Minusta tuntuu kirjaimellisesti, että olen syntynyt väärälle vuosikymmenelle ja väärään paikkaan...
Nykyään kaikki menee päin persettä, paljon sotia ja teknologia ja kehitys on laiskistuttanut ja pilannut maailman...
Olisinpa syntynyt vaikkapa 1940-50 luvun amerikkaan... vaikkapa johonkin kodikkaaseen pikkukylään...
Elokuvat olivat parempia, muoti tyylikkäämpää, autot hienompia, musiikki oli(minun mielestäni) parempaa...
Minä kirjaimellisesti vihaan 2000-lukua ja varsinkin 2000-luvun Suomea...
Kaljupäiset pellet ylistävät sotaveteraaneja tekopyhästi(minä itsekkin kunnioitan veteraaneja, mutta en sen takia kun "Ne on vittu tappanut niin vitun paljon niitä vitun homoryssiä!!!", EU-kieltää joka asian ja leikkii jotakin vitun kiistatonta yksinhallitsijaa, somaleja ja afgaaneja on VARASTELEMASSA ja rikkomassa lakia joka paikassa(en siis ole myöskään rasisti, mutta olen sitä mieltä, että maassa maan tavalla, ei maassa maahantulijoiden ehdoilla).
Tottakai se elämä oli raskaampaa ja erinlaista kun nykyään, mutta jos minut olisi pienestä asti kasvatettu, niin ei se elämä tuntuisi ainakaan vaikeammalta ja huonommalta, kuin nyt...
Nykyään kaikki menee päin persettä, paljon sotia ja teknologia ja kehitys on laiskistuttanut ja pilannut maailman...
Olisinpa syntynyt vaikkapa 1940-50 luvun amerikkaan... vaikkapa johonkin kodikkaaseen pikkukylään...
Elokuvat olivat parempia, muoti tyylikkäämpää, autot hienompia, musiikki oli(minun mielestäni) parempaa...
Minä kirjaimellisesti vihaan 2000-lukua ja varsinkin 2000-luvun Suomea...
Kaljupäiset pellet ylistävät sotaveteraaneja tekopyhästi(minä itsekkin kunnioitan veteraaneja, mutta en sen takia kun "Ne on vittu tappanut niin vitun paljon niitä vitun homoryssiä!!!", EU-kieltää joka asian ja leikkii jotakin vitun kiistatonta yksinhallitsijaa, somaleja ja afgaaneja on VARASTELEMASSA ja rikkomassa lakia joka paikassa(en siis ole myöskään rasisti, mutta olen sitä mieltä, että maassa maan tavalla, ei maassa maahantulijoiden ehdoilla).
Tottakai se elämä oli raskaampaa ja erinlaista kun nykyään, mutta jos minut olisi pienestä asti kasvatettu, niin ei se elämä tuntuisi ainakaan vaikeammalta ja huonommalta, kuin nyt...
Vastaukset 30
Vanhimmat
On siinä huonompiakin puolia. Kuten esimerkiksi se, että siihen aikaan naisilla ja oli huonompi asema kuin miehillä (samoin tummaihoisilla ei ollut edes täydet ihmisoikeudet) ja he saivat vaan istua kotona, mihinkään parempaan työhön oli harvemmin mahdollisuutta.
Silloin katsottiin paheksuvin silmin myös ''erilaisuutta'', toisinsanoen ihmisten yksilöllisyyttä ja halua tehdä asioita eri tavoin kuin muut. Suvaitsemattomuus oli ongelmana tuohon aikaan, siis paljon isompana kuin nyt.
Tuossakin on vaan yksi murto-osa asioista, jotka ovat kääntyneet paremmiksi.
Tutkimusten mukaan naiset olivat 50-luvulla onnellisempia kuin nykyään.
Ihmiset edelleen rakastavat toisiaan ja jokainen pystyy auttamaan lähimmäistään.
Kun katselen ihmismassoja niin minulle tulee hyvä olo.
Jokaista joku rakastaa ja kaikilla on potenttiaalia.
