Täällä usein valitellaan kilpajudon tilaa "ei tarpeeksi menestystä.., judokuntoilu pilaa judon..,valmentajat ei osaa valmentaa huippuja" jne.
No, samanlaisten asioiden kanssa tuntuu painivan kaikki muutkin lajit; tämän päivän Hesarin urheilusivuilla on hyviä ajatuksia otsikolla "Jääkiekko etsii kadonneita lampaita".
Jääkiekkoliitolla on alkanut uusi kampanja "Easy Hockey", jossa 10-18-vuotiaille tarjotaan helppoa mahdollisuutta harrastaa jääkiekkoa ilman NHL-tavoitteita. "Iisissä" ei ole harjoittelupakkoa eikä menestymispaineita. Luvassa on kuitenkin oikeaa kiekkoelämää ottelujännityksineen, voittoineen ja tappioineen.
Toimittaja Aaltonen kirjoittaa mm. "tavanoimaisessa jääkiekon nuorisotoiminnassa hukkaprosentti on melkoinen monen muun lajin tavoin. Drop out koskee eirtyisen kipeästi lajeja, joissa haetaan huippuammattilaisia".
Ja jatkaa "Harrastuksen lopettaminen on urheilujärjestöjen suuria haasteita. Talkootyöhön perustuva järjestelmä ei pysy pystyssä pelkkien tähtien avulla. Elämänkaarimalli on Pesäpalloliiton ideoima ratkaisu urheiluseurojen tulevaisuudelle. Siinä tarjotaan tekemistä ja tehtäviä kaikissa ikävaiheissa. Yksi tärkeimmistä tehtävistä on kiinnostavan harrastuksen tarjoaminen niille, jotka eivät sitoudu tiukkaan harjoitteluun. Urheiluseurat joutuvat kamppailemaan markkinoilla, jossa skeittarit, snoukkarit ja muut järjestäytymättömät kaveriporukat tekevät omia juttujaan omilla ehdoillaan. Seuraan kuuluminen ei ole mikään itsestäänselvyys".
Toivottavasti Judoliitto ja mahdollisimman moni judoseura tajuaa saman asian ja panostaa jatkossa paljon ns. "pelkkiin harrastajiin".
No, samanlaisten asioiden kanssa tuntuu painivan kaikki muutkin lajit; tämän päivän Hesarin urheilusivuilla on hyviä ajatuksia otsikolla "Jääkiekko etsii kadonneita lampaita".
Jääkiekkoliitolla on alkanut uusi kampanja "Easy Hockey", jossa 10-18-vuotiaille tarjotaan helppoa mahdollisuutta harrastaa jääkiekkoa ilman NHL-tavoitteita. "Iisissä" ei ole harjoittelupakkoa eikä menestymispaineita. Luvassa on kuitenkin oikeaa kiekkoelämää ottelujännityksineen, voittoineen ja tappioineen.
Toimittaja Aaltonen kirjoittaa mm. "tavanoimaisessa jääkiekon nuorisotoiminnassa hukkaprosentti on melkoinen monen muun lajin tavoin. Drop out koskee eirtyisen kipeästi lajeja, joissa haetaan huippuammattilaisia".
Ja jatkaa "Harrastuksen lopettaminen on urheilujärjestöjen suuria haasteita. Talkootyöhön perustuva järjestelmä ei pysy pystyssä pelkkien tähtien avulla. Elämänkaarimalli on Pesäpalloliiton ideoima ratkaisu urheiluseurojen tulevaisuudelle. Siinä tarjotaan tekemistä ja tehtäviä kaikissa ikävaiheissa. Yksi tärkeimmistä tehtävistä on kiinnostavan harrastuksen tarjoaminen niille, jotka eivät sitoudu tiukkaan harjoitteluun. Urheiluseurat joutuvat kamppailemaan markkinoilla, jossa skeittarit, snoukkarit ja muut järjestäytymättömät kaveriporukat tekevät omia juttujaan omilla ehdoillaan. Seuraan kuuluminen ei ole mikään itsestäänselvyys".
Toivottavasti Judoliitto ja mahdollisimman moni judoseura tajuaa saman asian ja panostaa jatkossa paljon ns. "pelkkiin harrastajiin".
