Miten paljon isä osallistuu teillä vauvan hoitoon? Musta kun tuntuu että joudun pyytämään että isä tekisi jotain. Esim että olisi vauvan kanssa sillä aikaa kun käyn suihkussa tai pitäisi vauvaa sylissä kun syön. Kyllä toki on vauvan kanssa jos käyn kaupassa yksin ja on ollut vauvan kanssa kylässä ilman minua. Ja vaihtaa kyllä vaipat mutta tuntuu välillä siltä että se olen mä joka useimmiten vaihtaa vaipat ja nukuttaa ja tietty imettää. Alussa mieheni osallistui paljon enemmän vauvan hoitoon, nyt jotenkin vähentynyt :( Ja kun omaa aikaa olisi ihanaa välillä saada, vauvamme kun nukkuu niin vähän niin silloin harvoin kun nukkuu hoitaa pakolliset hommat, ei paljon ehdi olemaan vaan.
Miehen osallistuminen vauvan
hoitoon
7368
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kuulostaa tutulta!:D
Minä teen välillä niin että lähden kotoa pois esim koiran kanssa pitkälle lenkille. Siinä minulle "omaa aikaa". Käyn myöskin näkemässä kavereita ja jätän vauvan mieheni kanssa kotiin. Välillä joutuu kyllä muistuttamaan että minullakin on oikeus olla kotoa ja vauvan luota pois (kun mies ihmettelee mihin oikein lähden).
En todellakaan pidä sitä kauheana asiana jos haluan olla rauhassa välillä, minusta se on hyvä että ei ole itsekkään liian kiinni vauvassa. Siinä piristyy todella paljon kun käy vaikka kaverin kanssa kahvilla ja sitten taas jaksaa hoitaa kotia.
Kannattaa ottaa se oma aika, muuten pää sekoaa! Mieskin voi joskus lähteä vauvan kanssa johonkin niin pääset esim saunaan rentoutumaan tai ihan vaan olemaan kaikessa rauhassa...
minulla on se päävastuu :9 Jotenkin se vain on ajautunut siihen, että mies kysyy minulta mitä syötetään tytölle jne. Välillä tuntuu, että hän ei osaa itse päättää mitään tytön asioista. Ja minä sanon, että vaihdapa vaippa teepä sitä ja tätä. Siis silloin kun olen kotona. Eilen juuri mietin, että pitää tuolle miehelle sanoa, että vaikka minä enimäkseen hoidan tyttöä, kun hän käy töissä niin kyllä hänkin saa päättää. Ja saa sanoa jos hänen mielestään jokin tapa on huono (esim. nukuttaessa). Alussa mieheni osallistui enemmän, mutta tuo imetys vie kyllä isän aika kädettömäksi sivusta seuraajaksi.
Välillä pyrin "ottamaan aikaa itselleni" ja käyn kaupassa yksin tai menen lenkille. Nyt kun tyttö saa muutakin kuin maitoa, se on helpompaa. Välillä on helpottavaa käydä puhaltamassa ja muistella, että minulla on ihan omakin elämä. Isä tykkää viettää aikaa kaksin tytön kanssa, saavatpahan tuusata niinkuin taitavat, enkä itse ole siinä hääsäämässä. Olen kieltämättä semmoinen ihminen, että herkästi sanon, että tee näin tai niin, mutta olen miestäni pyytänyt kertomaan jos olen häiriöksi siinä :)
meillä oli sama "ongelma" kunnes tajusin että se johtu miusta itestäni. mie ite oletin että mies odottaa miun tekevän kaiken, vaikka todellisuudessa mies halus osallistuu, mut ei vaan osannu tarttuu itte aiheeseen kun miulta kaikki "suju niin hienosti". eli nyt vaan useammin sanot että "vaippa vaihtoon" tai "anna lapselle ruoka." kyllä se mies sen tekee varmasti ihan mielellään kunhan et anna mahdollisuutta laistaa. Ja siihen kannattaa myös kiinnittää huomiota ettei seiso siinä vieressä kritisoimassa toisen tekemisiä, vähempikin lannistaa. annat miehen hoitaa tyylillään, vaikka se ei olis sama kun siulla niin se ei silti oo väärin. varmaan kuitenkin kysyy jos jotain ei tiedä.
Pidä mielessä ettet mene varovasti pyytämään että voisitko mitenkään nyt pidellä vauvaa kun minä tässä teen tämän vaan muista että sama on hänen vastuu kun siunkin. ei siihen lupaa tarvitse jos tahtoo ulos lähtee ilman lasta.
että "vika" oli minussa ei isässä. Nyt, kun olen puuttumatta tytön ja isän välisiin puuhasteluihin erilaisin neuvoin, niin kummasti isä pärjää lapsen kanssa. Miehelle tulee helposti rimakauhu näissä asioissa. Eli ottakaa oikeasti omaa aikaa ja antakaa välillä isän huolehtia. Parhaiten kokemukseni mukaan onnistuu, kun itse lähtee toviksi pois kotoa. Olen huomannut, että mitä enemmän oikeasti luovuttaa vastuuta isälle, niin sitä halukkaammin hän tarttuu siihen itsekin.
Meillä oli ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen tilanne että mieheni vältteli kaikin keinoin jäämistä kaksin vauvan kanssa. Oli toki jos ei muuta mahdollisuutta muttei vapaaehtoisesti. Minulla meni hyvän aikaa ennen kuin ymmärsin että aikuinen mies voi pelätä tuollaista koska ei tiedä miten milloinkin toimia. Sen jälkeen pidin huolen että oli kaikessa aluksi ensin mukana ja sitten sai tehdä asioita kahdestaan lapsen kanssa. Sitten minä puolestani opettelin ummistamaan silmäni ja pitämään suuni kiinni siitä että isän tapa toimia ei aina samanlainen kuin minun. Toisen lapsen synnyttyä alkuvuodesta isäkin oli paljon valmiimpi ja innolla osallistui kaikkeen. Nyt isä ja lapset ovat mummolassa käymässä ja minä nautin hetken vielä ihanasta hiljaisuudesta.
Tai no, oikeestaan yhtä paljon kuin minäkin (silloin kun ei ole töissä). Eipä oikeestaan ole ollut vaihtoehtoja kun meillä on kaksi vauvaa xD ! Kyllähän tuo mielellään ja oma-aloitteisesti näyttää vauvojen kanssa puuhaavan. Minä olen meistä herkkäunisempi joten olen hoitanut enemmän yöheräilyjä.
Aika luontevasti homma on jakautunut tasapuolisesti, en kyllä osaa sanoa miten olisi jos olisi vain yksi vauva.
miehellä on lapsi aiemmasta suhteesta joten on ollut neuvomassa vauvanhoidossa.. välillä liikaa mutta usein joudun kysymään muilta naisilta asioita. mies osti maidon korvikkeenkin vähä turhankin innokkaasti. että pääsi kans imettään. muutenkin tuntuu ymmärtävän vauvaa paremmin kuin minä. Naureskelevat kaksistaan ja mies usein tajuaa kaikki itkutkin nopeampaa kuin minä. Joskus joutuu öisin vetää vauva tissille kun se kuulemma ryömii aina iskän kainaloon :P Onneksi nää lomat loppuu kohta että isi pääsee töihin. ja mä voin jatkaa itsekseni tyttöön tutustumista