Olen siis 3 kymppinen yksin asuva nainen ja mulle taas iski keskivaikee masennus seurustelusuhteen päättymisen jälkeen,olen jo kärvistellyt 3 viikkoa odotellen,että oloni parantuisi entiselleen,mutta ei..Mul on ollu säännöllinen lääkitys useita vuosia,Sertraliinia menee 100mg ja Mirtsapiinia 45mg. Kävin lääkärissä ja ehdotti seuraavanlaista muutosta lääkitykseeni,ekan viikon ajan Sertaliinin annostusta tiputettaisiin 75mg:aan,sit seuraavalla viikolla 50mg:aan ja samalla aikaa nostettaisiin mirtasapiinia 60mg:aan! Mua pelottaa ryhtyä siihen,et mitä kaikkia kamalia oireita sertraliinin annoksen tiputus tuo mulle,Onko kellään kokemuksia annoksen tiputtamisesta ? kun ei tää taida itsekseenkään ohi mennä :( olen aika yksinäinen ja ois kiva saada tukea,kannusta...
Lääkeannoksen
muuttaminen
5191
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
juuri samat lääkkeet kuin sinulla. Olen neljäkymmentä vuotias nainen ja kolme lasta.
Olin syönyt lääkkeitä kuusi vuotta. Minulla oli koko ajan huonoa ja pahaa oloa. Päätin sinnikkäästi itse lopettaa kaikki lääkkeeni ja nyt olen ollut ilman mitään lääkkeitä kohta viisi vuotta. Tiedätkö,..minulla on todella hyvä olla. Saan nukuttua ja pystyn jopa jälleen toimimaan työssäni täysipainoisesti ja myöskin ihmissuhteet ovat hyvät. Haittavaikutukset, jotka olivat jatkuvana kiusana, ne ovat kaikki poissa. Olen todella onnellinen omaan saavutukseeni.
Minusta tuntuu ettei ihmiset oikein uskalla kokeilla lääkkeiden lopetusta. Minulla oli ainoastaan elämässäni kriisitilanne ja ilmeistä niin se olisi mennyt pois ilman lääkkeitäkin, mutta lääkärin kehoituksesta turvauduin lääkkeisiin. Vielä seitsemisen vuotta takaperin ajattelin etten milloinkaan pääse lääkkeistäni eroon.
ainakin on noi lääkkeet auttaneet,et oon päässy pahimman yli ja saanut elämäniloni takaisin,mut eipä tunnu auttavan enää...Lääkäri joskus sanoi,että mun kannattaa käyttää niitä lopun ikääni,koska masis on niin monta kertaa uusiutunut. Lääkeannosta jouduttu nostamaan joka vuosi. Nyt siis ois tarkotus vähentää toisen annostusta ja toisen lääkkeen annostusta nostaa.
Kyllä se on valitettavasti niin, että mielialalääkkeet auttavat, jos niihin uskoo. Mutta pitkässä käytössä niiden teho hiipuu. Eli vaikutus perustuu ns. plasebo-vaikutukseen = uskomukseen, että lääkkeet auttavat. Siksi mielialääkkeiden apu hiipuu pitkässä käytössä.
Lääkkeiden ja plasebo-lääkkeiden sekä säännöllisen lenkkeilyn tehoa masennuslääkityksessä on tutkittu Duke Universityn tutkimuksissa. Tulokset olivat aika yllättäviä. Kolmen vertailuryhmän hoitotulokset = apu masennukseen oli kaikilla hoitomuodoilla sama. Hoitojakso puoli vuotta.
Eroja syntyi vuoden käytön jälkeen. Lääkkeiden käyttäjillä masennus uusiutui 38 %:lla. Mutta lenkkeilyä jatkaneilla 92 % oli oireettomia.
Suosittelen tutustumaan em. tutkimuksiin.
lääkäristäsi, siksi masennus toisinaan ja paha olo pukkaa päälle, kun et pääse lääkäristä eroon.
jotta pysyy koko elimistö terveenä. Löhöily ja paikallaanolo tappaa kenet tahansa . Masentuneille tärkeintä on liikunta säällä kuin säällä. Ja sitten se tosiasia niiden pillereiden kanssa, että ne lisäävät ruokahalua. Meillä ruokaa täällä on jokaisella niin paljon, että liikakiloja tulee aivan varmasti ja silloin lihavana sitten ei enää jaksa ees liikkua. Jos ruokaa ei olisi, niin entä sitten. Monet kyllä lihovat pelkästään lääkkeistä, koska ne muuttavat aineenvaihduntaa,.
http://www.youtube.com/watch?v=gA8OKo-bdN4
Ylös ulos ja lenkille.