Vastaukset 29
Vanhimmat
Tottahan tuo. Ainoastaan massoihin panostamalla on mahdollista saada myös huippuja ja mitskuja.
Juuri tuo isoista massoista pystyy saamaan kehityskelpoisia valmennettavia ja niille vastustajia, ilman hyviä harjoitusvastuksia ei pysty kehittymään .
Mietitään pieniä seuroja joissa on yksi varteenotettava judoka, kenen kanssa harjoittelee ja kehittyy...
Kaksi on jo matemaattisestikin jo paljon parempi mutta........ yksi loukkaantuminen pilaa kasi tulevaisuutta huipuksi.....
Joten seuran keskittykää hankkimaan seuroihin mahdollisimman paljon harrastajia... kuntojudo=> jonkun kuntojudokan jälkikasvu voi olla tuleva MM mitallisti ...... Tehkää lajista koko perheen harrastus , sitä kautta
saadaan lajiin syvyyttä ja niitä innokkaita talkoolaisia ja tukipylväitä joita , HUIPPUKILPAILIJATKIN tulevat tarvitsemaan.
judossa tehdään, eli painopiste näyttää olevan näin sivusta seuranneena:
1. Kuntojudo
2.Parajudo
3.Katailut
4. Nuorisojudo ( harrastejudo )
5. Muksujudo
6. Kilpajudo ( nuoret ja aikuiset )
7. Veteraanijudo
eli oikealla tiellä judossa ollaan.....
Judokasta uutta Vuotta
näillä teeseillä voitettiin niukasti puheenjohtajavaali lahdessa marraskuussa
*
Seurajohtaminen
- välineitä ja tukea seurajohtajille
- ammattimaistuminen, resurssien puitteissa.
- seurojen toiminnalliset edellytyksien kehittäminen ja tukeminen.
Huippujudo
- arvokisamitali vuosittain.
- kilpajudo imagon nostaminen, ”maailman kovin kamppailulaji”
- kilpailutoiminnan kehittäminen Suomessa, kaikki ikäryhmät huomioiden.
- lisää resursseja valmennukseen ja kilpajudoon.
- vuoden 2010 alusta uusi judon valmennuskeskus Pajulahdessa.
Harrastejudo
- harrastetuin kamppailulaji.
- harrastajamäärän kasvattaminen.
- SLU:n ja liiton palveluiden hyödyntäminen.
- aluetoiminnan kehittäminen, isot ja pienet seurat yhteistyöhön.
- lajin koulutuksien, seminaarien sekä siihen muu toiminnan laatua edellytyksien turvaaminen.
- seuroissa on otettava huomioon kaikki ikäryhmät, vain yhdessä olemme vahvoja.
Judoliiton on oltava mukana vaikuttamassa kansainvälisesti judotoimintaan, esimerkkinä mainittakoon sääntöuudistukset, tuomaritoiminta, jotka ovat olleet viime aikoina esillä.
Nordic Meeting –kokoukset on hyvä tilaisuus vaikuttaa judotoimintaa maailmalla, tähän kuuluvat pohjoismaiden judoliitot sekä Eestin Judoliitto.
Näihin tavoitteisiin tarvitaan kaikkien Suomen judoseurojen ja judokoiden yhteistyötä.
Voin sanoa, että nykyinen hallitus ja liiton henkilöstö ovat työskennelleet tavoitteiden saavuttamiseksi todella ahkerasti.
*
ehkä tuo sun top seven ei ihan pidä paikkaansa. Puheenjohtajalla ja liitolla näyttää olevan aika selkeät sävelet mitä tavoitellaan. Seurat puuhastelevat mitä puuhastelevat.
Hienoa tekstiä paperilla, mutta miten on käytännön laita? Ei toimenpiteitä urheilun eteen, kylläkin lihaisia sapuskoita urheilupoliitikkojen piirissä. Miten koet puheenjohtajan näytöiksi nuo mitä luettelit? Tai yleensäkin PJ:n tavoitteiksi? Käytäntö on toista, urheilijat maksavat itse kv. kisa ja leirimatkansa, liitto budjetoi kilpailukuluihin kaikki liittoon maksamat kulut, vaikka urheilija ja heidän seuransa maksavat niistä kaiken, olympiaryhmää lukuun ottamatta. Lienee myös selvää, että parivaljakon Lehdes_Mäki kaikki kilpailujen yhteydessä olleet edustusmatkat ovat budjetoitu kilpailukuluihin.