En tiiä mitä massaa ja millä silmillä sä oot katellu, mutta asiat ei tasan oo noin. Toihan se ongelma just on!
Ihmiset ei enää rakasta toisiaan (tosin nyt avioliitoissa on nykyään useammin rakkautta, jos sitä ei ole, erotaan heti, jota siis ennen ei tehty). Lähimmäisiä ei auteta, jokainen ajattelee VAIN JA AINOASTAAN omaa etuaan. Ihmiset eivät halua vaikuttaa ilmastonmuutokseen tai mihinkään muuhunkaan. He sanovat:"Mitä vitun väliä on jollaki asialla joka tapahtuu kun mä oon jo kuollu?" Näissä helvetin ihmismassoista mulla ainaki tulee sellanen olo että jumalauta mä haluisin ampuu jokasen mulkvistin tuolta joka ei toisia kunnioita. Tuli taas aika jumalattoman epäselvä viesti mutta kun päässä alkaa kiehuu ja poreilee heti ku näkee tällasta ihmisten tyhmyyttä. NYKYMAAILMA ON PASKA PAIKKA ELÄÄ, toistaiseksi. PISTE.
haluavat hyvää.
Vääristyneitä ajatuksia ja kieroon kasvamista aina on oleva mutta kun pohjalla käymme niin sieltä nousemme.
Ihmisten suuri voima on kyky palata pimeydestä valoon.
Mutta jos se pimeydestä valoon palaaminen tapahtuu vasta joskus eläkipäivinä keinutuolissa keikkuen kaikkien sukulaisten hylkäämänä, ei sillä niin isoa merkitystä enää silloin ole...
Ihmisistä on tullut sellainen iso melankolinen, materialistinen, itsekäs paskasakki!
Ihminen haluaa nykyään sisimmässään hyvä pelkästään itselleen!
Joka hetki ihmiset tekevät asioita, joita heiltä ei voinut sillä hetkellä odottaa.
Sotienkin kauhuissa tapahtuu niin paljon lähimmäisen auttamista ja suuria rkkuden osoituksi että oikein ihmetyttää mistä ihmiset saavat voimansa kääntyä pois pahasta.
Vaikka maailma on kova niin ihmiset eivät silti koveta sydämiään lopullisesti.
Toivoa on aina täällä vaikka ympärillä olisi vain itsekkyyttä.
Olen realisti eli tiedän maailman tilanteen.
Olet sokea pää pilvissä kulkeva optimisti.
Rikollisuus on maailmanlaajuisesti ollut näin korkealla viimeksi 1920-luvun lopulla kieltolakien aikaan, jolloin rikollisuus järjestäytyi pääosin viinan trokaamiseen. Sen lisäksi maailmalla on enemmän sotia(pelkästään Afrikan mantereella on meneillään virallisesti 16 eri sotaa), myös itsemurhia tehdään enemmän kuin missään vaiheessa 1900-luvulla.
Joten te, jotka uskotte Jumalaan, alkakaa rukoilemaan... sillä kaiken raamatun logiikan mukaan se Jumala varmaan taas toteaa meidän ihmisten menneen pilalle...
Ruvetkaahaan hamstraamaan kurahousuja, kohta se hihhuleiden paljon odottama tulva tulee...
Edellinenkin kattoi vain ne alueet missä oli ihmisiä ja eläimiä.
Ihmiset ovat syntisiä ja usein pilaavat asioita.
Jumalan on luonut meidät suoriksi mutta me itse kasvamme kieroon.
Jumala lähetti Jeesuksen juuri meidän tähtemme.
Jumala rakasti maailmaa niin plajon että antoi ainoan poikansa ettei yksikään, joka häneen uskoo joutuisi kadotukseen vaan saisi iankaikkisen elämän.
Rukoilla kannattaa aina.
Tiedän nuo eittämäsi asiat maailmasta.
Olen realisti.
Silti kerron ihmisten kapasiteeteista. Meillä jokaisella on kädet, joilla auttaa muita.
