Mä en tiedä onko tää oikea paikka avautua, mutta nyt on pakko. Mua ottaa jostain syystä päähän tuttavani raskaus. Ei muuten, mutta se vetää alkoholia ja tupakkaa raskaudesta huolimatta (ei koko ajan ryyppää, mutta kuitenkin). Lisäksi se on elämäntapatyötön, koska ei koskaan ole mihinkään päässyt opiskelemaan. Koulussakin jäi luokalleen ja sitä rataa.
Sillä on siis oppimishäiriöitä ja vähän hidas sytytys muutenkin, koska sen oma äiti veti alkoholia ja tupakkaa odotusaikana. Varmaankin kaikkien viiden lapsensa, eikä sekään mutsi mikään välkky ollut. Itse todistin kun se pilasi kuopuksensa elämän jo odotusaikana. Ne on hieman jälkeenjääneitä kaikki siinä perheessä.
Oi miksi oi miksi nää imbesillit saa lisääntyä?? Kaameeta katsoa vierestä, mutta eihän sille mitään voi.
Mulla itselläni ei ole lapsia, enkä tiedä haluanko. Olen korkeakoulut käynyt ja hyvässä ammatissa. Siltikään en ole varma olisinko hyvä äiti. Mutta tää taukki halusi lapsen täyttämään työttömän elämänsä, eikä sen mieskään ole järjen jättiläinen. Lisää vaan oppimisvaikeuksia maailmaan.
Sillä on siis oppimishäiriöitä ja vähän hidas sytytys muutenkin, koska sen oma äiti veti alkoholia ja tupakkaa odotusaikana. Varmaankin kaikkien viiden lapsensa, eikä sekään mutsi mikään välkky ollut. Itse todistin kun se pilasi kuopuksensa elämän jo odotusaikana. Ne on hieman jälkeenjääneitä kaikki siinä perheessä.
Oi miksi oi miksi nää imbesillit saa lisääntyä?? Kaameeta katsoa vierestä, mutta eihän sille mitään voi.
Mulla itselläni ei ole lapsia, enkä tiedä haluanko. Olen korkeakoulut käynyt ja hyvässä ammatissa. Siltikään en ole varma olisinko hyvä äiti. Mutta tää taukki halusi lapsen täyttämään työttömän elämänsä, eikä sen mieskään ole järjen jättiläinen. Lisää vaan oppimisvaikeuksia maailmaan.
Vastaukset 90
Vanhimmat
OIkeasti kaikki joita edes epäillään alkoholikäytönmahdollisuudesta raskausaikana pitäis laittaa pakkohoitoon, Äidit pitäis testata joka neuvolakäynnilla alkoholista ja muista aineista. Siis aivan sama, jos oman elämänsä pilaa mutta ei viatonta lasta saa tuollasella tuhota. Mun täti teki just tolleen raskausaikana ja sai sitten lopulta sellaisen mikä ihme se oli Flaslapsi tai joku sellanen. Oppimisvaikeuksia, keskittymisvaikeuksia ja kaikkee sellasta turhaa. Eikä siinä edes kaikki lisäksi sillä pojalla on suu ja kitalakihalkio, sekä paha sydänvika. Ennen kuin se oli täyttänyt 3 se oli leikattu toistakymmentä kertaa. mikä elämä.. vihaan mun tätiä niin paljon, luojan kiitos että se kuolla kupsahti.
"Olen korkeakoulut käynyt ja hyvässä ammatissa. Siltikään en ole varma olisinko hyvä äiti."
se käyttää alkoholia ja polttaa raskausaikana, niin ei ole perusasiat kunnossa. Työttömyys itsessään ei liity äitiyteen, mutta täysin kouluttamaton ja ilman mitään muitakaan suunnitelmia ei kuulosta hyvältä kenellekään. Ei ainakaan anna kuvaa henkilöstä, jolla on elämänhallinta kohdallaan ja pystyy huolehtimaan itsestään ja lapsestaan.
Siinä olen toki ihan samaan mieltä, että korkeakoulututkinto tai hyvä ammatti eivät ole meriittejä äitiydessä.
..."Siinä olen toki ihan samaan mieltä, että korkeakoulututkinto tai hyvä ammatti eivät ole meriittejä äitiydessä. ..."
Pohditaanpa hieman tätä. Tuskinpa mitään suoria korrelaatioita voidaan vetää koulutuksen, ammatin ja hyvän äitiyden välille - mutta.
Koulutus, vieläpä korkeakoulutus, viestii kyllä tietynlaisesta oma-aloitteisuudesta, pitkäjännitteisyydestä, tavoittellisuudesta, älykkyydestä ja ongelmanratkaisukyvystä, jotka ovat jokapäiväisessä elämässä avuksi ja vieläpä selviytymisen edellytys. Ja jokainen äiti tietää, mitä sitkeyttä ja luovuutta elämä joskus vaatii kun elämä potkii persuuksille. Ensimmäisen vaikeuden tullen ei tule heti mieleen tarttua pulloon ja jättää asioita ja lapsia hoitamatta. Pitkälle kouluttautuva ei voi olla kovin epäsäännöllistä elämää viettävä henkilö vaan aika säntillinen ja kohtuullinen tavoissaan tai asiat jäävät hoitamatta, kun kaikki on vain itsestä kiinni. Hyvä ammatti tietää useimmiten hyvää työpaikkaa joka taas rauhoittaa elämää, kun ei tarvitse elää puutteessa ja olla kireä ja ärtyinen. Hyvä työpaikka ja ammatti kohottaa itsetuntoa ja raha rauhoittaa ja antaa mahdollisuuksia mm. sairastumistapauksissa.
Mitään tunteiden lämpöä ja äidillisyyttä ei tietenkään koulutus tai ammatti takaa, mutta onko tunteet, lämpö ja äidillisyys mikään ominaisuus, mikä osuu minkään tietyn ryhmän, esim. alhaisen koulutustason omaavienkaan ominaisuudeksi? Äitini oli ammattitaidoton ja kouluttautumaton kotirouva ja hyvin tunteeton ja kylmä ja katkera ihminen, jolla heikko yleissivistys ja tietotaito kuten ympäristön muillakin äideillä. Ei seitsemän lastakaan saanut hänen äidintunteitaan heräämään eikä hän siis saanut näitä "äidinmeriittejä" näinkään. Sai hän vaatteet päällemme ja ruuan eteemme, mutta siihen se jäikin. Sen olisi kyllä robottikin osannut tehdä. Pitääkö muuten äidin saada yleensä "meriittejä" äidin rooliinsa? Mistähän niitä on hankittavissa, ja kuka niitä myöntää? Meitä naisia kun on niin montaa sorttia, että kellä on pokeria alkaa joksikin meriittimallinukeksi?
Jos itse vastaan kysymykseen mitä kouluttautunut ja sivistynyt äiti voi antaa lapselle, niin ainakin yleissivistyksen ja henkisen ja kulttuurisen pääoman kotoa, kun vanhemmat osaavat vastata kysymyksiin ja pohtia yhdessä asioita lasten kanssa.
Sen olen huomannut, että kaikissa sosiaalisissa tilanteissa on suuri vaikutus sillä, mikä on äidin koulutustaso ja ammatti. Ehkä se on jokin vähimmäislaatusertifikaatti äidin realiteetintestaustasosta tai omaksumiskyvystä vähintään.
Vedän mielenkiintoisia mutta osittain perusteltuja päätelmiä korkeakoulutuksesta. Mutta vain yhdenlaisia. Korkeakoulutushan voi kertoa myös siitä, että henkilö on ollut kykenemätön kasvamaan aikuiseksi ja lähtemään työelämään, opiskellessa kun on vastuussa vain itselleen. Jotkut todella suorittavat tutkintoa tutkinnon perään välttyäkseen päätöksiltä ja vastuulta tai esimerkiksi työyhteisön yhteistyöltä. Hänellä voi olla itsetunto-ongelmia, ihmissuhdeongelmia tai tasapainoista psyykettä häiritseviä riittämättömyyden tunteita, joita pyritään kompensoimaan "hienolla koulutuksella". On mahdollista, että hänellä on emotionaalisesti epävakaa suhde vanhempiinsa, ja vanhempien hyväksyntää haetaan nyt yhteiskunnallisesti arvostetuilla meriiteillä - riippumatta siitä mikä itseä oikeasti kiinnostaa. Hänen arvomaailmansa voi olla perhekeskeisen sijaan urakeskeinen, ja korkea elintaso voi olla hänelle liian tärkeä. Hänellä saattaa olla tavallista suurempi tarve päteä ja tulla hyväksytyksi, jolloin perhe-elämän kulissien ylläpito ja tarvittavan avun hankkimisen lykkääminen on tavallisempaa. Korkeastikoulutetun henkilön työ voi olla hyvin aikaavievää ja hän voi kokea olevansa (ja ollakin) "ainoa laatuaan", jolloin esimerkiksi sairaan lapsen hoitaminen kotona ei uran takia onnistu.
Ihan vain näkökulmien avartamiseksi näitä kirjoittelen :) Itse olen korkeakouluopiskelija, enkä onneksi edusta kumpaakaan mallia puhtaasti. Mutta melkoisiin hiipelöihin ja ihmissuhdetaidottomiin paperinpyörittäjiin on tullut "akateemisessa maailmassa" törmättyä. Osalla arvomaailma on totaalisen viksallaan, vaikka löytyyhän näitä kaikista koulutusryhmistä...
