Tilastojen mukaan 20 % väestöstä on eri isän kuin, keneksi hänen isäänsä luullaan. Siis joka viides lapsi on syntynyt syrjähypystä tai saanut alkunsa eri henkilöltä, joksi äiti lasta väittää. Minulla on viisi lasta, joten tämän logiikan mukaan minulla onkin vain neljä biologista lasta. Hitto kukahan se niistä on?
Oletko isäsi tytär/poika?
Teotwawki
55295
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 55
Vanhimmat
kerran sanottiin, että 1/10 on muun, kuin äidin avio/avomiehen siittämiä. Ulkoisin muotoseikoin olen isäni lapsi, myös eräät luonteenpiirteeni antavat sen käsityksen. Nyt on myöhäistä tehdä DNA-testi.
myöhäistä? Onko isäsi jo maan mullissa. Minun isäni ainakin on ollut jo 25 vuotta maan povessa, joten puolen vuoden kuluttua olen saman ikäinen kuin hän oli kuollessaan.
ollut jo 22 vuotta. Ensi vuonna tulen samaan ikään, kuin äiti oli kuollessaan.
koskaan sitä enää saa tietää.
Mutta mies jota isänäni pidin/pidän oli hieno ja rakastava mies.
niin, noin minäkin ajattelen vakavissani.:-)
täytyy noin vainoharhaisesti ajatella, niin eihän mulla ole kummaltakaan kuin suullinen lausunnto, että olisin ylimalkaan kummankaan kersa. Mistä sen oikeesti voi tietää, vaikka olisinkin haikaran tuoma.
mutta olisihan se kiva tietää.....kuka ja kenen kaa....:-)
syksyisin haluja lentää aurassa?
lennä aurassa, vai lentävätkö?
ymmärsit kielikuvan, kurkiaurat lentävät, kun harvemmin haikarat eksyvät korpimaahamme? Olisinhan voinut kysyä, tunteeko hän Gunhildin sukulaisekseen.
...haikarat tuo vauvoja, ei haikaroita? Tai niin mulle ainakin on kerrottu!
jos vastasyntyneenä jo lentää linnunnokassa, kai siitä jää muistikuvat koko elämään? Tekee mieli lentää, kuin jouhten?
mutta on meillä päin harmaahaikaroita.:-)
nyt oikein: jos mun ei tee mieli lentää, niin olen ainakin äitini synnyttämä? Ja jos en kovin muni, saatan olla jopa isäni poika?
muniko isäsi.:-) Kovin.....
Jos hän ei muninut kovin, niin olen kyllä todennäköisesti haikaran jälkeläinen :-(
Mun on nyt pakko mennä kysymään äitiltä.
niih!
http://www.youtube.com/watch?v=zGBLDV7qJCc&feature=PlayList&p=081505C4DFC6D5FE&playnext=1&playnext_from=PL&index=56
Paha sanoa kun geenitestejä ei aikoinaan tehty, mutta olen aina ollut ulkonäöltäni just isäni näköinen, toisin kuin veljeni. Hän muistuttaa enemmän äitiään.
että veli ei ole isän näköinen, ahaa:-D))))))))))))))))))))
Juu, niin voi käydä kun vanhemmat ovat erinäköisiä, ja sitten on vielä niitä resessiivisiä geenejä jotka ilmaantuvat toisinaan vaikkei kummallakaan vanhemmalla ominaisuutta ole, kuten hänen vaalea tukkansa versus meidän muiden tummat hiukset, niiden väriero on kyllä tasaantunut ja olen nykyisin jopa vaaleampi kuin veli, kai lopuksi isän tapaan ihan valkohiuksinen...
aiheutti Jenkkilässä takavuosina vaikeuksia, kun valkoiseen perheeseen syntyi musta lapsi ja muija vakuutti syyttömyyttään. :-D))
No, melanismin tai albinismin pystyy kyllä jo silmänvaraisesti tunnistamaan siitä, että muut ulkonäköön rodullisesti liitettävät piirteet jäävät näkymättä. Ja jos tiukaksi menee, voi aina tehdä sen DNA-testin.
dokkari muutamia vuosia sitten, kun siinä nimenomaan puhuttiin rotuominaisuuden hyppäämisestä monenkin sukupolven yli ja sitten ilmenevän yht'äkkiä syntyvässä lapsessa. Silloin ei ollut DNA-testejä vielä käytössä, mutta se oli jo tiedossa, että tietyt ominaisuudet saattavat ilmetä vasta sukupolvienkin kuluttua.
