Tämä palsta kun on muuttunut trollien pesäksi kaiken j,m t ym. höpinöiksi jossa muka varmana tiedetään kuka kukin on niin lainaan jo kertalleen palstalla ollutta kirjoitusta, joka oli mielestäni ensiluokkainen. Kiitos kirjoittajalle:
Olen kovasti miettinyt sitä, ymmärtääkö narsisti tekevänsä väärin, olevansa paha ja julma. Ensi alkuun yritin selitellä oman narsuni käytöstä "stressillä" ja milloin milläkin. Olin kertonut hänelle omasta menneisyydestäni juuri sen verran, että minusta tuli hyvä lähde. Narsu kertoi "myös" (*) olevansa "sellainen ihminen, jonka kaikki pettävät", mutta että hän on siitä päässyt yli, ja keksinyt lukuisia keinoja kostaa. Narsu kertoi minulle, miten ihminen tuhotaan: laitetaan joku huhu liikkeelle, mitä alempaa sitä parempi. Ja että pahinta mitä ihmiselle voi tehdä on se, että saa hänen alaisensa halveksumaan. Ihmettelin silloin itsekseni, että mitähän hiivatin väliä sillä on, mitä joku alemmassa asemassa oleva ajattelee - alemmassa asemassa olevilla on joka tapauksessa aina jotain narinaa. Narsu neuvoi keinoja jolla toteuttaa tällainen huhujen liikkellepano. Ihmettelin, ja ajattelin että jonkun on täytynyt satuttaa häntä tosi pahasti.
Vähän myöhemmin, kun onnistuin suututtamaan narsun yksinkertaisesti pitämällä omat rajani ja kertomalla hänelle ääneen oman arvoni, huomasin joutuneeni erinäisten toimenpiteiden kohteeksi... Narsu levittelee minusta itse keksimään juttuja sekä ystäväpiiriini (osittain yhteinen) että aivan tuntemattomille. Osassa tarinoista on sen verran totuuden jyvää, että hän kertoo minulle tekemistään asioista (mm. uhkailu) aivan kuin minä olisin ne tehnyt. Ensin ajattelin, että hänellä viiraa todella pahasti päässä, että hän tarvitsee apua, koska hänellä heittää todellisuudentaju, ja koska hän kuullostaa ihan siltä kuin itsekin uskoisi siihen mitä hän laukoo. Mutta ei se ole niin. Hänen todellisuudentajussaan ei ole mitään vikaa. Hän päättää tietoisesti tuhota kiittämättömän lähteen keinolla millä hyvänsä. Ne keinot hän oli minulle kuvaillut, enkä koskaan ymmärtänyt, että minäkin saattaisin joutua samojen keinojen kohteeksi, koska minulla ei ollut mitään halua tai tarvetta suututtaa narsua. Halusin vain, että narsu kunnioittaa minun rajoja ja ihmisarvoani. Vaadin sitä kohteliaasti, solvaamatta ja faktoissa pysyen. Mutta kun ei niin ei. Oletan, että narsu oli alun alkaenkin pitänyt minua itseään alempiarvoisena, mutta kuitenkin yksilönä josta olisi hänelle jotain hyötyä. Suhteen rikkouduttua, eräs yhteinen ystävä joka joutui siihen välikäteen sanoi: "minusta tuntuu, että hänellä on sinuun joku riippuvuussuhde". En ollut uskoa korviani, koska narsu oli jo diagnosoinut minut läheisriippuvaiseksi, mutta silti en tuntenut olevani riippuvainen ihmisestä joka sai minut aina tuntemaan oloni kurjaksi. Silloin kun päätin jättää narsun, minua suretti aika lailla, koska meillä oli ollut hyviäkin hetkiä.
Enkä muuten silloin pitänyt häntä narsuna. Pidin häntä ihmisenä, joka purkaa pahaa oloaan väärällä tavalla mm. ilkeydellä. Narsu reagoi hylkäämiseen uhkailulla. Minulla on tallessa uhkauskirjeet, mutten ole vienyt niitä poliisille koska ajattelin että hän vain purkaa pahaa oloaan, eikä oikeasti tarkoita mitään pahaa. Mutta siinä vaiheessa kun korviini alkoi kantautua huhuja, joiden mukaan minä olin uhkaillut narsistia, ja minä muka olin uhannut laittaa liikkeelle perättömiä huhuja ja tuhota narsistin elämän - siinä vaiheessa ymmärsin minkä kanssa olen tekemisissä. Narsisti tietää täsmälleen mitä hän tekee. Hän muistaa mitä hän on tehnyt uhreilleen, ja kun homma alkaa lähteä lapasesta, hän syyttää uhriaan siitä, mitä hän todellisuudessa tekee uhrilleen. Alkaen maineen pilaamisesta ja mustamaalauksesta uhkailuun saakka. Ja vielä pidemmälle, jos huonosti käy. Narsisti on läpeensä paha ja tietää täsmälleen mitä hän uhrilleen tekee - ja nauttii siitä, tai ainakin siitä miten kuvittelee uhrinsa reagoivan.
