Rahattomuus

suuret tulot vaan pienet menot.

Jos käyt työssä ja saat palkkaa mutta rahat eivät riitä, on syytä käydä menot läpi ja katsoa, minne rahat oikein menevät. Sitten päätät, mistä vähennät ja kuinka paljon, että saat rahat riittämään.

Makaroonin syöminen silloin tällöin ei ole mikään huono ajatus. Ruoassa voi säästää huomattavia summia.

Jojoon hyppääminen, mikäli tarkoitat sillä ns. leukakeinua, on erittäin huono idea. Jos se alkaa kummitella mielessä useammin, ota yhteyttä mielenterveystoimistoon.

Olen eläkkeellä ja asun yksin.
Käteen jää verojen jälkeen 868,54 €/kk.
Asumiskulu 495 €/ kk (sähkö vesi yhtiövastike taloyhtiön remontti lainoja korko sekä nettimaksu)
Kuukaudessa jää 373,54 €.
Eläkkeeseen ei tule lomalisiä tuosta on kustannettava:
ruokakulut
vaatteet (osto, pesu ja huolto)
parturin ja kampaajan kulut
henkilökohtainen hygienia
lääkkeet ja terveydenhuoltomenot
Lähiliikenteen matkakulut
tv-lupa, sanomalehti, puhelinlasku, vakuutukset
harrastus- ja vapaa-ajankulut esim. loma?

Niitä vakio menoja jotka on pakollisia:
Lähiliikenne n. 26 € /kk.
Jäsen- ja harrastusmaksut 180 €/ v. = 15 €/kk.
Puhelin lehti TV = 70 €/kk.
Lääkkeet 60 €/kk. Joissa B- ja E-vitamiini joita ei korvata.
Kelan osuuden saa Erikoislääkärissä käynneistä n. 35 % maksetusta.
Ja vuosittain terveyskeskus käynnit 3-4 kertaa.
Ahdistaa ja pelottaa entä kun alan sairastella yhä vanhetessani

On minulla kaksi aikuista poikaa, kun en kykene ostamaan en tapaa heitä. Olen kuulemma ainoa vanhempi joka ei avusta lapsiaa ovat jo yli 30v. kumpikin. Niin joku 50 € ei kerralla riitä.

raha vain on saatava riittämään ja ikuisena olotilana se masentaa.

Itse olen selvinnyt tarkalla talouden pidolla, se ei lisäää käytövaroja, mutta helpottaa vähäisen niiden hallintaa.
Laske budjettisi eri tileiksi ja ota aina ostosten kuitit mukaan. Tarkista vaihtorahan aina kassalla, niissä on usein heittoja, eikä koskaan asiakkaan eduksi.

Pidä budjetti siten höllänä, että osta tarjouksista kun ne ovat kohdalla, vaikka et juuri kyseistä tuotetta tarvitsisi. (varsinkin elintarvikkeet)
Vaatemenoissa saa menoja pienemmiksi, kun ostaa kunnon laatua ja huoltaa vaattensa.

Terveys-puhtaus ja kodinhoito > kaikkia kalliita erikoisaineita ei tarvita, säästöä syntyy jo tarkastamalla kaikien käytön annostus ja poistamalla vain tahra pesemättä koko vaatetta.

Älä haukkaa liian isoa palaa, mutta leipomalla leipää tarjous jauhoista ja pitämällä toisinaan voileipä kahvi/teen sijaan puuro ateria säästää huomattavasti.

ei todellakaan kannata rahan takia mennä, vaikka joskus saattaa ajatus houkuttaakin. Jos ei itsensä takia kannta jättää kiikkua kyhäämättä, niin lasten. Ei sillä, että niitä rakastaisi ylikaiken maailmassa, vaan sillä, että niille kuitenkin on ainut, ehkä ainut kenen ne luulee rakastavan ihan varauksetta.
Ja.. ainakin omalla kohdallani on niin, ettei yksikään noista kolmesta pyytänyt päästä tähän elämään, vaan mä halusin ja sain ne. Ihan itse, vaikka tarkemmin ajateltuna ei ehkä olisi pitänyt. Mutta kun ne on, niin ei auta. Vaikka mä tein lapseni oikein aviossa ollessa, ei niitten isä kestänyt tässä, kantanut vastuutaan, vaan lähti litomaan.
Sekään ei auta mua, ei päästä mua tässä tilanteessa, lapset jäi mulle, mun vastuulleni. Ei auta sanoa, että en minä jos ei niitten isäkään.
Se tarkoittaa, että mä pidän niistä huolen. oli miten oli.