Ensinnäkin kirjoituksesi osoittaa heti kättelyssä vajavaisen tietämättömyytesi opiskelumaailmasta ja varsinkin korkeakouluopiskelumaailmasta ja ennen kaikkea opiskelijoiden todellisuudesta. Eli koululaitoksella on edelleen työsarkaa kynnettävänään kaltaistesi parissa. Ikävä vain, että kaikille ei se tieto mene perille. Itse puhun kaikkien asteiden koulutuksen kokeneena ja työelämässä pitkään olleena, pitkän opiskeluputken jälkeen mahtavan työpaikan saaneena ja korkeakouluopiskelijoiden opintoasioiden hoitajana. Minulla on sinulle uutinen:
Tutkintoja suoritetaan nimenomaan sen vuoksi, että päästään työelämään ja pystytään täyttämään kulloisessakin ammatissa vaadittavat osaamisalueet.
Onko näiden premissiesi tarkoitus siis osoittaa - niin mitä? Johtopäätös jäi sinulta esittämättä.
Käy nyt kuitenkin esittämässä tämä teoriasi jossain oppilaitoksessa, olisi mielenkiintoista kuulla, mitä sinulle vastataan. :D
Sitä varten siellä lauseessa oli se sana "voi", huomasitko? Toki opiskelun motiivi on usein työelämän edellyttämän pätevyyden hankkiminen, mutta se voi olla myös työelämän välttely - koulua koulun perään niin ei tarvitse vastata toiminnastaan muille. Luulisi sinun korkeakouluopiskelijoiden opintoasioiden hoitajana törmänneen ilmiöön, jossa todellisuutta pelkäävä kolmekymppinen luuhaa edelleen kampuksella saamatta mitään tulevan uransa kannalta merkittävää aikaiseksi.
Pelkän koulutuksen perusteella on aika vaikea tehdä mitään päätelmiä henkilön luonteesta, arvoista tai kyvyistä (paitsi koulutuksen tuomista), ja sen halusin viestilläni osoittaa. "Johtopäätös" oli oikeastaan juuri se, ettei pelkän koulutuksen perusteella voi niitä johtopäätöksiä ihmisen hyvyydestä tai huonoudesta tai yleensä edes yksittäisistä piirteistä tehdä. Ne ei kovin suoraan korreloi. Esitin asiasta vain toisen puolen, koska viesti johon vastasin esitti sen toisen.
Kun nyt viidettä vuotta korkeakouluopintoja suoritan, niin luulen, että minulla jonkinlainen käsitys on opiskelijamaailmasta ja opiskelijan todellisuudesta. Eipä juuri muusta olekaan, kun en ole vielä työelämään kunnolla ehtinyt.
Maailmankatsomuksesi on erittäin kapea.
Kyllä se nyt jotain kertoo ihmisestä, jos ei ole viitsinyt kouluttautua ammattikoulu/lukioastetta pitemmälle eikä ole hakeutunut aktiivisesti työelämään. Sellaisestahan saamattomuudesta aloittajan kertomassa tapauksessa oli kyse.
Kaikki yliopistotutkinnot eivät tietenkään paranna mahdollisuuksia työelämässä. Esimerkiksi itse opiskelen humanistisessa tiedekunnassa pääaineeni lisäksi viittä eri sivuainetta ja minulle on tulossa hyvä tutkinto. Mihinkään tiettyyn ammattiin en kuitenkaan sillä valmistu eikä palkkaus todennäköisesti tule tulevaisuudessa olemaan sen isompi kuin perus duunariamiksellakaan. Huvin vuokseni en kuitenkaan opiskele, vaan ihan puhtaasta mielenkiinosta alojani kohtaan. Henkisesti tunnen olevani oikein vakaa tulevaisuuttani koskevat arvot ovat sopusoinnussa keskenään. Rehellisesti sanottuna nautin opiskelijaelämästä ja tutkintoni jatkuvasta laajenemisesta, vaikkei siitä tulevaisuudessa välttämättä olekaan hyötyä.
Oma äitini oli 10 vuotta kotiäitinä. Koulutuksenaan hänellä oli pelkästään kansakoulu ja silloinen kauppaopiston tutkinto. Olihan hän tietysti omistautuva vanhempi ollessaan kotona lasten kanssa. Läsnäoloa ei ole koskaan puuttunut. Hän oli myös hyvin rakastava ja huolehtiva vanhempi ja on sitä edelleen. Isä taas oli etäisempi, kun työt ja harrastukset eivät muka antaneet aikaa perheelle. Hän on korkeakoulutettu.
Koen että äidin hoivissa sain valtavat määrät hellyyttä ja huolenpitoa, mutta jotain jäi myös puuttumaan. Puutteet yleissivistyksessä ja vähäinen koulutus ei palvellut kuitenkaan kasvatuksessa. Kasvatuspyskologiasta hän tuskin tiesi vähimpiäkään perusteita ja se näkyi myös hänen kasvatusmenetelmissään.
Kun tulin vähän vanhemmaksi ja aloin kyseenalaistaa asioita, janota tietoa ja halusin käydä keskusteluja asioista kasvattaakseni argumentointitaitojani ja tietojani, äidistä ei ollut apua. Kun olisin halunnut keskustelemalla pohtia vähänkin abstrakteja asioita, se oli ädin mielestä turhaa ja hyödyntöntä spekulointia. Ihmetteli, miksi kyseenalaistaa kun asiat ovat miten ne esitetään eikä nähnyt tarpeelliseksi hakea asioille selityksiä, kun riitti tieto siitä, miten ne ovat. Ok, ehkei pohdinta maailmaa muuttaisi, mutta miksi pitäisikään.
Yleissivistävää tietoa sain äidiltäni heikosti. Kun kuulin sanan "alkuräjähdys" ja kysyin sen merkitystä äidiltäni, hän ei yksinkertaisesti osannut kertoa siitä mitään. Myöskään maailman eri uskonnoista hän ei osannut kertoa minulle juuri mitään kuten ei myöskään sitä, ettei patlineaarinen perimisjärjestys ole ainoa käytäntö kehistysmaissakaan.
Aikuistuessani hänestä ei ollut neuvomaan esimerkiksi silloin, kun pohdin mihin yliopistoon hakisin opiskelemaan ja mitä ainetta. Opiskellessani hänestä ei ole ollut juuri minkäänlaista käytännöllistä eikä henkistä apua, kun kokemusta opiskelun todellisuudesta hänellä ei ole.
Jees, hankkikaa ihmiset edes jonkinlainen korkeakoulutus ja yleissivistys tavalla tai toisella. Amiksen käyneen ja päämäärättömän mahankasvattajan tuskin kannattaa kiillotella äitiskruunuaan pelkällä lapsilleen omistautumisella. Vanhemmasta on oltava myös aikuiseksi ja sivistyneeksi esmerkiksi lapselleen. Oli hän nainen tai mies.
Joku voisi vetää johtopäätöksen kirjoituksesi perusteella, että kaikki "koulutetut" ovat ylimielisiä ja katkeria, mutta onneksi sinä edustat vain murto-osaa heistä.
"Amiksen käyneen ja päämäärättömän mahankasvattajan tuskin kannattaa kiillotella äitiskruunuaan pelkällä lapsilleen omistautumisella."
Näinkö puhuu _sivistynyt aikuinen_ ?! Kirjoituksestasi huokuu ylitsepääsemätön halveksunta toisia kohtaan, onkohan taustalla esimerkiksi huono omatunto jostain, jota et itse ole pystynyt itsellesi tai lapsillesi tarjoamaan? Näitä sopii miettiä.
Itse en suostuisi luopumaan mistään, mitä minulla on tai mitä olen saavuttanut tähän mennessä. En myöskään ikinä kuoluttaisi itseäni enempää, jos minusta tulisi samanlainen toisia halveksiva ja ilkeä, kuin sinusta. Onneksi niin ei voi käydä. Nyt olen onnellinen ja tyytyväinen, fiksu perheenäiti, ja kyllä, ammattikoulun ainoastaan käynyt.
...kun olisit puolestasi voinut hyötyä hänen näkemyksistään?
Ei kai se ihan niin mene että kuvaamasi äiti olisi hyödytön ja korkeakoulutettu, sivistynyt äiti olisi täyttänyt tämän aukon. Jos äidilläsi oli antaa hellyttä ja huolenpitoa, olisihan isäsi voinut hoitaa oman osuuden vanhemmuudesta antamalla puolestaan sitä sivistystä ja väittelyvastusta?
Olisiko korkeakoulutetun äidin lapsi jäänyt todellisuudessa vaille vanhempia kokonaan, kaikissa vaiheissa?
Se ei paljon auta, jos osaa neuvoa yliopiston valinnassa, jos on keskittynyt itseensä siihen asti ja pilannut välit lapsen. Lasta ei enää siinä vaiheessa "osaaminen" kiinnosta vaan hän on jumissa omien (vanhempiensa aiheuttamien) mielenterveysongelmien kanssa.
...jos äiti olisi jäänyt yhtä etäiseksi kun edellinen kommentoija kuvasi isänsä jääneen.
En halua nähdä asiaa täysin mustavalkoisesti, mutta lähipiirissä on surullinen esimerkki siitä, kuinka koulutetut, uraa luoneet "rationaalisen ajattelun jättiläiset" ovat kasvattaneet nyt jo aikuisen lapsen, joka on hukassa kaiken tunnepitoisen asian kanssa. Tunnepitoisiin juttuihin tämä lapsi sitten hakee apua päihteistä kun muita keinoja ole saanut. Plus että vanhemmat ovat aikansa pa(i)nostaneet lastaan akateemiselle uralle - ja kun tämä ei onnistunut, hän on sitten epäonnistuja.