Paha mennä varmuudella sanomaan. Äijällä oli pilke aina silmäkulmassa.
juuri siitä pilkkeestä tässäkin aloituksessa oli kysymys:-)
pitkin pitäjiä, eikös sulla ollut se maamiesseuran yhteinen mopo silloin muutamana kesänä käytössä... ;D=)0
ja myöhemmin auto:-D)))))))))))))
sinä et voi ikinä olla varma kenen lasta olet pitänyt omanasi ja rakastanut. Mutta minä äitinä olen varma kuka on lasteni isä...se on hän joka heitä on rakastanut ja pitänyt omanaan.
minä tämän aloituksen teinkin:-D))))
mun ukkoni alkais tollaista höpisemään, niin panisin sen menopaussin tiliin.
Isä on isä ja toivottavasti tyttöni ei sunlaistasi epäilijää tapaa keskustelupalstoillaan. :)
:-D)))) = Röhönauru?
vaan syvällinen pohdiskelija, joka yrittää selvittää sekä omaa, että lastensa alkuperää:-D))))))))
tunnistaa, samat geeni on.. ..
tunnistaa isäsi korvista vai lastesi korvista tunnistaa heidän isänsä:-D))))))))))))))
lapsillani on eri isä :))
lapsilla on eri isä? :-D)))))))))))))))))))
heillä on eri isä; isälläni omansa ja minun lapsillani myös omansa..:)
Huomenta.
Heh, emmeköhön me kaikki ole isämme tyttäriä/poikia.
No joo, joo, et liennyt sitä tarkoittanut, vaan aivan muuta.
Oon ehdottomasti sen isän lapsi, joka mun äitini kans oli naimisis.
Harmitti lapsena, kun kaikki sanoivat, että olen Niin isäni näköinen.
Myös se, että isälläni oli punaiset hiukset, kuten hänen suvussaan hyvin, hyvin monella.
Minullakin on räiskyvän punaiset hiukset, myös veljelläni. Omilla lapsilla ei, eikä lapsenlapsilla.
Paitsi tällä puolentoista vuoden ikäisellä kyllä pikkasen punertaa hiukset.
Myös kropaltani oon samaa sorttia, kuin isäni. Niin ja varpaat. Ja temperamentti on kans samanlainen.
aina kiehtoneet minua. Germaanista perua ilmeisesti. Anglisaksit, skandinaavit ja germaanit ovat kaikki samaa sukupuuta.
Kyllä mä luulen, että olen isäni tytär...tosin en koskaan ole äidiltäni asiaa kysynyt, koska en ole epäillyt asiaa, tai siis ei se ole tullut ees mieleeni epäillä asiaa...Pidän uskoni ;)
Ja tuohon, että "joka viides lapsi on syntynyt syrjähypystä tai saanut alkunsa eri henkilöltä, joksi äiti lasta väittää". Minulla on kuusi lasta, joten tämän logiikan mukaan olen tehnyt syrjahypyllä yhden...Ja tuohan nyt ei tietenkään pidä paikkaansa ;)))
minä tein aloituksen vähän kieli poskessa, kun itselläni on se viisi.:-))) Sitä paitsi oikea luku lienee lähempänä 10 %.