Vielä tavoitteista, liiton johto (en tarkoita valmennusta) muka työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Minkä tavoitteiden? Arvokisamitali, olympiamitali, höpö höpö.... Omat edut ovat etusijalla. Puheenjohtajalla on toki selvät sävelet, pyrkyri EJU:n lihapatoihin, urheilusta viis. Pj taas on mieluinen pomo TJ:lle kun ei ole mitenkään kiinnostunut TJ:n tekemisistä. Ei valvontaa, vaan vapaat kädet kuin olisi toimitusjohtaja, mutta kun ei ole, Judoliitto on yhdistys ja seurojen kattojärjestö, jonka pomo on seurat!
Seurat taas puuhastelevat aidosti, huippu-urheilun kehittämiseksi ja rahoittavat sitä paljon enemmän kuin liitto. Joten seurat ovat huippu-urheilun selkäranka, siellä työ tehdään päivittäin, ei PJ:n tai TJ:n toimesta. Sääli tuo 10 vs 17. Olisi ollut mielenkiintoista nähdä kokea toisenlainen näkökulma. Ehkä sitten seuraavalla yrittämällä, jos nykyjohto ei yhäkään ala panostaa urheiluun.
Tuo esittämäsi listä on ihan yhtä pätevä kuin mikä tahansa iltasatu. Tilanne on se että suomen judoliitto faktisesti satsaa judoon kilpailulajina 22000 euroa. Siis , luit oikein , 22000 euroa vuodessa. Se on jopa 500 euroa vähemmän kuin viime vuonna.
Vertailukohtana voisi pitää sitä tosiasiaa että toimiston henkilöstön ( lähinnä Lehdeksen ) palkan ylimääräiseen bonukseen on varattu seurojen maksamaa rahaa 14000 euroa.
Lisäksi liiton palkka listoilla on henkilöitä , joiden tehtävänä olisi auttaa suomalaista judoa menestymään tasan 2 kpl, joista ainakaan toiselle ( Pekkola) en ole huomannut että olisi asetettu minkäänlaista menestymisvelvoitetta.
Nyt tämä tilanne on kuin itänaapurissa ennen hajoamista , tehdään kaikenlaisia hienolta kuulostavia lausumia. Todellinen tilanne on aivan toinen. dasvidanja.
Luet budjettia joko tietoisesti väärin tai sitten et ymmärrä siitä yhtään mitään. Tuo 22000 näyttäisi olevan suoraa rahallista tukea urheilijoille, kilpavalmennuksen budjetoidut menot näyttäisivät olevan 413 600 €. Ja mistä sait päähäsi, että henkilöstöetuudet (14000€) olisi Lehdeksen bonuksia? Eiköhän kyseessä ole jokaiselle työnantajalle kuuluvista menoista (esim. työterveyshuolto jne.).
juurikin niin, että suora rahallinen tuki on sitä faktista satsausta judoon. Tuo 413600 pitää sisällään jonkun muun maksamaa rahaa ( Olympiakomitea , opetusministeriö, urheilijat itse ja seurat , tms) . Rautalangasta = joku muu antaa rahaa judolle, se vaan kierrätetään näkyvänä liittobudjetissa.
Henkilöstöetuudet eivät kai näy tuossa 14000 eurossa uudelleen? Nehän pitäisi olla jo näkyvillä lakisääteisinä työnantajakuluissa? Tietysti, jos liitolla on omat extra sopimukset jonkun palveluntarjoajan kanssa ( esim, yksityinen hammashuolto, tms.)
413 600 euroa kilpajudoonko? Haistakaahan home! Maksimissaan 41 360 euroa jos sitäkään! Kyllä on nyt tehty liian hienot suunnitelmat ja lupailtu yli äyräiden! Satoja tuhansia, hah hahah!
Judoliitto ei siis saisi ottaa tuloja valtiolta (ml. veikkaus yms.), sponsoreilta, seuroilta, urheilojoilta? Mistäs sitten? Pitäisikö sen alkaa painaa rahaa?
