29.12.2009 11:04
Kun Petri Gerdt räjäytti omatekoisen pommin Myyrmannissa vuonna 2002, Suomi pelästyi hetkeksi kansainvälisen terrorismin uhasta. Kun tekijä paljastui, silloinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) ilmoitti, että "kansalaisilla ei ole mitään syytä erityiseen huoleen".
Kun Pekka-Eric Auvinen teki Jokelan koulusurmat, sisäministeri Anne Holmlund (kok.) puhui heti yksittäistapauksesta.
Koulusurmatutkijan mukaan poliitikkojen puheet kuvastavat suomalaisten suhtautumista tällaisiin järjettömiin väkivallantekoihin.
- Ongelmat sivuutetaan nopeasti, ikään kuin olisi vaikea uskoa, että nämä tapaukset ovat sattuneet Suomessa. Täällä ajatellaan, että koulusurmat vain tapahtuvat, sanoo Tampereen yliopiston sosiaalipsykologian dosentti Atte Oksanen, joka on tutkinut koulusurmia Arkielämä ja epävarmuus: sosiaaliset suhteet koulusurmien jälkeen -projektissa.
Koulusurmiin herättiin hänen mukaansa vasta Kauhajoen ammuskelun jälkeen. Toimet ovat edelleen olleet siinä määrin vaatimattomia, että Oksanen ei ole kovinkaan vakuuttunut siitä, etteikö kolmattakin koulusurmaa voisi Suomessa vielä tulla.
Populaarikulttuuri helppo syntipukki
Oksasen mukaan ei ollut mikään yllätys, että kouluampumisia on sattunut Suomessa. Taustalla on muun muassa väkivallan perinne, joka näkyy synkissä henkirikos- ja itsemurhaluvuissa.
Lisäksi suomalaisten sosiaaliset suhteet ovat paljon keskimääräistä etäisempiä. Kun tähän lisätään suomalaisten alkoholi- ja mielenterveysongelmat, yhtälö ei tunnu enää niin kaukaa haetulta.
- Pitäisi päästä eroon ajatuksesta, että Suomi on lintukoto, missä ei tapahdu pahaa. Jopa perinteisen väkivallan ennaltaehkäisyssä Suomi on ollut tehoton - saati sitten koulusurmien kaltaisten uusien ilmiöiden.
Syitä väkivaltaan ei pidä Oksasen mielestä hakea populaarikulttuurin tuotteista. Internet, tietokonepelit, musiikki ja elokuvat ovat vain helppoja syntipukkeja, eikä koulusurmaajillakaan ei ole yhteistä psykologista profiilia.
Yhdeksi kouluampumisiin altistavaksi tekijäksi Oksanen nostaa olosuhteet Suomen kouluissa.
- Vaikka Pisa-tutkimuksissa saammekin huipputuloksia, suomalaisten kouluviihtyvyys on erittäin vähäistä. Kouluyhteisöjen sisäistä kilpailurakennetta ja sosiaalisia konflikteja pitäisi purkaa.
Surmista ei voi syyttää vain poliisia
Oksasen mukaan koulusurmien ehkäiseminen vaatisi laajoja muutoksia sen sijaan, että poliitikot keräilevät irtopisteitä yksittäisillä vaatimuksilla. Hän ei usko, että ongelma ratkeaa pelkästään aselakeja tiukentamalla ja poliisin resursseja lisäämällä.
- Surmien estämistä ei voi kaataa poliisin harteille. Syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria pitäisi auttaa ajoissa. Sen jälkeen kaikki on vain oireiden jälkihoitoa.
Yksittäisillä täsmätoimillakin voi vaikuttaa. Esimerkiksi internetin vihayhteisöihin ja avoimiin aggression ilmaisuihin pitäisi puuttua herkemmin. Mielenterveyspalvelujen alasajoa Oksanen pitää lyhytnäköisenä.
- Esimerkiksi Auvinen ei päässyt hoitoon, vaikka halusi.
Matti Saaren tapauksessa Oksasen syyttävä sormi osoittaa tiedonkulun ongelmiin eri instituutioiden välillä.
- Siinä keskeistä on puutteellinen ennaltaehkäisy ja se, ettei tieto kulkenut esimerkiksi armeijalta poliisille. Saari vihjaili teolla pitkään, ja hänestä oltiin huolissaan.
Asepalveluksen keskeytymisestä huolimatta Saari sai luvan aseelle.
STT/ Jussi Lankinen
Kun Petri Gerdt räjäytti omatekoisen pommin Myyrmannissa vuonna 2002, Suomi pelästyi hetkeksi kansainvälisen terrorismin uhasta. Kun tekijä paljastui, silloinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) ilmoitti, että "kansalaisilla ei ole mitään syytä erityiseen huoleen".