Mutta en sano että näin käy aina, näin voi käydä.
sinä joka sanoit,että kouluttamaton ja ilman mitään muitakaan suunnitelmia ei kuulosta hyvältä kenellekään. Ei ainakaan anna kuvaa henkilöstä, jolla on elämänhallinta kohdallaan ja pystyy huolehtimaan itsestään ja lapsestaan. Sinäkö päätät kellä oma elämä hallussa? minulla pelkkä peruskoulutus..silti työelämässä ollut monta vuotta.elä tule sanomaan että olisin huonompi kuin sinä!!!! koulutuksellä ei ole mitään tekemistä kasvatuksen kanssa..ja varmasti yhtä hyvä vanhempi kuin sinä!!
Joo,mulla kans on peruskoulu käyty,3lasta ja töissä sais olla koko ajan!
Eli siis ei se siitä koulutuksesta aina oo kiinni.
Oon kyllä haaveillu että koulutan itteni..mutta kelan tuki ei meitä elättäisi.Etenkään nyt kun mies on ollu jo ½vuotta pakkolomalla.Ja muutenkin..asun nyt vuokralla ja elätä perhe pienellä kelantuella..
Mies on liitossa..mutta arvatkaa paljonko 5henkisen perheen menot on...raha ei vain riittäis jos opiskelisin.
minua ei edes yritettäisi ymmärtää. Väännetään nyt vielä rautalangasta hieman: Puhuin kouluttamattomasta, JOLLA EI OLE MITÄÄN MUITAKAAN SUUNNITELMIA. Koska keskustelua käytiin alkuperäisen kertomasta ihmisestä, en yrittänytkään soveltaa tuota lausetta kehenkään muuhun ihmiseen, mutta se loppuosa, jossa niistä suunnitelmista puhutaan, nimenomaan oli tarkoitettu rajaamaan pois ne, jotka käyttävät opiskelun sijaan elämäänsä johonkin muuhun järkevään. Vaikka käyvät töissä. Sinusta en selvästi siis puhunut, koska olet ollut töissä. En myöskään puhunut kenestäkään muusta, joka on mennyt peruskoulusta töihin. En myöskään sellaisesta, joka on peruskoulun jälkeen vaikka hoitanut kokoaikaisesti vammaista sisarustaan tai kuolevaa äitiään tai joka on oman sairautensa vuoksi ollut estynyt tekemästä mitään. En sellaisestakaan, joka on ollut vapaaehtoistyössä enkä edes sellaisesta, joka on ollut armeijassa tai suunnitellusti matkustanut vuosia ympäri maailmaa. Tai joka on tehnyt ensimmäisen lapsensa yläasteiässä tai heti sen jälkeen ja on jäänyt samantien hoitamaan häntä. Varmasti on vielä muitakin järkeviä vaihtoehtoja käyttää elämäänsä, mutta nyt sellaisia ei tule enempää mieleeni. Nämä ovat tietysti poikkeustapauksia, joten oletan, että alkuperäisen kertoman ihmisen "elämäntapatyöttömyys" sulkee pois kaikki muut järkevät asiat, joita ihminen voi tehdä, mutta esitin sen loppuosan lauseesta nimenomaan siltä varalta, että tämä "elämäntapatyötön" onkin ollut sitä hyvästä syystä, mitä meille ei kerrottu. Oletko itse sitä mieltä, että ihmisellä, joka vaivoin peruskoulun suoritettuaan (kuten alkuperäisen kertomassa on) on kenties montakin vuotta maannut sohvalla tekemättä tai yrittämättäkään tehdä koskaan yhtään mitään muuta kuin juonut viinaa ja polttanut tupakkaa, on elämä hallinnassaan ja hän pystyy huolehtimaan itsestään? Kuvittelisin, että kukaan ei ole sitä mieltä, joten en ajatellut sen olevan oma päätökseni. Eihän se ole itsestään huolehtimista, jos ei pysty itseään elättämään, eikä edes yritä.
Mitä noihin meriitteihin tulee, niin missään kohdassa en sanonut, että olisi yleensäkään jotain meriittejä äitiyteen. Sanoin vain, että korkeakoulutus ei ole sitä. Tärkeimpiä piirteitä äidille on se välittäminen ja muut henkiset arvot ja myös elämänhallinta (omalla tavallaan, vaihtoehtoja löytyy). Niitä eivät takaa koulutus eikä kouluttamattomuus. Itse olen kaksi lasta saanut ammattikoulu- ja duunaripohjalta ja kaksi seuraavaa akateemisesti koulutettuna ja akateemisessa työssä ollessani. Mitään muuta eroa en koulutuksella koe äitiyteeni olevan kuin sen, että akateemisesta työstä on huomattavasti vaikeampaa olla kunnolla äitiyslomilla tai hoitamassa sairasta lasta tai yleensä perhevelvollisuuksia. Toki talous on nyt parempi, mutta ei lapsilta ole koskaan ennenkään mitään puuttunut. Vanhempien elämään se vakaa talous vaikuttaa enemmän kuin lasten. Lapset eivät vanhempien akateemisuutta kaipaa. En koe olevani koulutuksen vuoksi yhtään parempi äiti nyt kuin olin ennen akateemista koulutustakaan. Enkä koe olevani myöskään huonompi.
Minusta on aika käsittämätöntä, että yhdestä pienestä kommentistani onnistuttiin kohtuullisen lyhyen ajan sisällä arvostelemaan kaksi täysin vastakkaista näkemystä. Joku väittää, että haukun huonoiksi äideiksi kouluttamattomat ja joku toinen taas sitä, että aliarvioin koulutuksen tarpeellisuutta lasten kasvatuksessa. Todellisuudessahan yritin sanoa, että koulutuksella itsessään ei ole mitään väliä. Nyt jään mielenkiinnolla odottamaan, miten sanomani ymmärretään tällä kertaa.
Anteeksi kärjistetty vastaukseni, mutta tämä kuulostaa kovin tutulta selitykseltä eli syytetään olosuhteita siitä ettei "voi" tehdä jotain. Siitä ongelmanratkaisukyvystä tässä voisi olla nyt hyvä esimerkkitapaus. Eli pidät elämänolosuhteitasi sellaisena, että juuri ne estävät haaveesi eli kouluttautumisen toteutumisen? Saanko kysyä, mikset kouluttautunut ennen lasten syntymää, jos se oli haaveesi? Mikä oli syynä silloin ettet "voinut" kouluttautua? Miten työvoimaviranomaiset eivät ole velvoittaneet ammatillisen koulutuksen hankkimista?? Näin on nyt ainakin. Entäpä ensimmäisen lapsen jälkeen, kun arki oli vielä helpompaa, olisit voinut hyvin lähteä koulutukseen ja mies tienasi? Tai kun oli vasta kaksi lasta? Aika monella opiskelijaäidillä on lapsia, kuten oli minullakin.
Varmaan ajattelet, että turha tuollaista mennyttä aikaa ennen lapsia on tämänhetkisessä elämäntilanteessa kaivella ja olet oikeassa. Esitin edellä vain sen, kuinka ihmisillä on tapana keksiä kaikkia tekosyitä sille, miksei voi tehdä jotain asioita vaikka "haluaisi". Aina tulee mukamas jotain, joka on esteenä sille mitä oikeasti haluaa. Loppujen lopuksi, vuosikymmeniä valiteltuasi (kuten omat tuttavani muista tekemättömistä jutuista) varmaan ajattelet, että oletkin jo liian vanha kouluttautumaan tai tekemään mitä tahansa "oikeasti" haluaisit. Ja syy on aina olosuhteissa? Miten ihmeessä monet pystyvät hyvinkin vaikeista oloista käsin kouluttautumaan vaikka kuinka pitkälle? Laita miehesi huolehtimaan lapsista sillä aikaa kun hän on työtön, hänhän on vastuussa oleva vanhempi. "Kesällä ei kerkiä, talvella ei tarkene", sanoo sananlasku.
Miten ajattelit saada kouluttamattomana töitä kun lapset ovat isoja, kun vaatimukset työelämässä kasvavat yhä suuremmiksi? Oletko laskenut, kuinka hyvin pärjäisitte, jos saisit ammattitaitoisena paljon parempaa palkkaa sen sijaan että joudut olemaan riippuvainen aina toisesta?
Kuitenkin perimmäinen syy mielestäni on haluttomuudessa muuttaa asioita. Tai yksinkertaisesti passiivisuudesta ja lässähtämisestä. Onhan mukavampi olla ottamatta turhia riskejä ja alkaa ponnistella, vaikka työn hedelmät pidemmän päälle antaisivatkin tunteen siitä, että elää sitä elämää, mitä on aina halunnutkin ja mitä rakastaa. Jättäytyminen pelkän peruskoulun varaan on mielestäni suorastaan häpeällistä, kun Suomessa on jokaisella loistavat opiskelumahdollisuudet ja sosiaaliturva, jos on sen verran omaa halua, että käyttää nämä mahdollisuudet hyväkseen. Eikö nykyään ammatillinen koulutus ole velvollisuus, johon jokaisen pitää päätyä? Onko lasten tekeminen vain jokin pakokeino välttyä opiskelulta ja ammattiinkouluttautumiselta? Siinä tapauksessa tässä pätee se hypoteesi, että lapsia tekevät lähinnä sivistymätön, laiska ja kouluttautumaton kansanosa. Joka syyttää muuta yhteiskuntaa kaiken aikaa omasta kurjuudestaan, vaikka avaimet muutokseen ovat omassa taskussa.