Eivät Uniseffit jne tee työtä turhaan. Aina on väliä.
Yksi pisara ei näytä erikoiselta mutta se kastelee silti hedelmäpuuta.
"Eivät Uniseffit jne tee työtä turhaan. Aina on väliä."
- Kuule. Kaikki kuolevat aikanaan, maailma tuhoutuu aikanaan, kaikki oleva kohtaa loppunsa jossakin vaiheessa. Miksi auttaa ja tuhlata aikaa köyhiin lapsiin, jotka ovat jo matkalla kuolemaan? Vastarinta on turhaa.
"Rukoilla kannattaa aina."
- Jos itsepetos ja tyhjä suun louskuttaminen lauhduttaa piskuisen yksilön hillitöntä pelkoa, niin mikäpä siinä sitten.
ei se sitä sateenkaarta hyvikseen tehny
Ja kaikille niille, jotka kasvattivat sinut ja huolehtivat sinusta.
Kun lapsi katsoo sinua silmiin niin et ajattele tuota.
Kuolemaan eivät asiat pääty.
Jeesus nousi kuolleista. Toisin todistaminen ei ole onnistunut.
Todista, että Jeesus nousi kuolleista.
Jeesuksen opetuslapset pakenivat Galileaan.
Voimme ymmärtää että heidän uskonsa oli romahtanut. Heidän odotuksensa eivät olleet täytettyjä.
He eivät edes muistaneet että Jeesus oli kertonut että Messias nousee kuolleista kolmen päivän päästä kuolemastaan.
Naiset löysivät tyhjän haudan.
Tämä yksin ei riitä tekemään sitä päätelmää että Jeesus olisi noussut kuolleista. Harvemmin tyhjä kallioon hakattu hauta saa muuta ajtusta kuin haudanryöstön.
Ruumiin ryöstö tosin ei oliis tullut kysymykseen opetuslapsilta, jotka katsoivat ruumiisiin koskemisen saastuttavan eikä siihen aikaan juutalaiseen kullttuuriin mikään haudanryöstä sopinut. Jeesus oli kuollut niin rumasti kuin olla ja voi; alasti ristinpuuhun ripustettuna. "Kirottu olkoon puuhun ripustettu." sanoo Vanha Testamentti. Jeesus kuoli kaikkien tähden.
Jeesus ilmestyi opetuslapsilleen ja muille ihmisille.
Suuri joukko ihmisiä todisti tästä.
Uskonsa menettäneet ihmiset eivät ryhdy kertomaan avoimesti ylösnousseesta juuri häväistyllä tavalla kuolleesta opettajastaan, joka on itse Jumalan poika. Monoteistiset juutalaiset eivät olisi voineet väittää tällaista ilman suurta muutosta, joka ylösnousemus oli. Ilman sitä Pietarikin olisi jäänyt varmaankin heittelemään verkkoja järveen, josta Jeesus hänet pari vuotta sitten kutsui.
Jeesus palasi 40 päivän jälkeen ylösnousemuksestaan Taivaaseen.
Paavali on myös yksi ylösnousseen Jeesuksen todistaja.
Hän on ykis suurimmista todistajista, jonka todistus painaa paljon.
Paavali, joka käytti siihen aikaan vielä juutalaista toista nimeään Saul, oli fariseus eli juutalainen kirjanoppinut ja fanaattinen kristittyjen (termi ei ollut vielä käytössä tässä vaiheessa vaan puhuttiin Jeesukseen uskovista) vainooja.
Saulille olisi tehnyt pelkkää hyvää kiistää Jeesuksen ylösnousemus ja sitähän hän teki kauan.
Mutta matkalla Damaskos nimiseen paikkaan Jeesus ilmestyi hänelle. Kirkkaus ja ääni ympäröivät hänet ja hänen matkaseuralaisensakin kuulivat ja näkivät osittain tämän. Jeesus sanoi Saulille: "Saul, Saul miksi vainoat minua?" Saul kysyi kuka puhuu ja vastaus oli: "Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat."