Taidat olla ihmisiä, joilla maailmankuva perustuu johonkin muuhun kuin esimerkiksi realiteetteihin tai luetun ymmärtämiseen. 41360 euroa ei nyt riitä edes päävalmentajan palkkaamiseen.
Älä heittäänny tyhmäksi. sillä 22000 eurolla ei tueta yhtään urheilijaa esikuvaksi, ei vaikka se raha satsattaisiin vain yhteen urheilijaan.
Raha kerätään tietenkin kaikkialta mistä saadaan, mutta nyt urheilijat ja seurat kantavat liian suuren osuuden tuottoon nähden.
Jos judoliitto oikeasti haluaisi satsata kilpajudoon ,niin esim kotimaan leiritykset olisivat ( kesäleirit mukaanlukien) ilmaisia 50-100 urheilijalle, Sm/FJO-mestaruudesta palkkiona ulkomaanleiri, Judoliitolla olisi oma konsultoiva lääkäri, ym ym...
Ja jos haluat vielä ilmaisen vinkin että miten tukea lisää, niin olisi hyvä jos judoliitto maksaisi esim. olympia-urheilijoiden vuokrat asumisesta, jotta he pystyisivä leireilemään ja harjoittelemaan ilman arjen murheita?
Ennenkuin kerkeät viisastelemaan että mistä rahaa otetaan sitten kaikkeen tuohon , niin vastaan jo etukäteen.. kuntojudon rahoitus kunnallisista lähteistä , liiton rooli lähinnä neuvottelupöydässä. Sovellettu judo samoin enemmän erillaisten vammaisjärjestöjen hallintaan.
Nyt tällä hetkellä seuroilta kerätyt rahat valuvat koneistoon jonka nälkäisin suu on toiminnanjohtajan pöydän takana. Samoin se mistä koulutuspäällikölle maksetaan on enemmänkuin hieman epäselvää.
Tämän kaiken vastineeksi TJ heittelee lukuja sieltä ja täältä, seuraavaksi budjetissa varmaan kirjataan tulopuolelle judovisa-korttien ostoskerääntymät? 413600 on juurikin tuollainen luku jossa urheilija maksaa jollekkin muulle urheilemisestaan ja se raha vaan läpilaskutuksen kaltaisesti käy judon nimissä.
käytännön esimerkkinä jäsenmaksujen kirjaaminen budjettiin (321800 eur) josta ainoastaan 102390 eur on judoliiton rahaa, loput Pohjolan.
Kyllä silti täältä heruu myös säälipisteitä myös toimistolle , ei ole kiva kun vuosia on bluffattu sekä judokenttää että "sponsoreita" judon tilasta. Olo puun ja kuoren välissä on varmaan stressaavaa.
Kuntojudon rahoitus kunnallisista lähteistä? Mitäs tämä nyt tarkoittaa? Miten kunnat, jotka rimpuilevat talouskurimuksessa muutenkin, alkaisivat yht´äkkiä rahoittaa judotoimintaa? Ja miten se liittyy kilpajudon rahoitukseen? Tarkoitatko että kunnat maksaisivat harrastejudon ja sitten harrastajat maksaisivat kilpajudon omasta pussistaan? Eli suomeksi sanottuna kunnat rahoittaisivat välillisesti kilpajudoa: tämähän on samanlaista budjettikikkailua, josta judoliittoa moitit. Vai perustuuko tämä esittämäsi malli johonkin muuhuin? Minusta se menee samaan kategoriaan rahanpainamisen kanssa.
Tä-mä tar-koit-taa si-tä, et-tä esim. kun-nan lii-kun-ta-oh-jel-maan tu-lisi ju-do mu-kaan. Ja näis-sä neu-vot-te-luis-sa o-li-si liit-to mu-ka-na. Nyt Lii-ton re-surs-se-ja me-nee lii-kaa vas-taa-viin puu-has-te-lui-hin.
Rautalangasta = Toiminnanjohtajan, koulutuspäälikön ja Judolehden toimituksen hommat yhdelle osaavalle henkilölle ( jopa voisi olla osa-aikainen). Säästynyt palkka kilpajudoon.