Viestisi on, että sinulla ei ole varaa opiskella. Eihän opiskeluvaroja ole valmiina kuin varakkaimmilla ihmisillä ja kuitenkin suurin osa kansasta saa jonkun ammatin itselleen hankittua helpostikin. Siksihän on opintolaina- ja opintotukijärjestelmä keksitty! Itse olen rutiköyhästä kodista eikä kukaan tukenut koulutushaaveitani vaan niitä suorastaan vähäteltiin ja paheksuttiin, minua pidettiin lähes kahjona suvussa ja perheessä, missä ei ollut koulutusperinteitä. Opintolainat olen maksanut takaisin - olen nyt hyvässä asemassa yhteiskunnan huipulla ja tajuan mikä pääoma ja siunaus opiskelu on ja oman sydämen seuraaminen. Kaikki opiskelu laajentaa tietoisuutta ja ymmärrystä ja auttaa unohtamaan ankean arjen kun saa uppoutua muuhun, kehittävään ja mielenkiintoiseen asiaan päiväksi. Sitten jaksaa arkeakin, ja nähdä ne hyvät asiat, mitä kotona on. Ja se hyvä, mitä lapset saavat siitä kun äiti ja isä osaavat jotain ja heillä on jokin erikoistaito. Miten häpeällistä on lapsen sanoa, että vanhemmat eivät ole käyneet kuin peruskoulun, heillä ei ole mitään ammatillista ylpeyttä, joka koulutuksen mukana tulee. Todella surullista on, että tällainen "yhteiskunnan heittopussi"asenne periytyy lapsille hyvin usein ja passivoittaa ihmistä, kun pitäisi kehittää neuvokkutta ja näppäryyttä.
Jos todella siis HALUAISIT opiskella, ottaisit selvää perheellisen opiskelijan sosiaaliturvasta. Se on aika hyvä, jos sinulla ei ole ennestään ammattia. Asumistukea saa todella hyvin ja opintotuki on korotettu. Jos puolison tulot ylittävät tulorajat, se voi vaikuttaa asiaan. Mutta yhtä heikostihan te näytätte pärjäävän verrattuna opiskelijaperheeseehenkin, ja opiskelu on kuitenkin pääoman hankkimista, jota yhteiskunta tukee. Olisiko teillä molemmilla syytä aloittaa opinnot jossain alalla joka teitä kiinnostaa? Miksi ihmeessä jäädä roikkumaan johonkin matalapalkkaiseen työhön tai jäädä riippuvaiseksi omasta tai toisen ihmisen avuttomuudesta ja kykenemättömyydestä muuttaa asioita.
Ei kannata sanoa, ettei "pysty". Sano ihan reilusti vaan että et viitsi. On rehellisempää.
"..koulutuksellä ei ole mitään tekemistä kasvatuksen kanssa.."
Kyllä muuten on, ja siitä on monta tutkimustakin:
http://www.aka.fi/fi/A/Tiedeyhteiskunnassa/Tutkimusohjelmat/Paattyneet/Koulutuksen-vaikuttavuuden-tutkimusohjelma/Rahoitetut-han...
http://www.stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-03-16_002.html?s=0
https://oa.doria.fi/dspace/bitstream/10024/3761/2/vanhempi.pdf
..tässä vain vähän otantaa, mutta lisääkin löytyy..
"elä tule sanomaan että olisin huonompi kuin sinä!!!!"
Kysehän ei ole ihmisenä olemisen huonommuudesta, vaan ihan tosiasia on, että peruskoulun käynyt on tiedoissaan ja taidoissaan korkeammin kouluttautunutta heikompi, ja näin ollen myös heikommin eväin kasvattamassa lapsiaan. Miten vanhemmuutta sitten mitataankin, on monitahoinen juttu. Jokainen touhuaa tahollaan, mutta viimeistään raja "hyvän ja huonon" vanhemmuuden vertailussa menee ainakin siinä, tekeekö lapselleen henkisesti ja /tai fyysisesti vahinkoa.
Koulutus ja suunnitelmat tuovat elämään enemmän hyvää kuin niiden puute. Ilman koulutusta ja suunnitelmia voi elää tyytyväistä elämää, mutta uskon, että itsensä kehittäminen ja motivoitunut elämänasenne tekevät elämästä vieläkin parempaa, jos ei itselle niin ainakin jälkikasvulle.
""Eli pidät elämänolosuhteitasi sellaisena, että juuri ne estävät haaveesi eli kouluttautumisen toteutumisen? Saanko kysyä, mikset kouluttautunut ennen lasten syntymää, jos se oli haaveesi? Mikä oli syynä silloin ettet "voinut" kouluttautua? Miten työvoimaviranomaiset eivät ole velvoittaneet ammatillisen koulutuksen hankkimista?? Näin on nyt ainakin. Entäpä ensimmäisen lapsen jälkeen, kun arki oli vielä helpompaa, olisit voinut hyvin lähteä koulutukseen ja mies tienasi? Tai kun oli vasta kaksi lasta? Aika monella opiskelijaäidillä on lapsia, kuten oli minullakin. ..............Miten ajattelit saada kouluttamattomana töitä kun lapset ovat isoja, kun vaatimukset työelämässä kasvavat yhä suuremmiksi? Oletko laskenut, kuinka hyvin pärjäisitte, jos saisit ammattitaitoisena paljon parempaa palkkaa sen sijaan että joudut olemaan riippuvainen aina toisesta?"""
Joo,kyllä on nyt elämäntilanne sellanen.Siis luuletko etten ole ottanut kelasta ja sosiaaliturvasta KAIKKEA selville?
Olen ottanut, ja moneen kertaan!Tiesitkö edes että kela katsoo puolisosi tulot,joten se tuki mitä saisin jos menisin opiskelemaan, olisi ERITTÄIN pieni! Oletko tosissasi kun sanot että kelan tuet ovat hyviä?? Ja P***AT! Ja me emme saa sosiaaliavustusta,emme siis mitään, koska heidän mielestään miehelläni on "liian hyvä" liitoraha! Ja olen valittanut päätöksestä moneen otteeseen, vaan kun ei auta!!Ja etenkin sitten kun mieheni pääsee takaisin töihin,niin kelan tuki pienenisi entisestään!
Saa kysyä..siksi en pystynyt opiskelemaan, koska sairastelin jatkuvasti.Se sairastelun syy selvisi juuri ennen kuin aloin odottaa ensimmäistä lastani.Mutta syy on henk.koht.! Sen vain sanon, että tämä syy tekee sen etten voi edes kaikille (lähes kaikki) aloille mennä!
Ja on minulla työtä nytkin! Ja monen vuoden sopimus.
Ja luuletko etten haluaisi opiskella?? Olen etsinyt viimeiset 2vuotta oppisopimuspaikkaa! Mutta kun sitä ei vain löydy! Siinä saisi sentään paremmin rahaa,kuin kelalta.Mutta kaikki ei ole niin yksinkertaista.
Ja siksi minua ei kehotettu mistään kouluttautumaan, koska minulla on tuo lääkärintod. jossa lukee miksi en sovi joka alalle.En viitsisi itseäni sairaaksi tieten tahtoen tehdä, että minusta olisi lapsilleni äidiksi vielä myöhemminkin.
Ja sinun on turha tulla sanomaan että en viitsisi/jaksaisi tms. ! Tiedätkö paljonko olen töitä tehnyt? Ja kuinka pitkiä päiviä teen, että saisimme vuokran,velan,laskut,ruuat yms. maksuun ?? Että ÄLÄ sano mitään mistä et tiedä P*****KAAN!
Koska olemme yhdessäkin mieheni kanssa laskeneet että emme vain yksinkertaisesti pärjäisi jos menisin opiskelemaan! En halua että lapseni joutuvat nälässä tai ilman kotia elämään! Vai sekö olisi sitten hyvä? Koska niin kävisi jos menisin opiskelemaan ja rahan tulo tippuisi ERITTÄIN rajusti!
Unohtuiko nyt vastata johonkin kysymykseesi?
..ja velkaa olemme JOUTUNEET ottamaan autoon,joka sitten varastettiin ennen kuin vakuutus oli astunut voimaan..joo paska vakuutusyhtiökin oli,ei siitä sen enempää.Sitten jouduimme ottamaan pikkasen lisää lainaa että saisimme "uuden" auton.Ja sitten vielä jouduimme ottamaan lainaa että saisimme maksettu minun sairaalalaskut.Ja kaikki laina on ollut ns.pakollista!
Niin,ja mieheni on suht´koht hyvässä työssä..tai nyt pakkolomalla..mutta emme siltikään pärjää.
Meillä on mahdollisimman halpa asunto yms. mutta tuntuu vain että kaikki on kallistunut.
Ja olemme karsineet kaiken ylimääräisen pois.Eli joulukin oli mitä oli.
Jouduimme rakkaan lemmikkimmekin antamaan minun vanhemmilleni,koska meillä ei ollut varaa ..onneksi on nyt hyvässä hoidossa =) ..mutta silti ikävä painaa =/ .Ja arvatkaa mitä se oli lapsille,kun jouduimme noin tekemään? Ei se todellakaan ollut mikään "hurraa" huuto viikko!
Tässä kohtaa pitää vaan ihmetellä, miksi tehdä 3 lasta.... ei tajuu. Siis jos toi elämä on noin kurjaa, että kädestä suuhun ja sitä rataa. Mulla ei kyllä tulisi mieleenkään tehdä tuohon tilanteeseen yhtään lasta.
Ja koulutuksesta. Kyllä kannattaa käydä koulut ensin ja sitten vasta ne lapset. Tulee lapsellekin paremmat lähtökohdat. Onhan se noloa, jos äiti ei osaa auttaa 5. luokan fysiikan laskuissa tai yläasteen algebrassa ja oikeinkirjoituskin on mitä sattuu.