Saul sokeutui ja kun hänet olit talutettu kaupunkiin Ananias niminen mies paransi hänet Jumalan voiman avulla. Ananias oli saanut Jumalalta viestin mitä tehdä kun Saul saapuu vaikka hän kyllä ei ymmärtänyt sillä Saul oli avoimesti fanaatikko ja uskovaisten pidättäjä.
Saul kääntyi Jeesuksen puoleen ja ryhtyi kertomaan Jeesuksesta loppuelämänsä ajan.
Ihmeitä tapahtui ja seurakuntia syntyi.
Jos Jeesus ei noussut kuolleista niin nämä kaikki tapahtumat, jotka tapahtuivat n. vuoden sisällä eivät olisi myöskään tapahtuneet.
Tarvittiin ylösnousemus, jotta monoteistiset juutalaiset alkoivat kertoa juuri kuolleesta Jeesuksesta Jumalan poikana ja että uskonsa menettäneet ihmi´set palasivat vihamieliseen Jerusalemiin.
Paavalin todistus on suuri kaiken tämän lomassa.
..kun on edes joku, joka ei voivottele kuinka huonossa jamassa olemme :)
Itsekin haluan uskoa hyvään ihmisissä.
En koskaan usko ihmisiä, jotka väittävät että joskus ennen olisi ollut parempi elää. Luulen ennemminkin, että he haluaisivat elää jossain romantisoidussa haavekuvassa, jonka he ovat menneistä ajoista luoneet. Eiväthän he voi tietää, millaista todella oli, elleivät aikakonetta omista. Mistään tv:stä, kirjoista ym. tuskin saa todenmukaista käsitystä.
Kun katsoo ulos ikkunasta ja näkee millaista elämä on nykyään... ei voi, kun ajatella että koska vain olisi ollut parempi elää...
Vaikka ihmiset elävät lähekkäin ja suurissa kaupungeissa, on monen elämä siitä huolimatta täynnä sosiaalisia- ja muita ongelmia...
Ei se maailma muutu paremmaks istumalla tietokoneen vierellä, vaan toimimalla. Yksikin ihminen pystyy muuttamaan koko maailmaa eläessään, Hitler sen todisti.
Ja lisäksi ei voi syyttää toisia ihmisiä siitä, että esim. ilmasto muuttuu, kun kumminkaan itse et tee asialle yhtään mitään. Kulutat kaiken aikaa luonnonvaroja ja saastutat itse, pitäisi ensin itse lopettaa se ennen kuin voi ruveta syyttelemään muita. Itsekin tiedän että saastutan ja pilaan luontoa, mutta muuttuminen on vaikeata.
Sodat ovat vihan, kateuden, uskontojen, vääristyneen moraalin ja huonojen kansanjohtajien syytä. Ja melkein kaikilla ihmisillä on runsaasti niitä piirteitä ja monilla ihmisillä on asenne ongelmia ja aggressiivisuutta tai oikeastaan lähes kaikki miehet voisi lähettää viidakkoon ja laittaa aitauksiin koska he luulevat, että voima, rispekti ja kovuus on kaiken a ja o.
Toivosin itsekkin että olisin syntynyt 1910-1920- luvulla. Olisi elämä rikastunut monella tavalla lähtenyt sotaan puolustamaan kotimaatani. Ymmärän kyllä että sota on pahin mihin ihminen voi joutua, mutta olen vain kyllästynyt nyky elämän tylsyyteen ja kokemuksen haluinen...
Elämän ollessa tylsää on perusasiat yleensä kunnossa. Elämä ennen vanhaan oli astetta raskaanpaa.
Jos omasta elämästäsi puuttuu sisältöä, niin parasta mitä voit asialle tehdä on tylsyyden eliminoiminen auttamalla toisia. Kaupan päälle saat ystäviä ja hyvän mielen.
Täytyy myöntää että minäkin tunnen melko negatiivisia tunteita kun näen nykymaailman elämää pahimmillaan... Hyöty, kiire, teho, teknologia, teinimeininki... Yäk.