Jos halutaan mitaleja kisoista, urheilijoille se pitää tehdä mahdolliseksi. Nyt voi olla että jos urheilijalla ei ole rahaa, se ei voi treenata ja kilpailla. Se on fakta. Jotenkin systeemi pitäisi saada sellaiseksi, että ne jotka uhraavat vuosia elämästään täysipäiväiseen harjoitteluun, eivät vielä lisäksi joutuisi maksamaan siitä helvetisti. Seurathan nyt tekevät kilpailemisen mahdolliseksi maksamalla matkat yms. Jos pikkuseuralla ei ole siihen varaa, sitten reissut jää tekemättä. Huipulle pääsy vaatii noin 10 vuoden tavoitteellisen työrupeaman, samalla pitäisi opiskella, käydä töissä...
Mietippä nyt vähän rautalangasta.
kun noita hallinnonaloja harraste- valmennus- ja hallintovaliokunnan budjettilukuja katselee, niin harrastejudovaliokunnan tulot ovat reilu 12000 ISOMMAT kuin menot. Hallintovaliokunnan tuotot ovat reilu 117000 ISOMMAT kuin menot. Valmennusvaliokunnan tulot ovat noin 130000 PIENEMMÄT kuin menot.
Sinä vääntelet rautalangasta ihan lonkalta, että tämä hallintopuoli, joka on judoliiton suurin tulonmuodostaja pitäisi heittää osa-aikaisille. Hah. Kolikolla on aina kaksi puolta. Heitetään vaan osa-aikaiselle paavo petäjälle koko homma. Palkkamenoissa tietysti säästetään parin ihmisen palkka. Samalla kuitenkin monenlainen tulomuodostuskin pienenee ja se pienenee enemmäin kuin saatavat säästöt ovat. paavo petäjällä on aikamoinen homma osapäiväisenä pitää yllä esimerkiksi tämä myönteinen kehitys. OPM:n jakamat veikkaustukirahat judoliitolle. 2006 - 182000 €, 2007 - 235000 €, - 2008 - 250000 €, 2009 - 280000 €
Tuolla sun mallilla oltais konkurssissa.
onks sulla jotain Paavo Petäjää vastaan ???
Tai noinniinku kategorisesti liittojen puheenjohtajia?
Haluutko Piiraiseksi Piiraisen paikalle?
Ei. Ei. En.
maksaa sun harjoittelusta euroakaan. Jää töistä pois, älä opiskele niin ne muutkin menestyneet urheiljat tekee mailmalla. Suomalainen kestävyysjuoksu on hyvä esimerkki kuin urheilu elämäntapana hylätään ja aletaan harrastamaan kilpaurheilua seuran, liiton tai yhteiskunnan tuella.
Arvoisa rautalangan vääntäjä. Kuvitteletko tosiaan, että jos judoa alettaisiin ajaa noin 400 suomalaisen kunnan liikuntaohjelmiin, se jotenkin VÄHENTÄISI hallintotyötä judoliiton puolelta? Siis että tämä tehtäisiin ihan ilman byrokratiaa, jota jokun pitäisi pyörittää. Sinulla ei taida olla mitään käsitystä siitä, millaista hallintoa kaikki tuon tapainen vaatii julkisella sektorilla. Minulla on kokemusta vastaavasta hallinnollisesta toiminnasta, ja voin kertoa että ihan täyspäiväistä hommaa se on. Ajatuksesi on tosin kaunis kuin kommunismi, mutta sekään ei toimi käytännössä. Populistisia heittoja tyyliin rötösherrat kuriin on toki helppo heitellä, eri asia sitten on jos joutuisi oikeasti niistä vastaamaan
kerro sille urheilijalle, että elämää ei oo sit enää urheilun jälkeen kun on keskittynyt vain ja ainoastaan urheiluun.
Tai no, on ja on, miten sen nyt ottaa ---> vrt. Matti Nykänen, malliesimerkki parhaimmillaan.
Niin että urheilkaa vaan ja unohtakaa kaikki muu elämästänne!
jotka kertoo karusti miksi judossa voidaan arvokisamitallit unohtaa. näitä jannuja joille kilpaurheilu yhdentekevää mutta silti halutaa n käydä leikkimässä samuraita tatamilla on tässä lajissa yksinkertaisesti liikaa. aika luovuttaa ja antaa painin hoitaa tuo mitallien kalastelu. karu fakta että kamppailulajeista se on ainoa HUIPPU-URHEILULAJI.