Päätellen siitä, mitä narsisti pitää "pahimpana mahdollisena asiana" tuhottaville ihmisille, niin sanoisin, että paras keino tuhota narsisti on kertoa hänen "alapuolellaan" olevien ihmisille, mikä hän oikeasti on. Normaaliin ihmiseen ei juurikaan sen kaltainen arvostelu vaikuta, mutta narsistille "alempiarvoisten" ihmisten tuomitseminen on todella hirveä paikka.
*)Narsu hankkiutui lähelleni, koska olin maininnut jossain yhteydessä, että minulla on "rankka menneisyys". Ensin hän kyseli siitä yksityiskohtia, ja kun kerroin mm. vanhempieni avioerosta, hän vain imi tietoonsa asioita, joita voisi käyttää hyväkseen jos minusta tulisi joskus hankala...
Olen kovasti miettinyt sitä, ymmärtääkö narsisti tekevänsä väärin, olevansa paha ja julma. Ensi alkuun yritin selitellä oman narsuni käytöstä "stressillä" ja milloin milläkin. Olin kertonut hänelle omasta menneisyydestäni juuri sen verran, että minusta tuli hyvä lähde. Narsu kertoi "myös" (*) olevansa "sellainen ihminen, jonka kaikki pettävät", mutta että hän on siitä päässyt yli, ja keksinyt lukuisia keinoja kostaa. Narsu kertoi minulle, miten ihminen tuhotaan: laitetaan joku huhu liikkeelle, mitä alempaa sitä parempi. Ja että pahinta mitä ihmiselle voi tehdä on se, että saa hänen alaisensa halveksumaan. Ihmettelin silloin itsekseni, että mitähän hiivatin väliä sillä on, mitä joku alemmassa asemassa oleva ajattelee - alemmassa asemassa olevilla on joka tapauksessa aina jotain narinaa. Narsu neuvoi keinoja jolla toteuttaa tällainen huhujen liikkellepano. Ihmettelin, ja ajattelin että jonkun on täytynyt satuttaa häntä tosi pahasti.
Vähän myöhemmin, kun onnistuin suututtamaan narsun yksinkertaisesti pitämällä omat rajani ja kertomalla hänelle ääneen oman arvoni, huomasin joutuneeni erinäisten toimenpiteiden kohteeksi... Narsu levittelee minusta itse keksimään juttuja sekä ystäväpiiriini (osittain yhteinen) että aivan tuntemattomille. Osassa tarinoista on sen verran totuuden jyvää, että hän kertoo minulle tekemistään asioista (mm. uhkailu) aivan kuin minä olisin ne tehnyt. Ensin ajattelin, että hänellä viiraa todella pahasti päässä, että hän tarvitsee apua, koska hänellä heittää todellisuudentaju, ja koska hän kuullostaa ihan siltä kuin itsekin uskoisi siihen mitä hän laukoo. Mutta ei se ole niin. Hänen todellisuudentajussaan ei ole mitään vikaa. Hän päättää tietoisesti tuhota kiittämättömän lähteen keinolla millä hyvänsä. Ne keinot hän oli minulle kuvaillut, enkä koskaan ymmärtänyt, että minäkin saattaisin joutua samojen keinojen kohteeksi, koska minulla ei ollut mitään halua tai tarvetta suututtaa narsua. Halusin vain, että narsu kunnioittaa minun rajoja ja ihmisarvoani. Vaadin sitä kohteliaasti, solvaamatta ja faktoissa pysyen. Mutta kun ei niin ei. Oletan, että narsu oli alun alkaenkin pitänyt minua itseään alempiarvoisena, mutta kuitenkin yksilönä josta olisi hänelle jotain hyötyä. Suhteen rikkouduttua, eräs yhteinen ystävä joka joutui siihen välikäteen sanoi: "minusta tuntuu, että hänellä on sinuun joku riippuvuussuhde". En ollut uskoa korviani, koska narsu oli jo diagnosoinut minut läheisriippuvaiseksi, mutta silti en tuntenut olevani riippuvainen ihmisestä joka sai minut aina tuntemaan oloni kurjaksi. Silloin kun päätin jättää narsun, minua suretti aika lailla, koska meillä oli ollut hyviäkin hetkiä.