Välillä vetää päänahkaa kireälle, kun lapsille pitäisi olla sitä sun tätä, tai ainakin ruokaa jokaisena päivänä. Nämä pitkät pyhät on olleet todella kurimusta, mutta alkaahan koulu jo ylihuomenna; saavat edes yhden aterian päivässä, ja toisaalta, ovat hetken poissa mun vastuulta.

Itselleni en osta just mitään, ei yksinkertaisesti ole varaa. En varsinaisesti dyykaa kenenkään jätteitä, mutta pidän kaupoissa silmällä alennustarralla merkattuja tuotteita, ynnään ja vähennän kokoajan mielessäni.
Tiukkaa on, mutta en mä ruikuta. Lapset oppii sen, ettei kaikkea voi saada, ja on paljon sellaista mitä ei edes tarvitse.

Jollain keinolla tästä vaan mennään. Mikä se keino on, en osaa sanoa, mutta päivä kerrallaan ja kädestä suuhun. Iso ongelma on se, että yksi näistä kolmesta syö aivan valtavasti. Kurja pitää lapselle saarnaa siitä, ettei koko pakettia juustoa saa vetää yhdessä illassa, tai ruokakermapurkkia ei ole tarkoitettu ryystettäväksi välipalaksi, mutta kun ei ole jääkaappiin lukkoa, niin pitää vaan sanoa ja vahtia.

Välillä tulee mieleen, että laitan nämä hyväkkäät isälleen, saisi hänkin vähän tuta miten ratkiriemukkaan osan hän jätti mulle, mutta eihän näille voi niinkään tehdä; tietävät, ettei isä heitä ota eikä halua. Joten.

Onko hirveesti vaihtoehtoja? Ei todellakaan, pitää mennä näillä vähäisillä.

Voimaa, ei tämä tosiaan mitään linnunlaulua aina ole. Ei edes joka päivä.

Itse näytän kolmekymmentä vuotta nuoremmalta kun ei ole rahaa muuta kuin ilmaiseen luontopolku lenkkeilyyn. Syötyä tulee terveellisesti, paljon juureksia ja itsetehtyä ruokaa. Ei ole varaa eineksiin eikä ravintolaruokiin. Lasten hankkimista en ole edes ajatellutkaan ikinä, onneksi. Miksi sitä pienellä palkalla raataa itsensä kipeeksi jos vähemmälläkin tulee toimeen, sitten maksella jostain pienestä eläkkeestä lääkkeitä ja sairaskuluja. Ei mitään järkee!

Itse olen asunut pelkän opintotuen 224 euroa kuukaudessa.

Koulussa oli ilmainen asuntola.

Koulukirjat maksoin kesätyörahoilla.
Tuntui, että raha menee heti pois. Tosin tein itse kaikkia halpoja ruokia, kuten soijaa ja makaroonia.

Puhelinlasku n.10/kk

Matkoihin meni eniten rahaa.

Mä muistan lapsena syöneeni aika useinkin makaroonia. Ja koulussa kiusattiin, kun vaatteet, sukset, monot, polkupyörä ym. ei ollut viimeistä huutoa. Aina ei ollut rahaa edes bussilippuun ja piti kävellä. Jos katto vuoti niin vanhemmilla ei ollut välttämättä sitä varaa korjata. Jne.