Otetaan mieluummin judosta Jaana Ronkainen esimerkiksi... Tai Timo Peltola...
katsantakanta muuttuu olennaisesti?
J. Ronkainen on muutenkin hyvä esimerkki siitä, että kamppailu-urheilussa menestyneen ei tarvitse olla ns. pölvästi muillakaan inhimillisen toiminnan osa-alueilla.
Ronkainen toimii ainakin junnukisoissa valmentajana/huoltajana esimerkillisesti:
- Peruspositiivinen suhtautuminen kanssaihmisiin, myös vieraisiin, olipa kyseessä sitten punnitus- tai kahvijono.
- Antaa positiivista palautetta hyvistä suorituksista välittämättä seura yms. rajoista.
- Valmentajana tatamin laidalla näyttää ne piirteet itsestää, joiden takia EM-mitskuja on kaapissa. Eli kannustaa ja ohjaa tunteella, mutta silti asiantuntevasti ja asiallisesti.
saatas judoliiton eikä kärppien hommiin. edes oto, mutta taitaa hänkin ajatella euroja.....
on karusti sellainen, että jos kaikki opiskelee ja viettää normaalia perheelämää, niin mitään ongelmaa ei ole pärjätään. Ongelmat alkaa kuin Iron Mike astuu kehään silloin alkaa kamppailu elämästä ja kuolemasta.
Ja tämän onn se piirre millä käännetään tiukkapaikka eduksi. Eikä se on turvattu eläke suunitelma ja perhe ja yliopistokoulutus niistä kaikista on vain haittaa.
Ammattinyrkeilystä voidaan hakea mallia tähän kovuuteen. Siellä saa kunnolla rahaa jos rahkeet riittää. Ei pidä olla mitään syytä elää jos häviää. Se panee yrittämään tosissaan ja silloin osaa lopettaa ajoissa ja kerkiää tekemään jotain muutakin. Asikaisen virhe oli vaan liian myöhään aloitettu ammattilaisura olisi aikaisemmin pitänyt pistää kaikki yhden kortin varaan.
Ilmeisesti tuolla Ranskassa ja Englannissa eivät ole kuulletkaan tästä uhkaavasta Iron Mikestä. Siellä kun näyttävät järjestävän lukupäätä omaaville judokoille paikkoja yliopistoihin, jossa opiskelun ja harjoittelun voi yhdistää.... Tuorein esimerkki taisi olla tämä ranskatar, joka Finnish Judo Openin yhteydessä kertoi opiskelevan jonkin sortin opettajaksi. Ei tuntunut lukuhommat tahtia haittaavan.
kaikki tekee samalla tavalla . Jalkapallo jossa on aivan älyttömästi pelaaja ja kilpailua ei kukaan edes kuvittele, että samaan aikaan opiskellaan korkeakoulututkinto ja pelataa. Onnistuisi kyllä jos taso ei olisi niin kova. Tietysti jos opiskelu on vain muodollista ja paperit annetaan käteen ja sitten saa valtion työpaikan niin tietysti onnistuu.
On aivan oikein, että kaikki pelaa. Mutta myös se on myönnettävä, että kaikkien lähtötaso ei ole sama. Siksi haaste lajissa kuin lajissa on se, että se voitaisiin aloittaa ilman sen erityisempää osaamista tai kuntopohjaa. Siksi olisikin hyvä, että esim. jodossa olisi näitä kuntojudoja, koska yhteiskunnan kannalta on parempi, että ne, jotka ovat motivoituneita aloittamaan esim. kuntojudon voisivat jatkaa harrastustaan.
Tämä on todellisuutta tänään ja varmaan on aina ollut, että lähtötasot ja peruskuntotaso vaihtelevat. Siksi on hyvä, että useammissa lajeissa olisi myös mahdollisuus aloittaa kuntotason nosto ja esim. jääkiekossa peruasioiden opiskelu, luistelutekniikat jne. kaikissa ihmisen iän vaiheissa, joissa he vain kokevat sen tarpeelliseksi.
Tämä ei ole huippu-urheilulta pois, mutta mahdollistaa myöhemminkin asiasta kiinnostuneiden mahdollisuuden kehittää itseään.