuotias. Ja minusta todella tuntuu siltä että hän ei ole enää lapseni, vaan talonmies!!
Pitäisikö lasta viedä terapiaan tai johonkin, tuntuu että häneltä jää lapsuus kesken jos meno jatkuu tällaisena?
Vastaukset 8
Vanhimmat
että sulta on päässynnä lipsahtamaan pikku provokaatio tälle palstalle. Että arvelen lapsuuden jääneen sinulta, arvoisa aloittaja, kesken.
Sellaisia murrosikäisiä, jotka pelikoneiltaan ja tsäteiltään ehtivät tekemään jotain roskapussin vientiä tai astianpesukoneen tyhjennystä suurempaa kotona, taitaa enää olla vain saduissa.
...tämä on totta (ja voi ihan hyvin olla),niin tuohan on vain hyvä kun lapsi tekee töitä, eikä istu vain koneella tai tv:en ääressä.Meilläkin lapseni touhaavat mielummin jotain muuta (auttavat kotitöissä sisällä ja ulkona..yms.) kuin istuvat koneella tai tv:en ääressä =) .
"Sellaisia murrosikäisiä, jotka pelikoneiltaan ja tsäteiltään ehtivät tekemään jotain roskapussin vientiä tai astianpesukoneen tyhjennystä suurempaa kotona, taitaa enää olla vain saduissa."
--> tuo ei nyt ihan pidä paikkaansa =) ..on niitä ahkeriakin nuori vaikka kuinka paljon =) .
on ottanut parturin roolin ja toinen tyrät tekee kermakakkuja, pyöräyttää niitä solkenaan, ettei syödä ehdi.
Pojat taas pyykkää kun tykkäävät kaikenmaailman vempaimista, ja koneista, sekä nuorin poika on ruvenna roskakuskiksi, Ei ole roskia nääs meillä sisällä kun poika juoksee pussit kourassa sisälle ja temsterin väliä. Lehetkin lentelee kun sanomalehdet ei ehi edes postiluukusta kolahtaa kun poika kiikuttaa ne jo rosikseen.
..siis kyllä on totta että niitä ahkeria nuoriakin vielä löytyy.Onneksi olen aikoinaan patistellut lapsia kotitöihin (suurimmaksi osaksi siivoamaan oman huoneensa).Nyt he tekevät (12-15v) ilman kehotuksia tai pyyntöjä kotihommia =) .Jos he huomaavat että jotain on tekemättä,niin he tekevät sen (heti kun läksyt on tehty).
Meillä on oikeasti näin.Eli kai se on hiukan kiinni vanhemmistakin,että miten opettavat lapsensa.Opettavatko että "no kyllä äiti/isä voi tehdä,ei sun tarvi" ..vai..."siivoappas nyt se huonees tai tuun roskasäkin kans tyhjäämään sen" (en olisi noin tehnyt,siis tyhjännyt huonetta roskasäkkeihin,mutta jotenkin tuon sanominen vain tehosi).
Alkuperäinen kirjoitus on luultavasti provo.. Mutta kirjoitin nyt kuitenkin kuinka meillä on.
edes kaksi kommentoijaa joilla vielä kasvatuksessa mukana tervettä otetta.
Näinhän se on että jos ei mitään vaadita niin turha sitten murrosikäisen kanssa alkaa vääntämään mitkä asiat kuuluu ns. normaalielämiseen.
Ehkä huonot esimerkit kuuluu kauimmas eli ne nuoret joiden ei ole tarvinu tehdä mitään kotitöitä. Silti on tullut kaupasta kaikki mitä rahalla saa, ei tarvi mennä kesätöihin jne.
ONNEKSI on vielä järkeviäkin ihmisiä olemassa! Lapselle pitää tehdä ajoissa selväksi se, mikä on normaalia elämistä..eli siis kun lapsi joskus muuttaa pois kotoa,pitää hänen osata kaikenlaista että selviytyisi.
Turhaa sitten on enää mennä mitään sanomaan kun lapsi asuu omissa oloissaan.
Alkuperäinen on provo,ainakin luulen niin..mutta meillä ainakin tehdään kotihommia, ihan omasta halusta.
"Eli kai se on hiukan kiinni vanhemmistakin,että miten opettavat lapsensa."
Niin on, mutta on lasten luonteellakin jotain tekemistä asian kanssa. Hyvä esimerkki on eräät kaksosveljekset. Toisella huone oli kuin pommin jäljiltä ja toisella tiptop järjestyksessä. Ja kummaltakin vaadittiin yhtä paljon. Tai siis siltä tiptop-tyypiltä ei tarvinnut vaatia koska teki hommansa vapaaehtoisesti.
"...mutta on lasten luonteellakin jotain tekemistä asian kanssa."
Lapsi oppii suurimmaksi osaksi luonteensa toiselta vanhemmalta.Kumpaako lapsi on seurannut enemmän.
Perusluonne kaksosilla on (ihan tutkitusti.. ja itse seuraamalla todettu) samanlainen,kuten sisaruksilla yleensä.
Kyllä se vanhemmista lähtee miten lapsi tekee kotitöitä.