Ja nuorena työttömänä (kun en tajunnut/kehdannut hakea sossusta rahaa) oli välillä nälissäänkin ja sai jatkuvasti miettiä miten rahat riitää laskuihin. Toisaalta on siitä se hyvä puoli, että pieni rahapula ei niin haittaa ja osaa arvostaa asioita eri tavalla. Pienikin palkka tuntuu aika suurelta. Mutta ymmärrän hyvin, että rahapula voi stressata aikalailla.

Voisiko olla jotain missä vielä pystyisi säästämään? Ja jos vaikka joskus voisi ostaa sitten jotain kivaa tai syödä vähän parempaa ruokaa. Joskus tuntuu, että joillakin ei isotkaan tulot tunnu riittävän mihinkään. Työkaverikin jolla oli paljon isompi liksa valitti kokoajan rahapulaansa. Asui kuitenkin poikansa kanssa isossa asunnossa ja osteli merkkivaatteita, osti uuden auton jne. Joten auttaisiko se kuitenkaan vaikka palkka nousisi?

Minä jätin esim. sanomalehden nyt pois, kun en sitä ehdi kuitenkaan lukea ja on aika kallis.

Entä onko mitään mahkuja parempi palkkaiseen työhön?

Älä kuitenkaan ajattele mitään jojoon hyppäämistä. Ei se ole sen arvoista!

Pihistelystä voi tulla tapa. Vaikka mulla ois nyt varaa ostaa mieleiseni vaate niin en raski! Sekin ottaa päähän! Joskus "törsään" ja ostan useamman vaatteen ja käytän 100-200 euroa tai ostan esim. paidan mikä maksaa 50-60 euroa. Eli ei mitään maltaita loppujen lopuksi. Mutta siitäkin tulee sitten hieman huono omatunto, että tuli törsättyä ja hyvä etten palauta vaatteita kauppaan. Piilottelenkin vaatteita mieheltä vaikka ostin ne omilla rahoillani ja harvoin osatn mitään. Joskus päätän, että ostan jonkun vaatteen joka on todella ihana hintalappua tuijottamatta, mutta ei onnistu. Haaveilin joskus, että millaista olisi kun voisi ostaa minkä tahansa himoitsemansa vaatteen. Mutta mun pitäisi vähintään varmaan voittaa lotossa miljoonia, että raskisin oikeasti törsätä. Törsäisinköhän sittenkään?!

Ihastuin hirmuisesti nojatuoliin, mutta hinta oli niin suolainen (ihan oikeasti tällä kertaa), että annoin olla. Vaikka periaatteessa minulla olisi siihen varaa. Mutta alan miettimään, että onko siinä nyt järkeä maksaa tuolista noin paljon, rahan voisi laittaa järkevämpäänkin. Ja voisi ostaa halvemman tuolin, vaikka se nyt ei olisi ihan unelmieni tuoli niin ihan ok kuitenkin. Jossain sisustuslehdessä joku kertoi kuinka joskus sijoittaa pienen omaisuuden johonkin huonekaluun tms. Voi esim. säästää siihen tai syödä sitten hernekeittoa muutaman seuraavan kuukauden... Miksen minä voisi tehdä niin?

Voin kulkea risaisissa kengissä, pitää samoja silmälaseja vuosia. Joskus hemmottelen itseäni ja otan värin hiuksiin kampaamossa. Ja kiroilen, että olipa kallista! Vaikka on niitä paljon pihimpiäkin ihmisiä.

Kokemusta on palkasta joka hädin tuskin riitti vuokriin ym. Onneksi pikkuhiljaa palkka nousi. Ammattiliittoonkin kyllä piti ottaa välillä yhteyttä, kun ei maksettu sitä palkkaa mitä olisi kuulunut.

Raha on kuitenkin vaan rahaa. Jos on terve, katto pään päällä ja muutenkin asiat suht hyvin niin... Vaikka tiedän "asiat voisi olla huonomminkin, jos olet terve jne." lässytys ei paljon lohduta.

P.s. minä ainakin pidin lapsena makaronista!

