puuovi, MDFovi, kalvo-ovi ?? mitä eroja käytössä

Puu on puuta ja kestää vuosikymmeniä, jopa vuosisatoja käytössä. Oikeaoppiset rakenteet ja kunnon materiaalit pitää kuosinsa.

Kannattaa mennä vaikka katsomaan johonkin antiikkikauppaan. Eipä siellä muuta juuri muita ovirakenteita kalusteissa näe, kuin peilirakenteisia puuovia. Ovat kestäneet ajan hammasta ihan hyvin.

Yhtään muovipinnoitettua ovea ei taatusti tule ehtimään antiikkikauppaan saakka. Taatusti ovat kelmut pingahtaneet jo moneen kertaan irti ennen sitä.

Äitisi eläke lienee aika pieni, että on pitänyt päätyä pinnoiteoviin hinnan puolesta.

Ovien ja materiaalien kestävyydessä on aina monta puolta. Mekaaninen kestävyys (kestävyys kolhuja ja hankausta vastaan), kosteuden kestävyys ja "ulkonäöllinen kestävyys". Ne eivät ole sama asia, eikä kestävyys yhdessä luokassa tarkoita sitä että materiaali olisi kestävä kaikissa luokissa. Kaikki materiaalit käyttäytyvät myös eri tavoin joten kaikissa on hyviä ja huonoja puolia. Esim. kalvo-ovet ovat kyllä yleensä hyviä mekaanista rasitusta vastaan mutta sitten jos niiden pintaan tulee vaurio, se on hyvin ikävän näköinen ja hankala korjata. Puuovi käyttäytyy juuri päinvastoin ja se on pehmeänä alttein kolhuille. Toisaalta puuovessa pienet kolhut eivät useinkaan pistä pahasti silmään ja niitä on mahdolista hioa ja maalata/lakata uudestaan. Puu myös muista materiaaleista poiketen "vanhenee kauniisti" eli siis kulunut ja kolhuinenkin puu voi olla omalla tavallaan kunis ja ajan patinoiman näköinen. Kosteudenkestävyyskin vaihtelee. Kalvon tai muun pinnoitteen alle päässyt kosteus voi saada saumat irtoamaan ja repsottamaan vaikka pinnoite sinällään olisikin hyvä. Tämä riippuu paljon oven laadusta ja valmistustavasta, ei vain pinnoitteesta sinänsä. Puuovi on periaatteessa alttein kosteudelle mutta käytännössä varsinkin massiivipuuovi kestää kosteutta varsin hyvin sillä paksu puu ei ime kosteutta kovinkaan helposti. Pelkästään puuviilutettu ovi voi olla arempi sillä siinä on vain ohut puuviilu jonka alle kosteus voi päästä.
Sitten on myös aina suunnittelu- ja toteutusnäkökohdat. Ovatko ovet alttiina kosteudelle tai höyrylle ja onko ovissa reilut vetimet vai vain urat tms. Tämä kaikki vaikuttaa ovien likaantumiseen ja kulumiseen. Samoin kuin se miten huolellinen on keittiön käyttäjä. Tekeekö hän ruokaa vauhdilla ja "fiiliksellä" vai hitaasti ja huolellisesti ja siivoaako heti roiskeet ja kosteudet. Ei yksi ja sama materiaali ole kaikille se paras. Ihan sama asia kuin työpöytätasojenkin kanssa.

Monimutka kirjoitti:

Ovien ja materiaalien kestävyydessä on aina monta puolta. Mekaaninen kestävyys (kestävyys kolhuja ja hankausta vastaan), kosteuden kestävyys ja "ulkonäöllinen kestävyys". Ne eivät ole sama asia, eikä kestävyys yhdessä luokassa tarkoita sitä että materiaali olisi kestävä kaikissa luokissa. Kaikki materiaalit käyttäytyvät myös eri tavoin joten kaikissa on hyviä ja huonoja puolia. Esim. kalvo-ovet ovat kyllä yleensä hyviä mekaanista rasitusta vastaan mutta sitten jos niiden pintaan tulee vaurio, se on hyvin ikävän näköinen ja hankala korjata. Puuovi käyttäytyy juuri päinvastoin ja se on pehmeänä alttein kolhuille. Toisaalta puuovessa pienet kolhut eivät useinkaan pistä pahasti silmään ja niitä on mahdolista hioa ja maalata/lakata uudestaan. Puu myös muista materiaaleista poiketen "vanhenee kauniisti" eli siis kulunut ja kolhuinenkin puu voi olla omalla tavallaan kunis ja ajan patinoiman näköinen. Kosteudenkestävyyskin vaihtelee. Kalvon tai muun pinnoitteen alle päässyt kosteus voi saada saumat irtoamaan ja repsottamaan vaikka pinnoite sinällään olisikin hyvä. Tämä riippuu paljon oven laadusta ja valmistustavasta, ei vain pinnoitteesta sinänsä. Puuovi on periaatteessa alttein kosteudelle mutta käytännössä varsinkin massiivipuuovi kestää kosteutta varsin hyvin sillä paksu puu ei ime kosteutta kovinkaan helposti. Pelkästään puuviilutettu ovi voi olla arempi sillä siinä on vain ohut puuviilu jonka alle kosteus voi päästä.
Sitten on myös aina suunnittelu- ja toteutusnäkökohdat. Ovatko ovet alttiina kosteudelle tai höyrylle ja onko ovissa reilut vetimet vai vain urat tms. Tämä kaikki vaikuttaa ovien likaantumiseen ja kulumiseen. Samoin kuin se miten huolellinen on keittiön käyttäjä. Tekeekö hän ruokaa vauhdilla ja "fiiliksellä" vai hitaasti ja huolellisesti ja siivoaako heti roiskeet ja kosteudet. Ei yksi ja sama materiaali ole kaikille se paras. Ihan sama asia kuin työpöytätasojenkin kanssa.