Kun Pekka-Eric Auvinen teki Jokelan koulusurmat, sisäministeri Anne Holmlund (kok.) puhui heti yksittäistapauksesta.
Koulusurmatutkijan mukaan poliitikkojen puheet kuvastavat suomalaisten suhtautumista tällaisiin järjettömiin väkivallantekoihin.
- Ongelmat sivuutetaan nopeasti, ikään kuin olisi vaikea uskoa, että nämä tapaukset ovat sattuneet Suomessa. Täällä ajatellaan, että koulusurmat vain tapahtuvat, sanoo Tampereen yliopiston sosiaalipsykologian dosentti Atte Oksanen, joka on tutkinut koulusurmia Arkielämä ja epävarmuus: sosiaaliset suhteet koulusurmien jälkeen -projektissa.
Koulusurmiin herättiin hänen mukaansa vasta Kauhajoen ammuskelun jälkeen. Toimet ovat edelleen olleet siinä määrin vaatimattomia, että Oksanen ei ole kovinkaan vakuuttunut siitä, etteikö kolmattakin koulusurmaa voisi Suomessa vielä tulla.
Populaarikulttuuri helppo syntipukki
Oksasen mukaan ei ollut mikään yllätys, että kouluampumisia on sattunut Suomessa. Taustalla on muun muassa väkivallan perinne, joka näkyy synkissä henkirikos- ja itsemurhaluvuissa.
Lisäksi suomalaisten sosiaaliset suhteet ovat paljon keskimääräistä etäisempiä. Kun tähän lisätään suomalaisten alkoholi- ja mielenterveysongelmat, yhtälö ei tunnu enää niin kaukaa haetulta.
- Pitäisi päästä eroon ajatuksesta, että Suomi on lintukoto, missä ei tapahdu pahaa. Jopa perinteisen väkivallan ennaltaehkäisyssä Suomi on ollut tehoton - saati sitten koulusurmien kaltaisten uusien ilmiöiden.
Syitä väkivaltaan ei pidä Oksasen mielestä hakea populaarikulttuurin tuotteista. Internet, tietokonepelit, musiikki ja elokuvat ovat vain helppoja syntipukkeja, eikä koulusurmaajillakaan ei ole yhteistä psykologista profiilia.
Yhdeksi kouluampumisiin altistavaksi tekijäksi Oksanen nostaa olosuhteet Suomen kouluissa.
- Vaikka Pisa-tutkimuksissa saammekin huipputuloksia, suomalaisten kouluviihtyvyys on erittäin vähäistä. Kouluyhteisöjen sisäistä kilpailurakennetta ja sosiaalisia konflikteja pitäisi purkaa.
Surmista ei voi syyttää vain poliisia
Oksasen mukaan koulusurmien ehkäiseminen vaatisi laajoja muutoksia sen sijaan, että poliitikot keräilevät irtopisteitä yksittäisillä vaatimuksilla. Hän ei usko, että ongelma ratkeaa pelkästään aselakeja tiukentamalla ja poliisin resursseja lisäämällä.
- Surmien estämistä ei voi kaataa poliisin harteille. Syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria pitäisi auttaa ajoissa. Sen jälkeen kaikki on vain oireiden jälkihoitoa.
Yksittäisillä täsmätoimillakin voi vaikuttaa. Esimerkiksi internetin vihayhteisöihin ja avoimiin aggression ilmaisuihin pitäisi puuttua herkemmin. Mielenterveyspalvelujen alasajoa Oksanen pitää lyhytnäköisenä.
- Esimerkiksi Auvinen ei päässyt hoitoon, vaikka halusi.
Matti Saaren tapauksessa Oksasen syyttävä sormi osoittaa tiedonkulun ongelmiin eri instituutioiden välillä.
- Siinä keskeistä on puutteellinen ennaltaehkäisy ja se, ettei tieto kulkenut esimerkiksi armeijalta poliisille. Saari vihjaili teolla pitkään, ja hänestä oltiin huolissaan.
Asepalveluksen keskeytymisestä huolimatta Saari sai luvan aseelle.
STT/ Jussi Lankinen
Vastaukset 4
Vanhimmat
Vähän ennen joulua uutisissa kuultiin, miten suurista lupauksista huolimatta kouluterveydenhuollon huonon tilan korjaamiseen ei olla tehty yhtään mitään, mikä ei toisaalta yllätä ollenkaan.