Kyllä ne lapset syö mieluummin varmasti sitä makaronia, kun on äitittömiä! Olisi paljon pahempi, jos äiti tekisi itsarin! Unohda moiset ajatukset vaikka et olisi edes tosissasi!

elkää valittako minä olen pienellä palkalla maksanut emännän opiskelut, lainan, auton kulut, tupakit , bensat, ruuat, vaatteet , parturit, emännän opintolainainan,kakaroiden harrastukset kaiken mitä talouden pyörittämiseen menee ja tätä olen tehnyt 7 vuotta.

NYT emäntä sai töitä , joten oli hänen vuoronsa. Ei kestänyt 3 kk:kaan kun akka otti ja lähti!

nyt päästiin syöpäläisestä..... pennuista ja asunnosta. otin loparit työ paikasta ja rupesin sosiaali pummiksi. ei ole koskaan ollut näin hyvä olla. 700 napsuu joka kuukausi käteen tekemättä yhtään mitään.


saan harrastaa ja elää elämääni aivan kuin itse haluan. ja sossu maksaa kaiken!

kiitos suomenkansalle!

Hyvää vauhtia,olen ite menossa vararikkoon. Jään tulottomaksi,edes sossu ei myöntänyt toimeentulotukea. Olen ihan hukassa ja henkisesti niin rikki,etten jaksaisi enää. Taistelen eri virastojen kanssa,että saisin edes jotain toimeentuloa,mutta joka taholta tulee kieltävää. Sitä en tiedä miksi. Mulla on lapsi huollettavana,mutta silti.. hieno yhteiskunta!
Eli sanotaan näin,te joilla on tulot,edes ne vähäiset olkaa niistä kiitollisia.

Nykypäivänä ihan pakanjauhantaa sanonta " ei ne suuret tulot vaan pienet menot."
Siis mitä vit??

Nykyään palkat alakuopissa mutta ministerit kehtaa ehdottaa ruuille 8 % nousua. Jo nousseista hinnoista?

Miten ihmeessä saat ruokaostoksista pieniä? Kaikki niin kallista että palkka ei kerta kaikkiaan riitä. Palkka menee puhtaasti ruokaan. EIkä edes herkutella eikä ostella kallista. Makaroonia,nakkia,perunaa...

Olen miettinyt monesti juuri utota,että miksi mussutetaan siitä että on isot ruoka -ja leipäjonot. Ja silti kehdataan koko ajan nostaa hintoja. Kohta taas ihmetellään kun monet joutuvat jättämään kotinsa ja muun rahapulan takia. Itse en todellakaan ole ymmärtänyt tätä yhteiskunnan periaatetta pitkiin aikoihin. Ja varsinkin tässä asiassa alkaa mun ymmärrys uupumaan. Kyllä jos olisit maahamuuttaja tms ni kaikki tarjoiltas valtion toimesta hopea lautaselta,ei olis huolenhäivää.
Aiemmassa viestissäni laitoin,että huollettavani on lapsi mutten silti saa edes toimeentulotukea. Kun sain tuon päätöksen sosiaalitoimesta,romahdin polvilleni. En edelleenkään tiedä mistä saan ruuan pöytään edes lapselleni,miten maksan vuokrat ja kaikki muut tarpeelliset.. Näin meitä suomalaisia siis kohdellaan tätä nykyä. Se siitä hyvinvointi valtiosta!

Tiesin,että joku kysyy tuota,mikäli tuo nyt oli minulle tarkoitettu. Töitä etsin koko ajan,työttömyyskorvauksia en saa.

Lähinnä se,että aina joku "parempi" on saanut työn jota olen hakenut.

Voi vittu!

Tytö on mutta ne palkat on perseestä!!!!!!!!!!!!!!

Maksat siitä palkasta verot,vuokrat,auton jolla pääset töihin,ruuat,vakuutukset,sähköt,puh laskun

Ja mitää jää käteen: EI MITÄÄN!

Ei se tarkoita että on rahoissaan kun tekee työtä.

