U-arvo 0,11, EPS-valuharkko

Visuxit siellä oli alla ilmeisesti eli ihan OK

rewrewewewe kirjoitti:

Visuxit siellä oli alla ilmeisesti eli ihan OK

Kannattaa huomioida, että seinän osuus on kuitenkin ainoastaan n. 15 % rakennuksen lämmitysenergian kulutuksesta, loput tulee katosta, lattiasta, ilmanvaihdosta ja ikkunoista. Seinän U-arvon vouhottaminen alkaa olla jo vanhentunut kikka, joten voisitte keksiä uusia.
Seinän älytön paksentaminen myös tuo lisää rakennuskustannuksia, suurempina kattoina ja perustuksina, sekä ikkunasmyygien kustannuksetkin kasvaa.
Pitäisi puhua mielummin talon lämmitysenergian kulutuksesta kilowatteina, kuten Saksalaisilla on tapana.
Ulkopintojen kylmetessä myös kosteusvaurioiden riski kasvaa ja varsinkin perustuksissa ja katossa, joiden ratkaisut olisivat paljon tärkeämpiä, kuin pelkkä seinän U-arvo.

Energia Expertti kirjoitti:

Kannattaa huomioida, että seinän osuus on kuitenkin ainoastaan n. 15 % rakennuksen lämmitysenergian kulutuksesta, loput tulee katosta, lattiasta, ilmanvaihdosta ja ikkunoista. Seinän U-arvon vouhottaminen alkaa olla jo vanhentunut kikka, joten voisitte keksiä uusia.
Seinän älytön paksentaminen myös tuo lisää rakennuskustannuksia, suurempina kattoina ja perustuksina, sekä ikkunasmyygien kustannuksetkin kasvaa.
Pitäisi puhua mielummin talon lämmitysenergian kulutuksesta kilowatteina, kuten Saksalaisilla on tapana.
Ulkopintojen kylmetessä myös kosteusvaurioiden riski kasvaa ja varsinkin perustuksissa ja katossa, joiden ratkaisut olisivat paljon tärkeämpiä, kuin pelkkä seinän U-arvo.

eihän mikään ole 100% rakennuksen lämmitysenergian kulutuksesta, joten joka osa-alueeseen kannattaa panostaa. Tätä ei expertitkään voi muuksi muuttaa vai pitäisikö sano "keksiä"?

yleisesti voidaan varmaan sanoa, että eristäminen lähtökohtaisesti aina maksaa... Jokainen tekee itse päätöksensä mihin panostaa rahansa.

Energia Expertti kirjoitti:

Kannattaa huomioida, että seinän osuus on kuitenkin ainoastaan n. 15 % rakennuksen lämmitysenergian kulutuksesta, loput tulee katosta, lattiasta, ilmanvaihdosta ja ikkunoista. Seinän U-arvon vouhottaminen alkaa olla jo vanhentunut kikka, joten voisitte keksiä uusia.
Seinän älytön paksentaminen myös tuo lisää rakennuskustannuksia, suurempina kattoina ja perustuksina, sekä ikkunasmyygien kustannuksetkin kasvaa.
Pitäisi puhua mielummin talon lämmitysenergian kulutuksesta kilowatteina, kuten Saksalaisilla on tapana.
Ulkopintojen kylmetessä myös kosteusvaurioiden riski kasvaa ja varsinkin perustuksissa ja katossa, joiden ratkaisut olisivat paljon tärkeämpiä, kuin pelkkä seinän U-arvo.

tätä keskustelua on käyty niin monta kertaa, esim:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/4449897

eli koita saada ne numerosi järjestykseen ennenkuin annat lausuntoja "rakennuksesta".

Jotta nyt ikäänkuin lähdettäisiin uuteen vuoteen puhtaalta pöydältä, kerro nyt minkä takia seinien osuus standardissa kivitalosssa olisi 15%?

jii_ff kirjoitti:

tätä keskustelua on käyty niin monta kertaa, esim:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/4449897

eli koita saada ne numerosi järjestykseen ennenkuin annat lausuntoja "rakennuksesta".

Jotta nyt ikäänkuin lähdettäisiin uuteen vuoteen puhtaalta pöydältä, kerro nyt minkä takia seinien osuus standardissa kivitalosssa olisi 15%?

Näistä U- arvoista jankkaaminen on aivan yhtä tyhmää kuin tuon linkin ketjukin.