sun juttusi aavistin...me suurperheelliset tässä oltihin kohderyhmänä, perskules ;)))))))
eilenkään en ehtiny palstalle illalla, kun kakarat on pitkin maailmaa. Yhdellä kerralla tilanne oli se, että vain yksi asui Suomessa. Piti eilen toivotella tytöille hyvää uutta vuotta yhdelle Triesteen Italiaan, yhdelle Gentiin Belgiaan ja kolmannelle Antwerpeniin Belgiaan. Skype on hyvä keksintö, mutta siinä sitä aikaa vasta vierähtää, kun ei maksa mitään ja asiaa on niin helevatan paljon.:-)))
ja kun hyvään alkuun pääsee puhelussa, niin eihän siihen loppua tule...niin tuttua :)
Mä en ole tutustunut tuohon skypeen, en ollenkaan ....
asuu jossain kaukana, niin olisi kyllä syytä tutustua. Ei kenenkään perse kestä sellaisia puhelinlaskuja, mitä niistä syntyy. Eilen puhuin Italiaan 40 minuuttia ja Belgiaan 1,5 tuntia. Skype on ohjelma, jonka voi ladata ilmaiseksi netistä. Se löytyy ihan hakusanalla Googlesta ja se on suomenkielinen, joten ohjeet on helppo omaksua. Sinne kirjaudutaan omilla tunnuksilla ja haetaan kontakteja joko vastaanottajan nimellä tai sähköpostiosoitteella. Sitten voi käyttää web-kameraa, niin näkeekin vielä toisen samalla.
Tyttäreni oli piirtänyt kuvani ja näytti sitä eilen kameran välityksellä. Hauskaa:-D)
kaukana...kakarat ;) Yksi asuu vähän pidemmällä , mutta hänkin 120 kilsan päässä "vaan" ;) Sulla hieman eria asia, oikein ymmärrettävistä syistä käytät skypeä ;))
pojistani (29 v.) asui Bergenissä Norjassa, niin hän esitteli asuntonsa web-kameralla minulle.:-)
...ei voi erehtyä, sillä kahta yhtä jääräpäistä ihmistä harvoin tapaa...
Lisäksi ulkonäöltämme olemme hämmästyttävän samannäköisiä. Minulla sitten taas on vain yksi lapsi, poika joka ei muistuta luonteeltaan, eikä ulkonäöltään paljoakaan minua. Eikai vaan tässä ole kyse mainitsemastasi asiasta?
muija puhutteluun:-D))))) Katsele mittarinlukijaa, postinjakajaa ja huoltomiestä sillä silmällä, että mitä niissä saattaisi olla yhtäläisyyksiä. Niitä kummasti rupee löytymään kun oikein vainoharhaiseksi äityy.:-D)))))))))))
...jatkamisen maine ja kunnia on vielä sälytetty minulle ja munaskuilleni...
Olen sukumme viimeinen ja hyvässä uskossa ollut siitä, että homma on hoidettu, mutta jos se kuitenkin on se...Virtanen?
tärkeän asian vartija. Parasta olisi ehkä kuitenkin uskoa, että asia on kunnossa, sillä muuten olet pian Niuanniemessä, jos sitä liikaa alan pohtia:-)
viis, olet niin ison asian vartija.:-D
40 vuotta sitten, se kuuluu näin:
" Keväällä oli minä
ohkanen kuin olki
Pomfelis pomfelis
ohkanen kuin olki.
Mutta talvella pojat minut
paksuksi polki
Pomfelis pomfelis pom.
Nyt minä tuuvitan
pikkuista vauvaa
omfelis pomfelis
pikkuista vauvaa
Ja itsekseni heittelen
kruunaa ja klaavaa
Pomfelis pomfelis pom.
Että oliko sen pojan nimi
Akseli vai Jussi
kun kumpikin nuo vuorotellen
kävi katsomassa
Pomfelis pomfelis pom..
mukaan sitä laulettiin?
salaisuudeksi :)
Olen jo jossain kertonut, että kun vanhemmat menivät marjaan, olin mennessä isällä ja tullessa äidillä;))
Kaikkea sattuu ja tapahtuu.