Hei ap! Mieleeni juolahti,että oletko mahdollisesti ollut yhteydessä seurakuntasi diakoniin josko saisit sieltä avustusrahaa,mikäli paikkakuntasi seurakunnassa on moinen käytäntö? JA ruokalappujahan jokainen seurakunta antaa myös. Eihän siitä nyt varmaan hirveä apu ole,mutta edes jotain?

Olen elänyt omillani 16 vuotiaasta asti. Miksi olettaisin että vanhemmat elättää minua vielä kolmikymppisenäkin. No voi hyvänen aika sanon minä.

Tuloni ovat/on eläke. Se vaan on tosiasia että menoja täytyy karsia. Perheessäni on ollut hankkimassa (lapsena) tuloja vain yksi henkilö, isäni, ja 11 lasta. Koskaan ei ole ollut velkoja, ja metsäpalstoja/omistusasunto on omakotitalon lisäksi. Älä koskaan ota luottokortteja tai elä velaksi, Se on vanhan ukon neuvo talousasioissa. Niin ei velkaannu. Et puhunukaan velkaantumisesta, mutta tie siihen ei ole pitkä jos on pulassa (jo) nyt. Masuntuneenahan pitäisi olla se hyvä Puoli ettei mikään kiinnosta, ja mitään ei tee mieli ostaa.
Oletteko viihteen puolella? Tarkotukseni ei ole loukata.
Täytyy elää sen verran mitä on vara. Se mikä on pakko on katto pään päällä ja ruoka. Kerro lapsille jos heillä on harrastuksia ettei rahat riitä kaikkeen, ei he siitä kärsi kuin vähän aikaa ja samalla kasvattaa jos ajattelee pidemmällä tähtäimellä. Meillä ei ole ollut varaa kalliisiin harrastuksiin tai ulkona syömisiin, ja voin sanoa että aikuisena ei pidä mitään itsestäänselvyytenä sitten enää. Voimia

Tiedän että palkat ovat pieni ja varsinkin naisvaltaisilla aloilla, joten kulutusjuhlia ei voi viettää.
Kun postiilaatikon avaat siellä on esitettä jos vaikka minkälaisista asiosita, joten kyllä ne ovat irvokasta pilaa ihmisille, joille jo arkisen toimeentulo on raskasta saada noilla tuloilla.

Mutta nyt varsinkin kesällä myös nämä perheet, joissa on tiukkaa rahavaroista, voivat sentään keräötä luonnonantimia metsästä. Marjoja saa poimia jokainen, joten koettakaa jos mahdollsita hyödyntää tätä kanavaa, marjoja voi poimia myös myyntiin, joten sillä voisi vähän saada extraa ja ostaa jonkin vaatteen vaikkapa.
Tätä jouduin itsekin aikoinani käyttämään hyädyksi vaatteiden saannissa, keräsin korvasieniä keväällä ja marjoja kesällä ja möin ne.

Sitten on nuo kirpparit, sinne kannattaa mennä viikonvaihteessa tai ihan alkuviikosta, sillä pöydät vaihtuvat ja tulevat uudet jutut, rikkaat tuovat sinnen ihan käypää tavarraa ja lapsille varsinkin löyttää ihan käyttökelpoisia ja melko ajanmukaisiakin vaatteita.

Ymmärrän kyllä, että joakienn haluaisi joskus elää ilman näitä paineita, mutta sille ei löydy ratkaisua ihan helposti, joten pitää itse pitää pintansa.

Kyllä palkn pitäisi olla sellainen jokaiselle, että sillä saa asunnon , ruuan ja vaatteet, näin ei vain ole, päättäjämme eivät näe itse ahdinkoa, joten he eivät edes tiedä mitä elämä on pienellä palkalla ja varsinkin perheen elättäminen.

Jos mahdollista käyttäkää kaikki mahdollsiet keinot, eli käykää isovanhempien , vanhempien luona ruokailemassa usein, menkää yleisiin tapahtumiin , saatte sieltä aina jotain.
Menkää rohkeasti sinne ruokajakeluihin, sillä siellä käy myös rikkaita kitupiikkejä hakemassa ilmaista ruokaa.