Ja tuohon tuttuuni palatakseni, se motivaatiohan lähtee kotoa. Tiedän kyllä, että hän on hakenut opiskelemaan, mutta ei sillä älyllä ja todistuksella mihinkään mennä. Jos on peruskoulussa ja lukiossa motivaatiota, niin se kantaa jo kauas. Niin ja se raskausajan pössyttelyhän johtaa näihin oppimisvaikeuksiin, jotta kierre tässä jatkuu.
Miksi sinun äitisi aikoinaan teki sinut? Miksi elät? Miksi et ole kuollut kun tuota mieltä olet?
Miksi äitisi ei tehnyt aborttia?
Ja kyllä me osataan auttaa! IDIOOTTI, kun se ei ole aina kiinni siitä mitä kouluja on käynyt ja koska!
Joskus se on itsestä kiinni! Olen itse opiskellut kirjoista kaikenlaista.Ja pidän itseni ajan tasalla koko ajan.Olen auttanut serkkuani joka kävi lukiota,joten enköhän osaa auttaa myös lapsiani!
Itse olet nolo ja tyhmä kun tuollaista kirjoittelet!
Ja luuletko että meillä on aina tälläinen tilanne ollut! On ihmiset tyhmiä kun eivät tajua että tilanteet muuttuu!
Tilanteet muuttuvat, mutta niinhän ne aina muuttuvatkin! Siksi elämässä varaudutaan etukäteen muuttuviin tilanteisiin, esim. niin ettei oteta velkaa autonostoon vaan säästetään, että saadaan ostettua auto velatta.
Ihmiset helposti syyttävät kaikkea muuta vaikeuksistaan paitsi itseään. Kun ihminen älyää olevansa oman onnensa seppä, alkaa muutos positiiviseen automaattisesti jo pelkän asenteenmuutoksen myötä.
Tiedän ihmisiä, jotka tekevät läjän lapsia siksi, että luulevat lasten myötä tulevien avustusten antavan paremman elintason. Sitten sitä ruinataan, ruikutetaan ja kauhistellaan, kun valtio ei annakaan sitä kaikkea mitä halutaan, esim. mahdollisuutta opiskeluun.
Mutta eipä se oppilaitoksessa opiskelu aina ihmistä viisaammaksi tee, tietyistä asioista tietävämmäksi vain. Nykyään on hyvät edellytykset myös itseopiskeluun, mutta työmarkkinoilla katsotaan enemmän niitä suorituspapereita, ellei ala itse yrittäjäksi.
Mun mutsi teki mut 35-vuotiaana, koska oli sen aika eli oli koulut käyty, talot hankittu ja leipää pöydässä. Sääliksi kävi juuri tätä mun tuttuakin kun ei heillä ollut muuta kuin juopot vanhemmat, jotka pykäsivät lapsia jostain täysin käsittämättömästä syystä. Ihan kuin lapsi olisi joku perusoikeus. Ei, kyllä se pitäisi jotenkin luvanvaraista olla.
Ja sunkin vaikeudet alkoivat jo ennen lapsia kuulemma. Tilanteet muuttuu joo, mutta kyllä niitä voi ennakoidakin. No mutta, jos on noin, ei voi mitään. Jokainen valitsee oman tiensä. Mä tiedän, että mä olen superonnellinen tässä elämässä myös ilman lapsia. Niitä mikään pakko ole hankkia.
..auto ilman velkaa! HAH! Siihen meillä olisi ollut mahdollisuus vasta eläkkeellä!Jos silloinkaan!
Huomaa että kaupungissa sitä taidetaan asua,kun ei ole maalaisjärkeä päässä!
Helppo se on sanoa että "säästämällä sen auton saa"..voi kun kaikki olisikin noin helppoa!
Tajuatko että rahaa pitää olla jo valmiina ylimääräistä,että pystyy jonkun auton ostamaan ilman velkaa! Ja kun meille se auto on pakollinen! Täällä ei ne yleiset bussit yms. kulje niin kuin joissain kaupungeissa! Hyvä jos 2kertaa päivässä menee ohi!
Ja OLETKO IHAN IDIOOTTI? Luuletko että lapsia rahan takia tein??? Tiesin jo kyllä valmiiksi että tuet yms. ovat todella pieniä.
Ja me ei todellakaan olla mitään juoppoja.Tänäkään vuonna (2009) ei olla oltu kertaakaan missään.Kerran vuodessa saadaan saunakaljat..jos sitäkään.Välitän lapsistani enemmän kuin jostain helvetin alkoholista tms.! Lapset eivät ole useinkaan missään hoidossa,koska he viihtyvät kotona,eikä meillä ole mitään tarvetta sysätä lapsiamme minnekkään!
Ja millä voin ennakoida monien vuosien päähän,hyvä kun tiedän mitä huomenna tai edes parintunnin päästä tapahtuu! Oletteko aivan tyhmiä! Kukaan, siis EI KUKAAN voi ennustaa tulevaisuutta! Ja mulla on se,että kun halusin lapsia, sen tiesin..ja jos emme olisi silloin niitä tehneet kun teimme, niin en olisi ikinä saanut lapsia! Syytä minun ei tarvitse kenellekkään täällä selostaa,se on henk.koht.!
Ja tiesitkö että moni katuu sitä kun alkaa "liian vanhana" hommaamaan lapsia! Että oletko ihan varma että äitisi on täysin onnellinen kun noinkin "vanhana" sinut hommasi! Ei ne vanhemmatkaan lapsilleen kaikkea kerro!
Niin,ja vaikka kouluja en ole käynyt, niin työn suhteen on todella paljon kysyntää! Että siinä teidän koulutukset! Kurssit ja itse-opiskelu on riittänyt mulle.
Te ette vissiin millään tajua, että raha ei tee onnelliseksi! Sen tekee se ihmisen asenne (kun siitä nyt niin höpötätte) elämään! Olemme me onnellisia vaikka sitä rahaa ei olekkaan paljoa!
Ainakin sulla se rahanpuute saa pinnan hemmetin kireelle kun täällä mesoat. :)
Ja mä en sanonu mittee autosta enkä juoppoudesta. Sisälukutaito ainakin ontuu. Ja miksi mun äiti katuisi? Sai lapsen, kun halusi. Kaikki ei saa, kuten jo sanoitkin. Ja miksi asua maalla, jos se on noin vaikeaa?? No ihan sama.
Täällä sitä vaan moni ruikuttaa kun on tehty ne lapset ja sitten ei muka voi mennä opiskelemaan tai tehdä mitään ja rahaakin on niin vähän. Siihen tässä viitattiin, ei sun henk.koht elämään, vaikka niin luulet. Sulla meni miten meni.
Uudet vuodet nyt kuitenkin, toivottavasti on ees nakkeja.
Mä en tarkottanu vain sun kirjotusta! Taidat olla että "MINÄ MINÄ MINÄ,ei kellään muulla väliä kun vain MINÄ".Lue ite kunnolla kaikki kirjotukset ennenku alat tänne kirjottelemaan vastausta!Joten kellähän se lukutaito ontuu!
Ja on äitisi varmaan "tosi onnellinen" kun sai vain sut!
Me asutaan "maalla", KOSKA VUOKRAT ON HALVEMMAT ja on TYÖPAIKKA! Että siksi!
Ja mä en mesoa rahan takia, vaan teidän idioottien!
Teidän mielestä vissiin kaikki kouluttamattomat äidit on huonoja juoppo äitejä! Niin ei ole ainakaan täällä missä me asumme!
Ilmeisesti siellä kaupungissa ei vain osata hoitaa sitä kotia ja perhettä sitten.
Sille mä en voi mitään! Se on teidän kaupunki idioottien pään välissä vika! Onneksi kapunkiin niitä maalaisjärkisiä ihmisiäkin on muuttanut..mutta näyttää kestävän ennen kuin se maalaisjärki iskostuu kaupungissa syntyneiden päähän!
Onneksi olemme onnellisia ilman mitään rakettia tai viinoja yms.! Siis ihan näin uutena vuotenakin! =)
Et kyllä vaikuta mitenkään onnelliselta, enemmänkin vihaiselta, kateelliselta ja katkeralta, joten väittämäsi "raha ei tee onnelliseksi, vaan asenne elämään" ei oikein toimi tässä yhteydessä.
Ai mä oon idiootti kun kannatan koulutusta ennen lapsia. Ok. Ja tiedoksi täällä kaupungissa osataan hoitaa koulutus, lapset, koti ja perhettä oikein hyvin. Kiitos luottamuksesta!
Tottakai kouluttamatonkin äiti voi olla hyvä äiti, mutta moni vaan ei oikein ole. Juoppo on lähinnä se mun tuttu, muita en ole haukkunut. Vuokra on varmaan halvempi maalla, mutta siellä menee rahat autoon ja besoihin, että plus miinus nolla.
Ja mitä mun äitiin tulee, se halusi vain yhden lapsen, että oli varmasti onnellinen että sen sai. En mäkään enempää tarvitsse, josko sitäkään.
Onnea elämään, eiköhän se sullekin vielä parempia aikoja näytä :)
Onnellinen ihminen ei koe tarvetta kehua itseään haukkumalla muita. Toisten haukkuminen kaupunki-idiooteiksi (huomaa oikeinkirjoitus) kertoo siitä, että koet itse huonommuuttaa maalaisuudestasi ja kouluttamattomuudestasi ja häpeät sitä jostain syystä.
Onnellinen ihminen ei myöskään heitä ala-arvoisia vihjailuja, tyyliin "Ja on äitisi varmaan "tosi onnellinen" kun sai vain sut!".
En sano tätä pahalla, mutta jo käyttäytymisestäsi, kirjoitusasusta sekä lukemattomista kirjoitusvirheistä näkee, ettei sivistystä juuri ole hankittu.