Lue lisää

Kiitos teille, vastaajat. Kiihkotontakin ja asiallista puhetta.
Mutta mitä tuo MDF oikeasti on?

Kalvot on meiltä poissuljettu. Olen kuullut niistä niin paljon negatiivista - irtoavia pintoja...

Sain paikalliselta puusepältä hyvän tarjouksen, ei kyllä halpa, mutta jotenkin pidän puun pinnan silittämisestä - siis se tuntuu hyvältä käteen. Taidan kallistua puuhun.

aloittaja blondi.. kirjoitti:

Kiitos teille, vastaajat. Kiihkotontakin ja asiallista puhetta.
Mutta mitä tuo MDF oikeasti on?

Kalvot on meiltä poissuljettu. Olen kuullut niistä niin paljon negatiivista - irtoavia pintoja...

Sain paikalliselta puusepältä hyvän tarjouksen, ei kyllä halpa, mutta jotenkin pidän puun pinnan silittämisestä - siis se tuntuu hyvältä käteen. Taidan kallistua puuhun.

Lue lisää

Lainaus Wikipediasta:

MDF-levy (engl. medium-density fibreboard) on puolikova kuitulevy, joka valmistetaan kuivausmenetelmällä kuumapuristamalla se havupuukuidusta (noin 92 % tuotteesta) ja sideaineista (noin 8% tuotteesta). [1] [2] Sideaineena käytetään esimerkiksi formaldehydihartseja, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittoja erityisesti MDF-levyjen kanssa työskentelevien parissa. [3] Valmistuksessa on pyritty siirtymään turvallisempiin sideaineisiin, kuten polyvinyyliasetaattiin. [2] MDF-levyä voidaan valmistaa myös kylmäpuristamalla. [2]

MDF-levyn valmistus alkoi vuonna 1965 New Yorkin Depositissa. [4] Tuotanto kiihtyi 1980-luvulla ja MDF-levy onkin osin syrjäyttänyt lastulevyn monissa käyttökohteissa, erityisesti kalusteteollisuudessa. MDF-levy kestää kosteutta paremmin kuin lastulevy, mutta sekin turpoaa kastuessaan, eikä siten sovellu ulkokäyttöön. Koska MDF-levy valmistetaan puukuidusta eikä suuremmista puulastuista, saadaan MDF-levystä homogeenisempi ja tiiviimpi materiaali (yleensä 600-800 kg/m³ [5]), ja sen tarkka työstäminen on helppoa. Raakalevyjen lisäksi on olemassa levyjä, jotka on pinnoitettu melamiinilla, maalilla tai viilulla.

aloittaja blondi.. kirjoitti:

Kiitos teille, vastaajat. Kiihkotontakin ja asiallista puhetta.
Mutta mitä tuo MDF oikeasti on?

Kalvot on meiltä poissuljettu. Olen kuullut niistä niin paljon negatiivista - irtoavia pintoja...

Sain paikalliselta puusepältä hyvän tarjouksen, ei kyllä halpa, mutta jotenkin pidän puun pinnan silittämisestä - siis se tuntuu hyvältä käteen. Taidan kallistua puuhun.

Lue lisää

Usein keittiö rempataan joka tapauksessa n. 10-20 vuoden välein, eikä ovien rikkoontuminen tai kestämättömyys ylensä ole keittiörempan syynä. Valitse rauhassa ihan juuri ne ovet, jotka mielestäsi ovat parhaimman näköiset ja sopivat juuri teille ja teidän kodin sisustukseen.

Itselläni on kokemusta monenlaisista ovista. Viimeksi maalasin kesämökillä n. 70 vuotta vanhat puukaapit, joissa on myös puurunko, ja niistä tuli taas oikein hyvät. Mummolatyyliimme sopii hyvin nuo puukaapit, meillä on muitakin 1940-50-luvun kalusteita.

Lastulevyrunkoiset kaapit eivät kestä samalla tavalla. Pahimmassa tapauksessa lastulevykaapin hylly tipahtaa ajan myötä ja jos kaapissa on astioita, ne menevät rikki. Tästä huolimatta lastulevykaappeihinkin vaihdetaan joskus ovia, eli ne rungot kestävät sittenkin pitempään kuin ovet. Ei ovia vaihdeta suinkaan teknisen kestämättömyyden vuoksi vaan siksi, että sisustusmuoti muuttuu. Puuovet ovat usein klassiset eivätkä ajan myötä mene niin helposti pois muodista.