Ylhäällä hyvä teksti!
Itse olen myöskin säästänyt siinä kun en ole (tai ei ole kiinnostanut) ostaa vaatteita oikastaan pitkään aikaan. Kirpputorilla säästää uskomattoman määrän puhdasta riihikuivaa, tuntuu että normaali kaupoista en raski ostaa enää mitään, siis vaatteita, hinnat hirvittää kun on tottunut kirpppareihin. Surullista katsoa kun ikäieni ihmiset vinguttavat luottokorttia ja vastineena "vaateriepu". Nehän on myös muotia kirpprit ja kierrätys nykyään ettei ole häpeä käydä kirpputorilla. Myöskin nuorena odotin aina syksyä kunnes puolukka-auto saapui kaupan eteen, poimin marjoja ja myin niitä.

Ehkä osanottoni oli tässä, Uskon että löydätte kenoja, ja selviätte tästä kyllä ajan kanssa,. Helppoa se ei varmasti ole, mutta helpottaa kyllä ennemmin tai myöhmmin. Ehkä jälkeen joku myös voi tuntua paremmalta? Luonto on ihmeellinen asia ja voima.

Suomessa ei ole "köyhiä"!

Joka toinen aikuinen on ylipainoinen ja lapsista joka viides ekaluokkalainen on ylipainoinen, joten mitään köyhää Suomen kansa ei todellakaan ole, jos on varaa syödä itsensä lihavaksi. Leikki-ikäisistä 10–15 % ja yläkouluikäisistä lapsista jopa 25% on ylipainoisia. Ylipainoisten ja lihavien osuus 12–18-vuotiaiden ikäryhmässä on Suomessa kolminkertaistunut kolmen viime vuosikymmenen aikana.

Vanhempien lihavuus on lapsuusiän lihavuuden merkittävä riskitekijä, sillä vanhemmat vaikuttavat keskeisesti lastensa ruoka- ja liikuntatottumuksiin. Vanhemmat ovat vastuussa lapsestaan kaikin puolin, myös heidän elintavoistaan.

Lihottava hiilarimättö on todella kallista ja sitä ei työtön tai "köyhä" todellakaan voi ostaa, joten tässä ruoka on muka kallista on nyt jotain muuta takana kuin ihmisten köyhyys. Esim. sipsipussin, keksipaketin, karkkipussin tai jäätelöpaketin hinnalla saa pari kiloa juureksia jne... Ihmiset haluavat kaiken olevan ilmeisesti lähes ilmaista, jotta voisivat laittaa rahansa johonkin ihan muuhun kuin kunnon ruokaan. Esim. ... mihin?

Ja "köyhäkin" voi syödä hyvin. Kotimaisten juuresten, kasvisten, vihannesten, herneiden, papujen, linssien, kananmunien ja pakastevihannesten kilohinta on samaa luokkaa makaronin tai riisin kanssa. Broileri (osta ehdottomasti maustamatonta), silakka, muikku tai jauheliha pyörii samoissa hintaluokissa jauhomössömakkaran kanssa. Maustamaton täysrasvainen jogurtti on edullisempi kuin verensokeria nopeasti kohottava sokerijogurtti.

Osta Lidlistä.

Keitot, laatikot, sosekeitot, pataruuat, pyörykät ja kastikkeet ei kalliiksi tule. Juureksia, hedelmiä ja kasviksia ostetaan sesongin mukaan. Ainakin Turun torilta saa edullisemmin kuin marketista. Makua saa tomaattipyreellä, tomaattimurskalla, sipulilla, valkosipulilla, kermalla, juustolla sekä merisuolalla. Marjat mätänee Suomen metsiin, samoin kuin sienetkin. Kalaa saa edullisemmin, jos sille osaa tehdä muutakin kuin kypsentää. Ja netistä taatusti löytää ohjetta perkaamiseen. Täysjyväleivän voi leipoa itse, kun taikinan tekoon ei varttia kauempaa mene. Ja kaikki leivonnaisetkin voi tehdä itse juhla- ja herkkupäiviin. Voipaketin hinta on tarjouksessa pari euroa ja jos nyt ei palatolkulla leipää puputa eikä edes kannata, niin rasia kestää päivistä viikkoihin. Ja aina on joku juusto tarjouksessa reilusti alle kympin kilo. D-vitamiini maksaa 10€ per vuosi, kun sen tilaa esim. iHerbistä..