Enkä muuten silloin pitänyt häntä narsuna. Pidin häntä ihmisenä, joka purkaa pahaa oloaan väärällä tavalla mm. ilkeydellä. Narsu reagoi hylkäämiseen uhkailulla. Minulla on tallessa uhkauskirjeet, mutten ole vienyt niitä poliisille koska ajattelin että hän vain purkaa pahaa oloaan, eikä oikeasti tarkoita mitään pahaa. Mutta siinä vaiheessa kun korviini alkoi kantautua huhuja, joiden mukaan minä olin uhkaillut narsistia, ja minä muka olin uhannut laittaa liikkeelle perättömiä huhuja ja tuhota narsistin elämän - siinä vaiheessa ymmärsin minkä kanssa olen tekemisissä. Narsisti tietää täsmälleen mitä hän tekee. Hän muistaa mitä hän on tehnyt uhreilleen, ja kun homma alkaa lähteä lapasesta, hän syyttää uhriaan siitä, mitä hän todellisuudessa tekee uhrilleen. Alkaen maineen pilaamisesta ja mustamaalauksesta uhkailuun saakka. Ja vielä pidemmälle, jos huonosti käy. Narsisti on läpeensä paha ja tietää täsmälleen mitä hän uhrilleen tekee - ja nauttii siitä, tai ainakin siitä miten kuvittelee uhrinsa reagoivan.
Päätellen siitä, mitä narsisti pitää "pahimpana mahdollisena asiana" tuhottaville ihmisille, niin sanoisin, että paras keino tuhota narsisti on kertoa hänen "alapuolellaan" olevien ihmisille, mikä hän oikeasti on. Normaaliin ihmiseen ei juurikaan sen kaltainen arvostelu vaikuta, mutta narsistille "alempiarvoisten" ihmisten tuomitseminen on todella hirveä paikka.
*)Narsu hankkiutui lähelleni, koska olin maininnut jossain yhteydessä, että minulla on "rankka menneisyys". Ensin hän kyseli siitä yksityiskohtia, ja kun kerroin mm. vanhempieni avioerosta, hän vain imi tietoonsa asioita, joita voisi käyttää hyväkseen jos minusta tulisi joskus hankala...
Vastaukset 10
Vanhimmat
tästä
voihan vittu mikä vuodatus.
Narsisti valehtelee, kun olet hänen kanssaan kauan tekemisissä huomaat ristiriidan.
Jos kysyt/kyseenalaistat olen vihan kohde, samoin kaikki, mikä sinuun liittyy. Myös lapset.
Narsisti palvoo jos häntä palvotaan, vihaa jos suhtaudut välinpitämättömästi.
Huomio on elämä, moite on kuolema.
Surullista, mutta totta.
varmin tunnusmerkki on oma paha olosi, siihen pitää luottaa. Ja juosta helvetin lujaa.
..tai mursu.
Silloin kun ihmisestä tuli ihmissuhdekyvytön, omanarvontunnoton perässä vedettävä tahvo, häntä vetävälle ihmiselle piti keksiä nimitys = narsisti.
Näinkin voi saman asian ajatella.
vaihtelee suuresti ihmisten välillä.
Siitä huolimatta, äskeinen kirjoittaja kuuluu Suomalaisten ydinryhmään:
Eli idiootteihin. Sä et tiedä mistään mittään. Mene valintataloon ja osta sukkahousut!
Ehkä ihmistuntemuskyvyn saa synnyinlahjana, koska sitä kykyä ei ole kaikilla. Monitahoinen elämä voi kyllä kehittää sitä taitoa, mutta nykyään jopa ihmissuhdetyöskentelijät ovat aika pihalla ihmissuhdetuntemuksessa. Joten siitä päätellen kirjoista ei voi oppia ihmistuntemusta.
Miksi kaikki ihmiset eivät ole manipuloitavissa, mutta suurin osa on? Minkälaiset ihmiset ovat helpoimmin manipuloitavissa?
Mikä tekee minusta idiootin, mutta sinusta ei?
aihe on laaja ja kirjoitus antaa kuitenkin aika suppean näkökulman narsistiseen henkilöön. Tosin tällaisella palstalla ei voi ollakaan aiheesta kovin laajaa kirjoitusta. Netistä löytyy paljon tietoa, mutta ketään ei silti pitäisi ryhtyä narsistiksi nimittelemään. Ongelma on myös siinä, että usein menee pitkähkö aika ennenkuin tällaisen henkilön todellinen luonne paljastuu, ja jos sellainen löytyy omista vanhemmista ja siihen kasvaa ikäänkuin sisälle, niin saattaa alkaa ymmärtää asiaa vasta varsin myöhään, valitettavasti.