Miksi meitä maalais äitejä aina haukutaan? Ei te kaupungissa sen parempia ole! Teidäthän se lumi ja liukas keli aina talvella yllättää..kun eihän teidän mielestä talvella lunta ja jäätä ole.
Uutisissa sen huomaa.Ja siitä että silloin kun se iso ketjukolari oli, niin haastatteluissa sanoivat nämä kaupunkilaiset että "mä ajoin vain sallittua nopeutta" ..NO HEI HALOO! TILANNE nopeus sen olisi pitänyt olla! Tuossa huomaa miten tyhmiä kaupunkilaiset ovat!
Maalla sentään osataan tehdä KAIKKI asiat kunnolla, eikä vähän sinne päin!
Minä me uuden vuoden juhlijat olemme nyt tuon "kouluttamaton äiti" kirjoittajan puolella!
Ja huomaa että kaupungista ootte,ku tollasia pilkun nu*****ta ootte jos joku pikkunen kirjotus virhe jollekkin tulee!
Ja kyllä minä (ja muut nuo uuden vuoden juhlija äidit) myös olisin tuon kirjoittajan "kouluttamaton äiti" sijasta suuttunut teille! Olette sen verran tyhmiä idiootti impesillejä!
Ompahan täällä ny nuo kaupunkilaaset kovaa flikkaa! Huh huh!
Täälä e-pohjanmaalla ku oli viime kesänä tuollaasia kaupunkilaasia piipahtamas, niin pelekäsivät meitä (normaalia flikka laumaa) kun olimma kuppilassa! Sai siinä makiat naurut! =D
Ei me olla pruukattu ketää ikinä purra, eikä puukottaa.Jokku tiätysti,mutta me ei.
Ja oli täs talavella piipahtamas kans nuota kaupunkilaasia,ja ei ne oikee pruukaa osata ajaakkaa täälä.Luisteloo ne ku mikkäki jänikset jäällä ja lumella.
On se ku kumma ku meitä maalaasia haukutahan, ja itte ootta ihan pe******hen noloja!
Niin tuas korin hoiros ku muutenki.
Vaikka kerrot noista vaikeuksistasi ylitsepääsemättöminä, mikään niistä ei ole opiskelun este. Nuo ovat pitkälti järjestelykysymyksiä. Ei sairauskaan ole este, vaan jokainen on yksi peruste lisää hankkia kunnollinen ammatti ja ponnistella toista tietä eteen päin. Opiskelukin on suunnitelmallisena ja päämäärätietoisena erittäin kovaa työtä ja olen karvaasti kokenut, mitä myös fyysinen kova työ on.
Opiskelu auttaisi lapsiakin, saati itseäsi. Minullakin heräsi kysymys, että eikö sairautesi estänyt sinua hankkimasta lapsia, vaikka tiedät olevasi vajaakuntoinen? Minäkin olen vajaakuntoinen. Toisaalta, tunnen vaikeasti cp- ja liikuntavammaisiakin, jotka ovat saaneet lapsia, opiskelleet korkealle ja klaaranneet ja voittaneet vaikeutensa ja ovat päteviä ammatissaan. Heidänkin osaamisensa kelpaa työmarkkinoilla. Eikä kukaan tuntemani ole vedonnut vammaansa, vaan tahto osallistua johonkin ja palo osata ja olla omillaan toimeen tuleva on ollut kovempi. Marttyyrin ja olosuhteiden uhrin roolin ottaminen ei ainakaan vie eteen päin. Kysymys on siitä, mikä on tärkeysjärjestyksesi.
Useimmissa oppilaitoksissa on vammaisopiskelijoiden asiamies, ja monissa asioissa annetaan helpotusta ja apua sairaudesta ja vammasta riippuen. Tarvitaan vain oma tahto ja aloite jotta asiat lähtevät rullaamaan, ei pelkkä aikominen. Jos et voi opiskella "kaikille" aloille, niin varmasti on kuitenkin aloja jotka sinullekin soveltuvat. Eihän kukaan muutenkaan ole soveltuva kaikkkeen vaan fyysisiä ja psyykkisiä rajoitteita on jokaisella. Ei minustakaan ole (eikä edes kiinnostusta tai kykyä) moneen ammattiin, mutta työmarkkoinoilla tarvitaan niin paljon erityisosaamista mihin ei ole täsmäkoulutusta. Ja johonkin ihan varmasti jokainen kelpaa. Sellaista ei tietty kukaan halua työhön, joka ei osoita mitään halua tai kykyä oppia tai kiinnostusta alaan.
Totta kai on tiukkaa, kun opiskelee, mutta sehän on vain väliaikaista ja opiskeluun käytetty aika tuottaa hedelmää tutkinnon jälkeen. On yksi pääoma lisää elämässä ja voitte entistä paremmin henkisesti ja materiaalisesti, mikä tietty vaikuttaa lapsiin. Mitä se ukkosi kaiket päivät tekee? Velvoita aikuinen ihminen kantamaan osavastuu perheestä!
Olen nähnyt tuttavapiirissäni ja täältäkin saa lukea kertomuksia äideistä, jotka kantavat perheen kokonaistaakkaa yksin ja mies sen kun lorvii työttömänä päivät (eikä hoida edes kotitöitä tai lapsia) tai käyttää mahdolliset tulotkin kaikkeen omiin harrasteisiinsa, jotka ovat prioriteettina ensimmäisellä sijalla. Näistä yleisimmät on kaljanlitkiminen ja auton rassaaminen, pyhiä asioita joihin ei saa kajota. En tietenkään tiedä todellisuuttanne, mutta monet köyhyyttään ja osallistumattomuuttaan valittavat ihmiset kyllä laittavat suuria summia johonkin käsittämättömään. Eräs lapseni koulukaveri kertoi, ettei vanhemmilla ole varaa ostaa hänelle koulutarvikkeita vaikka perheen äidillä oli varaa matkustaa kaukokohteisiin monta kertaa vuodessa ja vanhemmilla rahaa kännäillä kaikki viikonloput. Perheessä on myös kolme valtavaa hurttaa, jotka syövät enemmän kuin kuusihenkinen perhe. Tällaisten "köyhien" elämä monesti on.
Jos sosiaalitätien mielestä pärjäätte hyvin, niin heidän laskelmansa on kyllä silkkaa matematiikkaa eikä mm. kalja- ja röökilisää ole menoiksi laskettu. Jokaisella Suomen kansalaisella on turvattu perustoimeentulo, jolla pysyy perhe hengissä vaikean ajan yli. Sosiaaliviranomaiset kyllä edellyttävät, että asiakas yrittää muuttaa tilanteensa itse. Puhun kokemuksesta ja vuosia toimeentulotukeen turvautuneena ja lapsenkin elättäneenä opiskelujen ohella. Kaikki turha ja moni välttämätönkin pitää vaan jättää pois. Esim. tupakka ja alkoholi ja herkut, elektroniikka, uudet vaatteet, huvittelut ja muu, mikä joidenkin "huonosti pärjäävien" mielestä kuuluu välttämättömiin menoihin, mutta joita ei toimeentulotukilaskelmassa katsota välttämättömäksi menoiksi miinuksen puolelle kuten esim. sairausmenot, lasten harrastukset, puhelin, sähkö, puhtaus, vuokra/vastike jne. Lastensuojelulaki jo sinällään velvoittaa kunnan huolehtimaan lapsiperheen toimeentulosta.
Sosiaaliviranomaiset kyllä auttavat tilanteessa, jossa oikeasti olet hakeutunut johonkin oppilaitokseen ja näytät että olet tosissasi pyrkimyksissäsi. Pelkkä aikominen ei noita kaikkia selityksiä kuunnelleita sosiaalitätejä ja -setiä vakuuta. Ota myös se ukkosi puhutteluun. Mitä iloa on miehestä, joka ei tee mitään perheensä hyvinvoinnin eteen?
"Miksi meitä maalais äitejä aina haukutaan?"
Ai haukutaan vai? Itsehän te maalaiset otitte asian puheeksi ja aloitte vertailemaan eri alueilla asuvia ihmisiä. Mutta eipä se mitään, omalla käytöksellänne annatte itsestänne sellaisen kuvan, että maalaiset todellakin ovat vähän jälkeenjääneempiä kehityksessä kuin kaupunkilaiset. En sano, että näin on, mutta kirjoituksen tyyli ja lukuisat kirjoitusvirheet antavat sellaisen kuvan.
Olenpa itsekin sudeettipohjalainen, nykyinen suurkaupunkilainen. Aika pelottavia jotkut pohjalaisakat kyllä onkin. Toisaalta joissakin meissä elää myös sitkeyttä ja periksiantamattomuutta, joka vaan pitää valjastaa oikeaan käyttöön ja muuttaa puremiset ja uhkailut eteenpäinpyrkiväksi positiiviseksi voimaksi. Pitääpä kiertää seuraavan kerran kuppilat kaukaa, joita siellä ei kyllä enää juuri montaa olekaan. Parempi ehkä mennä nelostietä pitkin pohjoiseen seuraavan kerran. Heh heh.
"Me asutaan "maalla", KOSKA VUOKRAT ON HALVEMMAT ja on TYÖPAIKKA!"
Kouluttamaton ei siis saa työtä kaupungista ja kouluttamattoman palkalla ei voi maksaa kaupungin kalliimpia vuokria.
Jotenkin tuntuu, että jotkut ihmiset sössivät elämänsä totaalisesti, kun elävät vuokrien, lainojen ja avustusten turvin, eivätkä hanki sen verran pohjaa elämälleen etteivät olisi ihan suhdanteiden ja muun maailman vietävissä.
"Kouluttamaton äitikin" oli ehdottomasti sitä mieltä ettei tulevaisuudesta voi mitenkään tietää etukäteen, joten luulisi jo tuon perusteella ihmisten kasaavan vähän pahanpäivän varalle jotain mistä ammentaa.