Tilastojen mukaan Suomessa käytetään vähiten rahaa ruokaan kaikkeen muuhun verrattuna. Ja jopa ei viljaa sietävät voivat syödä yhtä edullisesti kuin viljaa sietävät, koska viljasta ei lähde nälkä ja näinollen hinta/laatu/ravintoaineet ei ole kohdallaan, vaan köyhän ei edes kannata syödä leipää, muuta kuin itse tehtynä.

Ja ulkona liikkuminen ja retkeily ei maksa yhtään mitään. Ja siitähän lapsetkin tykkää. Puistoja, luontopolkuja, metsiä ja rantoja Suomessa riittää. Syksyllä saa omenoita ihan ilmaiseksi, kun vaan hakee. Puutarhamarjojakin saa halvalla, kun menee itse ne poimimaan. Lisäksi luonnossa on paljon ruokaa, jota voi kerätä ja syödä esim. nokkonen, vuohenputki, voikukka jne...

Joten ihan turha aina vedota köyhyyteen, että sen takia sain tyyliin itseni lihotettua yli 100 kiloiseksi tai 5-vuotiaani lihotettua 60-kiloiseksi, kun fakta on ihan jotain muuta!

Ruokajono: Suurin osa asiakkaista tupakoi ja käyttää alkoholia säännöllisesti ja jopa turhankin runsaasti. Jonossa sitten pariskunnat ovat peräkkäin, jotta saavat tupla-annoksen ruokaa, niin voivat nekin vähät roposet laittaa tupakkaan ja alkoholiin, mikä menisi ilman ruokajonon ilmaisjakelua ruokakauppaan. Ja ainakin Turussa nämä samat ruokakassien hakijat kiertävät kaikki kaupungin paikat joka viikko, joissa jaetaan ruokaa eli mahtaako mennä naapurille myyntiin? Mediassa kuvaaja yrittää epätoivoisesti sieltä ruokajonosta sen ihan oikeasti köyhän eläkeläisen (jolle lääkäri on määrännyt joka vaivaan kallista lääkettä ja aivan turhaan) löytää haastateltavaksi, jotta nälkä Suomessa olisi uskottavaa. Tupakka-askin hinnalla saa kilon lihaa, kalaa tai monta kiloa kotimaisia kasviksia tai juureksia. Suomessa sosiaaliturva kyllä maksaa asumiskulut, kohtuulliset terveyskulut, ruuan ja vaatteetkin, joten kukaan ei täällä kuole nälkään eikä edes palele. Tosin Helsingin seudulla asuntotilanne on varsin hankala muuhun Suomeen verrattuna. Turussa Karderoopi lahjoittaa sossun lappua vastaan vaatteita, kenkiä, kodin tekstiileitä jne... "köyhille", jos ei ole rahaa/halua mennä kirpputorille ostamaan jopa ihan uusia vaatteita muutamalla eurolla. Itse lahjoitan kaiken minulle turhan karderoopiin. Mutta tällä hetkellä haluavat vain ja ainoastaan isoja vaatteita eli ylipainoisten vaatteita, kun muuta vaatetta on jo liikaakin. Eli "köyhä" suomessa on ylipainoinen.

Ja niitä kersojakin voisi tehdä hiukan vähemmän.

Tuntuu, että uusavuttomuus ja kateus kukoistaa.