Narsisti ei kuitenkaan näyttäisi tuntevan syyllisyyttä teoistaan, mutta hän on silti kovin riippuvainen saamastaan huomiosta. Samaan aikaan se on hänelle varmaankin myös ongelma, sillä hän tarvitsee sitä. Tavalla tai toisella. Narsisti ei ymmärrä aina asioita samalla tavalla kuin enemmän tunteita omaavat, sillä hänen on vaikea ymmärtää symbolista kieltä. Narsisti on aina enemmän matkija kuin oivaltaja.
En tiedä silti voiko häntä syyttää siitä mitä hän tekee, sillä hän ei ehkä ymmärrä sitä samalla tavalla kuin tuntevat kumppaninsa. Hänen tunteensa ovat ohuet, ja maailmankuva varmaankin erilainen kuin tunne-elämältään rikkaammalla. En osaa kuvitella miltä se näyttää ja tuntuu.
en väitä, etteikö narsisti tuntisi pahaa mieltä siinä missä muutkin. Erona on se, että heiltä näyttää puuttuvan syy-seuraussuhteiden objektiivinen (likimainkaan) havainnointi. Kaikki käännetään juuri päinvastoin kun ne asiat oikeasti ovat ja hän syyttää toista siitä, mitä itse tälle tekee. Manipulointi, mustamaalaus, kiristys ja uhkailu kuuluvat varmaankin hänen jokaiseen ihmissuhteeseensa. Näiltä ihmisiltä puuttuu myös inhimillisyyteen kuuluva moraaali ja kohtuullisuus. Narsisti voi vahingoittaa toista silmää räpäyttämättä. He eivät myöskään näytä oppivan kokemuksesta: tehdessään teon a he aiheuttavat toiselle ahdinkoa, jäämällä kiinni teosta a he vielä yltyvät monin verroin, jotta teko a olisi oikeutettua ja hyväksyttävää. Juuri se itsetunnon heikkous aiheuttaa sen, että kaikki negatiivinen ulkoistetaan ja paha olo siirretään toisen kannettavaksi. Eräs tyypillinen piirre on, että hän vihjailee toiselle miten turha ihminen hän on: "parampi kun tappas ittensä", he myös voivat vihjailla, että "voihan sitä onnettomuuksia sattua". Siksi he ovat niin helvetin rasittavia, että ei jaksa edes sääliä. Yleensä ne kaikki ominaisuudet tai teot mistä narsisti toista syyttää ovat niitä, jotka kuuluvat häneen itseensä. Narsismi on tukirakennelma, joka suojaa hyvin heikkoa ja haurasta psyykettä. Jollain tasolla he ehkä tajuavat tekevänsä väärin ja usein omatunto ilmenee vainoharhaisena ajatteluna ja epäluulona kaikkia kohtaan. Tämä ei tarkoita esim. todellisia tapahtumia, vaan yleistä epäluuloa. Monet turvautuvat alkoholiin tässä vaiheessa, joka entisestään lisää harhaista ajattelurakennetta. Ainoa keino pärjätä narsistin kanssa on joko myötäillä: jos ei pysty suhdetta lopettamaan tai työelämässä täytyy olla hyvin tiukka ja selkeät rajat vetävä esimies. Narsisti voi hetken olla hissukseen mutta peliään hän ei lopeta. Silloin ympärillä olevien tulee olla valppaana ja eikä missään tapauksessa lähteä peliin mukaan. Narsisti manipuloi ja osaa kyllä valita kiltit, miellyttämisenhaluiset ja ne jotka "pyrkivät jengiin mukaan". Työelämässä heidät tunnistaa oppurtunistisesta tyylistä, asema ja palkka kyllä kelpaa mutta työ ei ja usein he keplottelevatkin asiat niin, että joku toinen tekee heidänkin työnsä. Esimiehiltä saattaa kestää pitkän aikaa ennen kuin huomaavat tilanteen, varsinkin kun korviin on jo käyty supisemassa sopivat valheet ja tehty maaperä otolliseksi. Sitten kun tilanne tulee näkyväksi on jo liian myöhäistä korjata mitään. Pakka on sekoitettu ja kyräilyn ilmapiiri on jäänyt.
Mun läheinen työkaveri oli narsisti ja esimies epäpätevä. Muuta ratkaisua tilanteelle ei ollut kuin lähteä itse pois...tämä edellinen kirjoitus kuvaa tilannetta täydellisesti.