Jokainen talo on oma yksilönsä. Tämä tarkoittaa sitä, että eri taloissa on erilaiset suhteet seinien, ikkunoiden YP:n ja AP:n jne. välillä. Kirjoittaja varmaan tarkoittanee, että seinien osuus on jotain 15-25% yleensä normitalossa. Kun kerroksia tulee kaksi, niin seinien osuus kasvaa, mutta lämmitysenergian osuus pienenee.

Jos itse olisin rakentamassa näiden uusien U- arvovaatimusten aikana, niin keskittyisin kyllä ennenkaikkea siihen kuinka saan taloni tehtyä hyvin, enkä näihin U- arvo mitättömyyksiin. Uusien vaatimusten myötä kaikki talot tulevat viemään niin vähän energiaa, että talon energiankulutus on olematonta rakennuskustannuksiin nähden.

Jos olet sama Jii kuin mikä tuonne yllä olevaan linkikiin kirjoitteli, niin taidat olla aika vainoharhainen tapaus. U- arvoista paasaaminen tuntui olevan enemmän kuin uskonto ja varsinkin sipovastaisuus.

jii_ff kirjoitti:

tätä keskustelua on käyty niin monta kertaa, esim:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/4449897

eli koita saada ne numerosi järjestykseen ennenkuin annat lausuntoja "rakennuksesta".

Jotta nyt ikäänkuin lähdettäisiin uuteen vuoteen puhtaalta pöydältä, kerro nyt minkä takia seinien osuus standardissa kivitalosssa olisi 15%?

määrittelee talon pinta-alojen suhteet?

Itselläkin ikkunaa on lähes saman verran kuin ulkoseinää... eli ei mitään merkitystä seinän eristävyydellä kokonaisuutta ajatellen.

Monesti ulkoseinistä menee saman verran energiaa hukkaan kuin lämpimän käyttöveden tuottamiseen tarvitaan.

Ja ilmavuotoluku 4 taloissa vuotoilmana hukataan enemmän kuin pelkistä ulkoseinistä.

Nimim. jonkun "kymmentä" selvitystä tehneenä...

28 kirjoitti:

määrittelee talon pinta-alojen suhteet?

Itselläkin ikkunaa on lähes saman verran kuin ulkoseinää... eli ei mitään merkitystä seinän eristävyydellä kokonaisuutta ajatellen.

Monesti ulkoseinistä menee saman verran energiaa hukkaan kuin lämpimän käyttöveden tuottamiseen tarvitaan.

Ja ilmavuotoluku 4 taloissa vuotoilmana hukataan enemmän kuin pelkistä ulkoseinistä.

Nimim. jonkun "kymmentä" selvitystä tehneenä...

Tänään astuivat voimaan uudet vaatimukset rakennusten eristykseen, jolloin lähes kaikki talot alkavat olla samalla viivalla, eikä huonosti eristettyjä taloja enää rakenneta.
On lopultakin otettava huomioon kokonaisuus, niin katot, kuin lattiatkin ja saadaan tosiaankin loppu ihmisten huijaamisesta pelkällä seinän U-arvolla.
Ilmatiiveys on yksi ratkaisevimmista aiheista toteutettaessa vähän lämmitysenergiaa kuluttavia taloja, eikä tämä välttämättä vaadi edes lisäkustannuksia, ainoastaan hyvää suunnittelua ja huolellisuutta työssä.
Varmaankin pelkän seinän osuus on tuota 15 prosentin luokkaa lämpölaskusta, koska ilmanvaihdon kautta häviää eniten lämmitysenergiaa näissä hyvin eristetyissä taloissa, puhutaan jopa 40 prosentista. Näin ollen ilmanvaihtoon tulee paneutua erityisesti ja pyrkiä saamaan lämpöä talteen.
Nyt kun eristystä vaaditaan lisää, alkaa helposti ylikuumenemisen ongelma vaivata ja joudutaan jäähdyttämään, joka on puolta kalliimpaa, kuin lämmittäminen.
Tulevat talomme lämpiävät jo pääsääntöisesti valaistuksella ja kodinkoneiden hukkalämmöllä, joka vaikuttaa valaistusratkaisuihin, jotta lämpöä ei tulisi liikaa.
Lämmitysenergian kulutusta lasketaan VTT:n määritelmän mukaan rakennuksen bruttoneliöiden mukaan, joka suosii paksuja seiniä, jotka tietysti tulevat kalliimmiksi rakentaa. Tässä on myös yksi syy miksi talotehtaat pyrkivät myymään mahdollisimman paksuja seiniä, vaikka tarvetta ei välttämättä olisikaan.