Ei taida kaikki inkkarit kanootissa olla, kun on netissäkin jo monta eri persoonaa. Sääli lapsiasi kun ovat tuollaiset epätasapainoisen äidin hoivissa. Kannattaa muuten käydä se peruskoulu loppuun, sekin auttaa jo vähän......
on monilla osallistujilla ihan järki huipussaan. Ihan niin maalaisilla kuin kaupunkilaisillakin. Ihan yhtä ilkeästi osataan näemmä molemmilta puolin ladella "totuuksia". Onhan se varmaan vaikea pysyä asiassa ja olla nimittelemättä ja halveeraamatta toisia..
Hmm.. Tulee väkisinkin mieleen, että ajattelet itse olevasi puhtoinen kaikesta "syntisestä". Itselläsi on oletettavasti mielestäsi järki huippuluokkaa ja itse pysyt aloittajan asiassa, etkä ollenkaan halveksi toisia..
tulikiven katkuista kommenttia taas sieltä. Todistit, että se mitä sanoin pitää paikkansa. Tuo yllä kirjoittamani oli ensimmäinen (ja toiseksi viimeinen) viesti tähän ketjuun, joten en ole ollut millään lailla halveksiva (tai mitään muutakaan) täällä ketään kohtaan. Totesin vaan, että sävy on täällä ikävä. Eikö sinun mielestäsi sitten täällä kirjoitella tosi inhottavasti toisille ihmisille, ottaen huomioon vielä, että kyseessä ovat äiti-ihmiset. Itse odottaisin äideiltä vähän enemmän.. :)
""en ole ollut millään lailla halveksiva täällä ketään kohtaan."
Ja sitten sitä sinun halveksuntaasi:
"täällä keskustelussa on monilla osallistujilla ihan järki huipussaan."
"Onhan se varmaan vaikea pysyä asiassa ja olla nimittelemättä ja halveeraamatta toisia.."
"ja tulihan sitä tulikiven katkuista kommenttia taas sieltä."
"Eikö sinun mielestäsi sitten täällä kirjoitella tosi inhottavasti toisille ihmisille, ottaen huomioon vielä, että kyseessä ovat äiti-ihmiset."
"Itse odottaisin äideiltä vähän enemmän."
sulla on on ainakin huumorintaju kohdillaan, eihän kukaan voi tuollaista tosissaan väittää..hahah.. :)))) ai niin ja yhteenkään kysymykseeni et (osannut) vasta(t)a.
ette taida ehtiä ehkäsyä käyttämään ,ja tääl sitte valitetaan miten iso perhe kuluttaa!!??kuka sen perheen on tehny?ei ainakaan me muut. ei kolmen lapsen tuet ole mitään pieniä. muutappas esim intiaan,saat kätees just sen minkä teet omin käsin.jos et ole töissä,syöt räkää ja kynsiä.syljet suuhus janoisena.näin.
En vastaa tässä aloittajalle vaan yleisesti tähän ketjuun. On tosi omituista että näissä ketjuissa aina aletaan väitellä kuka on parempi äiti...minä vai sinä...koulutettu vai kouluttamaton...En ymmärrä mikä kilpailu se äitiys on. Äiti on lapselle äiti, oli mikä oli. Ja mikä kumma ajaa täällä netissä ihmisiä niin usein väittämään, että koulutetut naiset olisivat jotenkin kylmempiä ja tunteettomamapia kuin kouluttamattomat. Samaa ajattelutapaa näkee tuolla ihmissuhde-keskusteluissa. Koulutettu nainen on jotenkin vähemmän haluttava miesten silmissä kuin kouluttamaton, koska koulutettu on mukamas tunteettomampi. Se ajattelumalli on aivan humpuukia. Jos on riittävästi älynlahjoja, on hoitanut koulun kohtuullisesti ja olosuhteet mahdollistaneet koulutuksen, niin todennäköisesti koulutus on hankittu. Niin yksinkertaista se on eikä sillä ole mitään tekemistä lämmön tai äitiyden kanssa. Koulutettuja on kylmiä ja itsekkäitä, kyynärpäätaktiikalla uralla eteneviä, häikälemättömiä mutta niin on lämpimiä, herkkiä, haavoittuvia, äidillisiä yhtä lailla ja kaikkea siltä väliltä. Ja sama pätee ihan varmasti kouluttamattomiin. Yhden eron uskoisin kuitenkin olevan aika merkittävä äitiyden kannalta. Kouluttamaton ja samanaikaisesti työtön todennäköisesti on useammin alkoholin suurkuluttaja kuin koulutettu ja työllistetty (tai kouluttamaton ja työllistetty).
Tiedätkö montako korkeastikoulutettu äitiä (ja isää) tiedän jotka lykkäävät HETI kun vkl tulee, niin lapset mummolaan tms. ja ovat koko vkl viihteellä! Koska heillä on varaa olla! Ja tiedän myös monta sellaista jotka juovat viikollakin! Että siinä sulle tuo "Kouluttamaton ja samanaikaisesti työtön todennäköisesti on useammin alkoholin suurkuluttaja kuin koulutettu ja työllistetty " !
Onhan se fakta että "alemmissa sosiaaliluokissa" (en pidä ilmaisusta tai luokkayhteiskuntajärjestelmäsä) on enemmän alkoholin ongelmakäyttöä kuin muissa. Ja ihan tasan fakta on sekin, ettei alempaan sosiaaliluokkaan kuuluminen tee kenestäkään juoppoa ja ettei vaikka kuinka koulutetut ja/tai työllistetyt osaisi tehdä alkoholista itselleen ongelmaa. Mutta se, että sinä satut tietämään monta korkeastikoulutettua usein viihteellä käyvää äitiä, ei muuta todellisuutta.
Jos jatketaan tätä samaa vastakkainasettelua edelleen niin heitän, että ehkäpä se ero korkeastikoulutetun ja kouluttamattoman äidin välillä on juuri se, että korkeastikoulutettu vie lapset turvalliseen hoitoon viihteelle mennessään, kun kouluttamaton äiti ei vaivaudu sitä tekemään vaan on "viihteellään" lasten läsnäollessa tai jättää heidät oman onnensa nojaan, koska hänellä tarve salata viihteensä, juomisensa ja muu toimintansa ulkopuolisilta. Vastuuntuntoinen vanhempihan on juuri sellainen, joka tietää ettei ole paras turva lapselleen esim. viihteellä ollessaan ja hankkii lapsilleen turvallisen paikan juhlien jne ajaksi. Jos ei ole varaa hankkia lastenhoitoapua esim maksullisena, ei pitäisi olla sitten varaa ryypätäkään.
Ja varaa kyllä juomiseen on köyhillä ja työttömilläkin, koska siitä tulee joillekin elämän ykkösasia, lasten ja tärkeiden asian kustannuksella. Juomiseen löytyy rahaa, vaikkei lasten vaatteisiin. Joka juo niin juo vaikkei olisi varaakaan. Työelämässä ei juomista voi salata pitkään, joten harvapa korkeastikoulutettu uhraa kalliistihankitun asemansa juopottelulla. Henkinen kapasiteetti laskee nopeasti, eikä työstä enää suoriudu.
"Jos jatketaan tätä samaa vastakkainasettelua edelleen niin heitän, että ehkäpä se ero korkeastikoulutetun ja kouluttamattoman äidin välillä on juuri se, että korkeastikoulutettu vie lapset turvalliseen hoitoon viihteelle mennessään, kun kouluttamaton äiti ei vaivaudu sitä tekemään vaan on "viihteellään" lasten läsnäollessa tai jättää heidät oman onnensa nojaan, koska hänellä tarve salata viihteensä, juomisensa ja muu toimintansa ulkopuolisilta."
Niin siis mitä???? Vai että jätetään oman onnen nojaan! HAISTA kuule kissan pissa!
Kyllä me kouluttamattomat äidit viemme lapsemme myös ihan turvalliseen hoitoon kuten muutkin!
Taas sitä mollataan kouluttamattomia äitejä! Me olemme sen lapsemme kanssa, emmekä kiirehdi heti töihin kun lapsi alkaa kiinteillä pärjäämään!
"Me olemme sen lapsemme kanssa, emmekä kiirehdi heti töihin kun lapsi alkaa kiinteillä pärjäämään!"
Oikeammin kouluttamattomat joutuvat pakosta lähtemään töihin rahaa teinaamaan, kun äitiysavustukset lopppuvat, ja koulutetuilla on halutessaan varaa jäädä pidemmäksi aikaa kotiin lapsia hoitamaan.
Olen seurannut vuosia hyvinkin läheltä, miten kouluttamattomien vanhempien lapset ovat viikottaisissa ryyppyjuhlissa mukana aamuyöhön saakka. Isommat lapset ovat jo vanhempiensa tavoille oppineet ja murkkuikäiset ovat jo kovasti kiinni päihteissä ja vanhemmat sen vielä sallivat. Eipä kasva uudesta sukupolvesta sen fiksumpaa väkeä, kun aivonsa pilaavat myrkyillä jo alkuvaiheessa. Mutta tällaisten perheiden vastasyntyneiden lasten elimistö onkin jo "mukavasti totutettu" myrkkyihin, kun äiti on norttia ja alkoa antanut kasvaville sikiöille.
Alkas ihan naurattamaan kun lukee tätä tappelua =D .Eiköhän jokainen rakenna oman elämänsä niin kuin haluaa.Ja jos oikein rajuksi menee (siis että tulee heitteillejättöjä, lapsen edessä rajua ryyppäämistä yms. , tai pahoinpidellään) niin siitä voi aina tehdä vaikka nimettömän ilmoituksen sossuun! Eli jos olette läheltä nähneet tuollaista, niin miksi ette ole ilmoittaneen?