MUTTA siinä EI OLE KAIKKI.
Itse ihminen ei ole muuttunut mihinkään. Vain olosuhteet ne meitä heittelevät. Ja täytyy musitaa että me luomme nuo olosuhteet. Meidän jotka näkevät nykyajan huonot puolet on uskallettava kritisoida ja luoda muutosta - parempaan päin. Nykymaailmassa muutos ainakin minulle antaa mielikuvan muutoksesta huonompaan päin, mutta me kaikki voimme vaikuttaa siihen että myös hyviä muutoksia tapahtuu. Voimme kieltäytyä nykymaailman hektisestä massahenkisyydestä ja elää omalla vaihtoehtoisella tavallamme. Eihän nykymaailma sentään merkitse diktatuuria! AINA on lupa kapinoida, kritisoida, tehdä parannuksia. Koko historia on tarinaa jonkun/jonkin ylivallasta ja sen kumoamisesta. Meidän historiaa kunnioittavien on löydettävä itsestämme sisäinen Martti Lutherimme ja käynnistää "kulttuurinpuhdistus"! Nykyajan hyvät ilmiöt saavat tottakai jäädä, mutta on asioita, joissa mielestäni voitaisiin mennä taaksepäin.
Who's with me? >:D
Niin ja muuten: moderni aika on kestänyt vain n. 100 vuotta (riippuen mistä sitä alkaa mitata). Se on todella uusi juttu. Sen perusteella mitä nyt on, ei kannata luulla että tulevaisuus menisi kokoajan samaan huonoon suuntaan! Niin ei ole koskaan ollut. Suurvallat kaatuvat, uudet (hyvät) ajatussuuntaukset syntyvät, vallankumoukset tapahtuvat.
Luottakaa sanaani: parempaa on luvassa. Ei ehkä huomenna, ei ehkä kymmenen vuoden päästä, mutta historia tulee jatkumaan - yllätyksellisellä ja positiivisellakin tavalla.
Minäkään en kuulu tähän aikaan. Paikkani on jossain ihan muaalla.
Missä sinun paikkasi muka sitten on??!
Itse en kuulu nykyisyyteen, en menneisyyteen ja tuskin tulevaisuuteenkaan. En ymmärrä normaali-ihmisen elämää: kiireisyyttä ja suorittamista. Yritin opiskella yliopistossa, mutta ei siitä tullut mitään kun homma alkoi vain tuntua liian absurdilta. Epätodellinen olo syöksyy silmille, kun aamulla katsoo ikkunasta liikenneruuhkassa jonottavia ihmisiä. Vaikea kuvitella itseään siihen samaan porukkaan.
Ihmiset vain juoksee elämänsä läpi mieli tyhjänä, elävät niin kuin kaikki muutkin elävät ja tuntuvat olevan niin helvetin tyytyväisiä tähän tarkoituksettomaan haahuiluun.
Sinä vain kuvittelet että kaikilla muilla on päät tyhjinä... JOKAINEN ihminen kuvittelee pohjimmiltaan niin.
Se ei ole kuvitelmaa, että suurin osa ihmisistä jaksaa päivästä toiseen juosta tarkoituksettomasti, kun taas itse en siihen enää pysty.
Ehkä sun elämässäs on vaan yksinkertaisesti liika luppoaikaa.
Eli sun elämässäs ei ole tarpeeksi sisältöä?
Mielen kanssa kahdestaan olo on kuin pitäisi psykopaattia parhaana kaverinaan. Se vaikuttaa luotettavalta ja viisaalta, mutta se on myös petollinen ja vääristelee asioita helposti.
No ei varmasti ole sisältöä, kun mikään sisällöksi kutsuttava ei tee elämisestä mielekästä vaan päinvastoin. Opiskelustakaan ei tullut mitään; lahjakkuuden vuoksi pääsin melko helpolla mutta lopulta minulla ei ollut enää yhtään motivoivaa tekijää, joka saisi minut jaksamaan.
ite oisin halunnut elää 60-90 luvulla nykymaailma on perseestä