Olen rakentamassa kivitaloa jossa on tähän tiiveysvillitykseen menty myös. Ilmanvuotoluvussa pitäisi 0.5 ylittyä helposti. Rakenteen mahdolliset vuotokohdat on minimoitu vähiin. Läpiviennit on minimoitu, yläpohjakin betonista, vain yksi ovi ja avattavia ikkunoita vain pari. Tiedetään kuitenkin että ilmanvaihdon säätö menee vaikeaksi alipaineen osalta kun on erittäin tiiviistä. Tämä on todettu usein passiivitaloa käsittelevissä julkaisuissa. toisaalta haittaako se liiallinen alipainekkaan niin jos kerran vuodot kuitenkin vähäisiä? Ei ole tietenkään kiva jos sisälle tullessa alipaine laittaa korvat lukkoon.
Kodinhoitohuoneeseen tulevekai iv-koneeksi on kaavailtu enerventin pingvin tai todennäköisemmin LTR-3 konetta. PErusversion ohjauksen ominaisuudet olisi ihan riittävät, mutta pitäisikö valita parempi ohjausjärjestelmä, vain sen takia että siinä saa puhallinnopeuksia paremmin säädettyä. Perusversion esitteessä kun sanotaan että poistopuhaltimen voi halutessaan laittaa pykälän isommalle ja pykäliä taisi olla vain 4. Paremman ohjausjärjestelmän versiossa taas pystyy portaattomasti säätämään puhallinnopudet. Yksi pykällä voi olla aika karkea säätö ja alipaineet voi kasvaa liiaksi. ylimääräinen kuristaminen venttiileistäkään ei liene hyvä ja puhallinnopeuksien säätö on parempi. Jos alipaineen saisi sopivaksi niin eikö erittäin tiiviis järjsetelmä ole kuitenkin muutoksille herkkä ja puolen vuoden päästä säädöt taas ihan väärin? Paremman ohjausjärjestelmän tapauksessa paine-eroa olisi helppo säätää puhallinnopeuksia muuttamatta jos myöhemmin tarpeen eikä venttiileisin tarvitsisi silti koskea.
Onko nyrkkisääntöä miten todeta sopiva alipaine vuoden jälkeen säädöistä. Esim ulko-ovesta pitäisi varmaan havaita avatessa alipaine, mutta sitten peine ero varmaan liikaa jos se alkaa vaatimaan ylimääräistä voimaa. Jos alipainetta on 10Pa niin paineen voima 2neliön (paine*pina-ala) ovessa on 20N, eli alipainetta ei juuri oven kohdalla saisi havaita
Kodinhoitohuoneeseen tulevekai iv-koneeksi on kaavailtu enerventin pingvin tai todennäköisemmin LTR-3 konetta. PErusversion ohjauksen ominaisuudet olisi ihan riittävät, mutta pitäisikö valita parempi ohjausjärjestelmä, vain sen takia että siinä saa puhallinnopeuksia paremmin säädettyä. Perusversion esitteessä kun sanotaan että poistopuhaltimen voi halutessaan laittaa pykälän isommalle ja pykäliä taisi olla vain 4. Paremman ohjausjärjestelmän versiossa taas pystyy portaattomasti säätämään puhallinnopudet. Yksi pykällä voi olla aika karkea säätö ja alipaineet voi kasvaa liiaksi. ylimääräinen kuristaminen venttiileistäkään ei liene hyvä ja puhallinnopeuksien säätö on parempi. Jos alipaineen saisi sopivaksi niin eikö erittäin tiiviis järjsetelmä ole kuitenkin muutoksille herkkä ja puolen vuoden päästä säädöt taas ihan väärin? Paremman ohjausjärjestelmän tapauksessa paine-eroa olisi helppo säätää puhallinnopeuksia muuttamatta jos myöhemmin tarpeen eikä venttiileisin tarvitsisi silti koskea.
Onko nyrkkisääntöä miten todeta sopiva alipaine vuoden jälkeen säädöistä. Esim ulko-ovesta pitäisi varmaan havaita avatessa alipaine, mutta sitten peine ero varmaan liikaa jos se alkaa vaatimaan ylimääräistä voimaa. Jos alipainetta on 10Pa niin paineen voima 2neliön (paine*pina-ala) ovessa on 20N, eli alipainetta ei juuri oven kohdalla saisi havaita
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mitähän sää nyt sopertelet? Talon alipaineisuus tehdään (ja mitataan) tulo- ja poistoventtiilejä säätämällä.
"Jos alipaineen saisi sopivaksi niin eikö erittäin tiiviis järjsetelmä ole kuitenkin muutoksille herkkä ja puolen vuoden päästä säädöt taas ihan väärin?"
No ei, ellet käytä 40cm pitkiä poranteriä taulujen kiinitykseen. Paljon suurempi vaikutus on ulko-oven avauksilla päivän mittaan kuin muutaman prosentin vaihtelulla.
Aika monta asiaa oli käännetty päälaelleen.
Aloittaja ostaa IV-koneen jossa on oikeasti alipaineen säätö, eli sellainen joka mitaa paine-eron ja SÄÄTÄÄ sitä puhaltimien nopeuserolla.
Ei ole tullut vastaan tuollaista konetta. Enervent lähinnä mielessä. On mahdollista saada koneeseen sellainen että puhalinnopeudet muuttuu kun takka, liesituuletin tai imuri päällä, mutta ei sellaista ole mikä mittaisi paine-eroa ja sen mukaan säätelisi itseään.
Ilmanvaihdon säädön vaikeus on todettu passiivitaloja käsittelevissä julkaisuissa