Minkä ihmeen takia niitä lapsia pitää tehdä jos ei rahaa ole? Kun ei yhtään ajatella, että ne maksavat todella paljon! Ja pidetään itsestäänselvyytenä sitä, että Suomen valtio maksaa. Voi tätä älyttömien ajatuksien määrää!!! Ihan jokainen, joka täällä kertoo että rahaa ei ole, laskekaapas, olisiko teillä rahaa normielämiseen ilman lapsia. Tietysti niitä ei voi enää poistaa elämästä, jos niitä jo on, mutta laittaa toivottavsti miettimään, että kannattaisiko seuraavalla kerralla katsoa vähän tarkemmin sinne pankkitilille, että onko minulla varaa lastani elättää, vaikka elämä välillä vähän koettelisi.

Ja niinkuin varmasti kaikki osaavat rivien välistä lukea, minulla ei ole lapsia, ja pankkitilillä sen verran ettei tarvitse marjoja metsästä keräillä. Ja kyllä, rahani olen tehnyt REHELLISTÄ PERUS TYÖTÄ TEKEMÄLLÄ. Enkä ole pihistelijä, käyn ulkomailla parikin kertaa vuodessa, minulla on auto, vuokralla omakotitalo ja rauhallinen, mukava ja stressitön elämä. Uskokaa tai älkää. Nautin elämästäni!!

Ja sitten kuolen yksinäisenä, kun ei minulla ole lapsia, sanoo joku. Niinpä, kaikki kuolevat aivan yksin. En tarvi siihen kenenkään apua.

Ei se mitään elämää olekkaan,itekki saanu tehä ihan vitusti muutama euro etee ja nää runkkarit tääl antaa jotain penninvenytys neuvoja.Ihanku pitäs töitä paiskii sen takii et saa syyä jotain vitun näkkileipää ikenillään ravinnonpuutteesta ku hampaat kaljalasissa jota tulee sitten epätoivoissaan juotua et pääsis mielikuvituksessaan edes hetkeksi jonnekki hevon vittuun todellisuudesta.Teit töitä tai et niin ikinä rahat riitä edes keskinkertaiseen elämään tässä niin sanotussa hyvinvointivaltiossa joka on todellisuudessa pahoinvointivaltio.Se joka ei tiedä masennuksesta kyllästymisestä loppuunpalamisesta mitään on paras pitää suu kiinni kun yksinkertaisin askarekki perseen pyyhintä perunoiden kuorinta vaatii jo yli-inhimillisiä voimavaroja.Päivä kerralaan päivä kerrallaan joo päivä kerrallaan mietitään helpointa tapaa riistää henkensä kun ei edes saa eläkettä mielisairaudesta vaan syydetään pillereitä joista jää vaan koukkuun kuola poskella ja paskat housuissa töitä paiskimaan vaan työ tekijäänsä kiittää.Omasta mielestä on parempi kuolla vaan pois ja sitähän täälä moni toivoiskin jopa lääkäri jolle tuut henkisistä vaivoistas valittaa.Totuushan on ettei köyhät sais tehdä lapsia tähän maahan kärsimään se on rikkaiden yksinoikeus johon itsekkin erehtynyt.

Suomi on suurimmalle osasta kansaa helvetti. Työnteko ei kannata eli se kannattaa jättää heti. Kun on sosiaalitoimiston asiakas niin hommat alkavat sujua. Ei töitä ei huolia, lähetät laskut vain sinne. Suomi on maa jossa epärehellisyys ja kierous voittavat. Siksi täällä ei esimerkiksi varastamisesta tai toisen vahingoittamisesta saa juuri mitään rangaistusta.

Ainakaan sulla ei katkeruus ole loppunut.

Minä hyppäsin jojoon, mutta jäin henkiin. Tuosta tempusta aiheutui minulle kaularangan murtuma ja halvaannuin kainaloista alaspäin.

Nyt olen halvaantuneena rullatuolissa ja tyytyväisenä kirjoitan tätä siemaillen teetä.
Ei elämä niin vakavata ole. Nautitaan tästä mitä on !. Kivaa !