Aivan samaa suhtautumista nähdään myös huostahullujen kiusaantuneessa kiemurtelussa kun puhutaan Suomessa tapahtuvista laittomista huostaanotoista. Kun huostahullu laitetaan tiukille, hänen on pakko myöntää, että niitä tapahtuu, mutta kun ei muuta keksitä, niin yritetään vähätellä olevan kyse vain yksittäistapauksista :) Siis samoin kuin kouluampumisissa. On kiva unohtaa ikävät tapaukset kun valehdellaan niiden olevan yksittäistapauksia, joista ei tarvitse välittää.
PISA-jutut saisi heittää romukoppaan ja lopettaa valheellinen peruskoulun ylistäminen. On niin helppo aina syyttää vain vanhempia lasten pahasta olosta, niin silloin päästään vähemmällä, ei tarvitse puuttua suurempiin asioihin. Jos kaikki lasten paha olo johtaisi huostaanottoihin, saisi nykyiset huostaluvut kymmenkertaistaa. Kun nyt huostat ovat parin prosentin luokkaa kustakin ikäluokasta, on masentuneiden nuorten määrä parikymmenen prosentin tasoa, joten "on meillä huonoja vanhempia totta tosiaan". On silmien sulkemista kaikilta muilta epäkohdilta kun syytetään vain vanhempia, laiskan ihmisen touhua, niin ei tarvitse korjata suurempia epäkohtia yhteiskunnassa.
Oppilaskunnan jäsenet ovat perinteisesti menestyviä oppilaita niin sosiaalisesti kuin akateemisiltakin taidoiltaan. Lapseni kuuluu koulunsa oppilaskuntaan ja hän ihmetteli nyt lomalla kun oli huomannut oppilaskunnan puheenjohtajan valittavan irc-sivulla omaa masennustaan. Minä en ihmettele kun tiedän sen koulun tapaukset ja ilmapiirin viimeisen vuoden ajalta, eikä totisesti ole kyse yksittäistapauksesta, mitä kouluihin tulee. Todennäköisesti suurin osa oppilaista ja opettajista on henkisesti aika loppuun palaneita tällä hetkellä. Siis koko koulu huostaan? Ihan oikeastiko joku uskoo, että kaikki johtuu vain lasten huonoista kotioloista. Naurettavaa edes vihjata sellaista.
"Syitä väkivaltaan ei pidä Oksasen mielestä hakea populaarikulttuurin tuotteista. Internet, tietokonepelit, musiikki ja elokuvat ovat vain helppoja syntipukkeja, eikä koulusurmaajillakaan ole yhteistä psykologista profiilia. Yhdeksi kouluampumisiin altistavaksi tekijäksi Oksanen nostaa olosuhteet Suomen kouluissa."
Internetiin kannattaa kiinnittää huomiota siinä mielessä, että miten huonosti aikuiset täällä käyttäytyvät, yhtä huonosti lapset ja nuoret käyttäytyvät toisiaan kohtaan elävässä elämässä. Toisen ihmisen kunnioittaminen ja sivistynyt käytös ovat suurimmalla osalla nettiaikuisia täysin hukassa. Voiko nuorisolta sitten odottaa sen enempää, mihin aikuiset pystyvät. Kun joku kertoo pahasta olostaan, saatetaan vastata "Hyi hirveää, että tuollaista kirjoitetaankaan tänne." Tai kun joku pyytää apua uhmakkaan teinin kasvattamiseen, on monen moukkamainen vastaus "Olisit kasvattanut ajoissa, niin ei tarvitsisi täällä itkeä." Sitten vielä ihmetellään nuorten pahaa oloa, kun aikuisten antama malli toisiin suhtautumisessa on noin moukkamaista tasoa.
Laiskan ihmisen malli on siis pitää joka ongelmatapausta vain yksittäisilmiönä ja sen mukaan siihen haetaan joku yksittäinen syyllinen. Joko vanhemmat tai kuten Kauhajoen tapauksessa poliisi. Kun joku saadaan virallisesti julistettua syylliseksi, taas voidaan valheellisesti sulkea silmät todellisilta syiltä ja jatkaa typerää lintukoto ajattelua. Ihan sama, mistä laiskurit syitä hakevat, oli se sitten väkivaltaviihde tai netti, mutta niin kauan ei oikeaa korjausta asioihin saada, ennen kuin myönnetään rehellisesti syitä olevan muuallakin kuin ikuisesti esim. vain vanhemmissa.
Yhteiskunnan laiminlyönnit ja lakien rikkominen heijastuvat kaikkeen lasten ja nuorten pahaan oloon. Edellä mainituista ovat seurauksia laittomat lastensuojelun asiakkuudet, laittomat huostaanotot ja kärjistetyimmillään myös kouluampumiset. Peruskoulun maine on valheita täynnään samoin kuin perhepolitiikkakin, tilanne on ollut jo kauan aivan mahdoton, mutta poliitikkojen maineen puhtaana pitämiseksi ei epäkohtiin saa puuttua. Suuret puolueet vaientavat toimittajat, joten tiedonvälitykseenkin saadaan rehellisyyttä vain pieninä pisaroina. Onneksi pisaroiden tippuminen on tihentynyt, jopa pieniä puroja on ollut jo ajoittain näkyvissä. Parempaa kohti mennään, mutta onneksi kovin monta ampumistapausta ei enää tarvita, ennen kuin asioille ihan oikeasti tehdään jotakin.
haukkua koko koululaitos sen takia, että oppilaskunnan puheenjohtajalla on mielenterveysongelmia joita hän yrittää jakaa ircissä. Eikös oppilaskunnan puheenjohtajan tulisi olla selvillä, että kävelee sinne kuraattorille tai jos sitä ei ole niin terveyskeskusksen mielenterveysyksikköön. Peruskoulu on ihan hyvä koulu, mutta juuri noiden mielenterveysongelmaisten oppilaskuntien puheenjohtajien takia siellä ei ole opiskelurauhaa niille, jotka menevät sinne oppia saamaan. Ohjaa sinä hyvä ihminen kyseinen puheenjohtaja mielenterveysyksikköön ja ota yhteyttä hänen vanhempiinsa että koko perhe pääsee mielenterveysavun ja tuen piiriin. Siksi että sen koulun muut oppilaat pääsevät jatkamaan turvallisesti tiedon hakua, ettei heidän tarvitse olla alttiina mielenterveysongelmaisen hoitamattomalle sairaudelle.
Luuletko tosiaan, että koko koululaitosta haukutaan YHDEN oppilaan pahan olon takia?
Siinä taas esimerkki siitä, miten edelliset kirjoitukset ovat oikeassa.
Kaikki ongelmat lykätään yksittäistapauksen alle, niin ei tarvitse myöntää suurempia ongelmia.
Kiitos siinä mielessä kirjoituksestasi.
Eikö edellinen kirjoittanut aivan selvästi, että tiettyjen tapahtumien takia suuri osa sekä opettajista että oppilaista voi huonosti tuossa koulussa. Eivätkä ne tapahtumat ole mitenkään poikkeuksellisia nykykoulussa.
Ei voi olla totta, että aikuinen ihminen suhtautuu noin vääristellen saamaansa tietoon todellisesta tilanteesta. Mielestäsi siis vain yhtä oireilevaa oppilasta perheineen pitäisi hoitaa ja jättää oireilun syy hoitamatta? Noin yksinkertaisestiko se silmien ummistaminen todellisuudelta ihan oikeasti tapahtuu?
oppilasta tulee hoitaa jotka ovat hoidon tarpeessa. Hoitoa annetaan yksilökohtaisesti. Koko ryhmää ei ole mielekästä eikä taloudellista alkaa hoitamaan, jos sen jollakulla jäsenellä on mielenterveysongelma. Mutta jos puheenjohtaja jää ilman hoitoa hän pian kyllä sairastuttaa yhteisönsä. Vai meinaatko että koko ryhmä tulisi hoitaa, ettei tämä akateemisesta kodista, kuten kirjoitat, kouluun tuleva leimaudu. Taidat olla niitä, jotka ovat sitä mieltä, että alkolukkokin on pakollinen kaikkiin autoihin, ettei alkoholia käyttävät leimaannu. Ajatko sitäkin päämäärää, että lastensuojelun avohuollon tukitoimia tuleekin nyt yhtäkkiä lisätä ja huostaanottoja vähentää, koska nämä akateemiset juovat ja melskaavat siinä kuin muutkin, mutta se ei enää tahdo pysyä piilossa koska siitä jo uskalletaan puhua. Enää ei ole herrapelkoa siinä määrin kuin on ollut ja akateemiset vanhemmat joutuvat jossain juomisen vaiheessa hakemaan katkaisuhoitoa, jonka myötä joku rivistä tai naapurista saattaa tehdä lastensuojeluilmoituksen ja seurata tosiaan puuttuuko sossu ja jos ei puutu niin ihmettelee asiaa yleisesti. Tätä varten nyt huostaanottoja vähennetään ja panostetaan ennaltaehkäisevään työhön, näiden juoppojen akateemisten takia, lisänä lisääntyneet uusperheelliset joissa ongelma poikineen odottaa pommin purkamista.