Minä ainakin olisin.
Ja miksi hitossa aikuiset ihmiset tappelevat täällä? =O
Eikö kellään ole parempaa tekemistä kuin istua koneella kirjoittelemassa..hoitakaan nyt niitä lapsianne, kun sitä lasten hoitoanne niin kehutte.Minulla lapset jo muuttaneet pois kotoa (opiskelemassa).
Ja aloittajalle, anna olla.Ei kannata sekaantu muiden elämään, jos kerta on itse tyytyväinen omaansa.
"Eli jos olette läheltä nähneet tuollaista, niin miksi ette ole ilmoittaneen? Minä ainakin olisin."
"Ja aloittajalle, anna olla.Ei kannata sekaantu muiden elämään, jos kerta on itse tyytyväinen omaansa."
Eli sinä et ole tyytyväinen omaan elämääsi..
"Eiköhän jokainen rakenna oman elämänsä niin kuin haluaa. Eikö kellään ole parempaa tekemistä kuin istua koneella kirjoittelemassa."
Niinpä.. Eikö täällä saakaan rakentaa omaa elämäänsä niin kuin haluaa ja miksi sitten itse kirjoittelet täällä..
..elämääni.Mutta sitä minun ei sinulle tarvitsisi toitottaa.Koska sen tiedän itse.
Ja taitaa taas olla sellaisia ihmisiä täällä, jotka tahallaan käsittävät kaiken väärin,että saisi vain oman ähkyn läpi.Tarkoitin tuolla "Eiköhän jokainen rakenna oman elämänsä niin kuin haluaa. Eikö kellään ole parempaa tekemistä kuin istua koneella kirjoittelemassa." ,että hoitakaa niitä lapsianne! Lue edellinen kirjoitukseni uudelleen.Minulla on lapset muuttaneet pois, joten minulla kyllä aikaa on.Ja enkä tarkoittanut sekaantua kenenkään elämään.Laitoin vain oman pointtini tänne.Enkä yleensä kirjoita tänne, katselen vain.Mutta nyt oli pakko,kun alkoi naurattamaan,kun joka ikisellä palstalla, melkein jokaisessa keskustelussa menee asia ihan sivuun alkuperäisestä asiasta ja tappelu on päällänsä.Tai sitten vain tapellaan siitä itse asiasta.
Kyllä lapset varmaan oppivat hyviksi riiteliöiksi, kun selaavat näitä keskusteluita (siis tarkoitin nyt vanhempia lapsi jotka ymmärtävät jo koneen ja netin päälle).
Tarkoitus on esittää asioista monenlaisia näkökulmia, ja argumenttiin voi vastata kärjistetystikin. Mikään "kouluttamattomien äitien haukkuminen" ole lainkaan tämän keskusteluketjun pointti. Mielipide, joka ei itseä miellytä ei ole "haukkumista".
Sen sijaan puuttuisin tuohon haistatteluusi. Se on merkki siitä, ettei sanavarastoa tai sanottavaa enää ole. Kaikkihan tiedämme, mistä lapset oppivat oman kielenkäyttönsä, joten älä siirrä tuota kyseenalaista pääomaa tai perintöä lapsillesi. Anna heidän ainakin kouluttautua ja oppia parempaa kieltä.
Mistä käsitit että olisin haistatellut? =O Ja missä kohtaa olen kirjoittanut haukkumisesta?.Anteeksi jos olen, mutta kun en mielestäni ole.
Enkä tarkoittanut että lapset pelkästään netistä oppivat.Muistutin vain, että lapsetkin käyvät netissä.
Mutta anteeksi taas, jos joku nyt loukkaantui asiasta.
Pointtini oli (siis kirjoitan tämän nyt vielä kerran että varmasti se ymmärretään): "joka ikisellä palstalla, melkein jokaisessa keskustelussa menee asia ihan sivuun alkuperäisestä asiasta ja tappelu on päällänsä.Tai sitten vain tapellaan siitä itse asiasta." .Eli miksi aina tapellaan.
Ja nyt minä itse jumiituin tänne tästä selittämään..*huokaus*.
Taitaa nyt taas hetkeksi jäädä tämä koko keskustelu palsta, kun ei tästä mitään ikinä tule.
Et näemmä ymmärtänyt miten ristiriitainen tekstisi oli. Eli "..miksi ette ole ilmoittaneen? Minä ainakin olisin." ja "Ei kannata sekaantu muiden elämään.."
Huomaatko nyt?
Ja päälle vielä sinun ajatuksesi: "Ei kannata sekaantu muiden elämään, jos kerta on itse tyytyväinen omaansa."
Tästä tuli siis se, että sinä et ole tyytyväinen, koska olisit ilmoittanut ja sekaantunut muiden elämään.
"..hoitakaa niitä lapsianne!" ja "..enkä tarkoittanut sekaantua kenenkään elämään."
Huomaatko näiden kahden lauseesi ristiriidan?
"..hoitakaa niitä lapsianne! Minulla on lapset muuttaneet pois, joten minulla kyllä aikaa on."
Sinä siis saat kirjoittaa tänne, mutta lasten vanhemmat eivät ennen kuin lapset ovat muuttaneet pois kotoa.
Tähän vastasin:
"Vai että jätetään oman onnen nojaan! HAISTA kuule kissan pissa!
Kyllä me kouluttamattomat äidit viemme lapsemme myös ihan turvalliseen hoitoon kuten muutkin!
Taas sitä mollataan kouluttamattomia äitejä!"
Itse en pidä tätä viestiketjua enkä mitään muutakaan forumia ja niiden keskusteluja "riitelynä"
Argumentointi ja erimielisyys ei ole mitään riitelyä. Kamala tästä maailmasta tulisi, jos joku konsensus vallitsisi ja kaikkien pitäisi olla samaa mieltä. Mielestäni juuri lasten ja näköjään joidenkin aikuistenkin pitäisi oppia juuri oman mielipiteen ilmaisua perusteluineen. Haistattelu ei ole keskustelua ja haistattelija on se, jonka uskottavuus on pienin koska jokainenhan nyt solvata ja haistatella osaa, jos haluaa.
..väärin käsityksien välttämiseksi pitäisi kirjoittaa heti kenelle on viestin tarkoittanut.
Ja kyllä täällä minunkin mielestä tapellaan, eikä keskustella.
eikä ole edes ainoa "äitien keskustelu", jossa riidellään ja epäasiallisesti puhellaan.
..ei ole ainoa jossa tapellaan.Siksi en ole hirveästi piitannut mitään täällä kysellä, tai yleensäkkään kirjoitella, kun aina on jokin (oli asia sitten mikä tahansa) riita päällänsä.
Minusta on jotenkin jännä, kun ei aikuiset ihmiset osaa keskustella normaalisti, ilman riitoja.
Ja tottahan jokainen oman mielipiteen saa sanoa, mutta miksi alata siitä kiistelemään.
Kun tämä on sanavapaa maa =) .
Koulutus ei muuten takaa hyvää tulotasoa eikä edes työpaikkaa. Etkö muka tiedä miten valtavat määrät korkeasti koulutettuja vaikkamitä maistereita kitkuttaa päivärahalla kortistossa?
Muutenkin aika koomista tuo kinaamisenne, ikäänkuin olisi vain varakkaita tunteettomia uraohjuksia korkeine koulutuksineen ja peruskoulun keskenjättäneitä sossunelättejä nortti hampaissaan. Minä en tunne oikeasti yhtäkään noihin ääripäihin kuuluvaa. Taitavaa valtaosa ihmisistä olla jotakin siltä väliltä.
Itse kouluttauduin vasta lapset hankittuani, enkä kokenut tulleeni äitinä sen paremmaksi vaikka tutkintopaperit käteen sainkin :)
Katsoin viestipuun, ja huomasin että olen tosiaan kirjoittanut vastauksen väärään oksaan.
Argumentointitavoista tietämättömyys erehdyttää ihmisen luulemaan, että toista mieltä oleminen on riitelyä. Itse pidän riitelynä vasta sitä, kun ei anna toiselle suunvuoroa ja huutaa päälle. Täällähän jokaisella on luontevasti oma puheenvuoronsa eikä voi voi alkaa räyhätä niin ettei toisen ääni kuulu, demokraattista minun mielestäni.
vielä mitään ihmisen oppimiskyvystä tai älykkyydestä, et tainnut tietää sitä ollenkaan.
Ja lapsella olisi oikeus päästä ihan koulun alusta asti itselleen räätälöityyn RAUHALLISEEN ja HYVÄÄN erityisopetuksen luokkaan, niin monesti käy, että yläasteelle tultaessa ei erityis.opetuksen tarvetta enää olekaan. Mutta nykyisinhän erityisluokat ovat yleensä vain häirikköluokkia, tähän on tultu kuntien kuuluisien säästöjen takia... Siis oikean tuen turvin oppimisongelmista kärsivällä ei monesti ole heikkoutta hankkia parempaa koulutusta kuin niillä oikeasti hitaampi älyisillä, jotka luokittelevat ihmiset jo syntymävaiheessa imbesilleiksi tai syrjäytyneiksi.
On se hirveää, että ihmiset tekevät erilaisia valintoja elämässään, jotkut jopa hankkivat lapsia työttömänä ja ilman koulutusta. Siinä aloittaja on oikeassa, että hyväkään koulutus ei ole tae hyvästä vanhemmuudesta. Hyvä tulotaso sen sijaan suojaa paremmin huononkin vanhemman viranomaissanktioilta, koska silloin säästyy toimeentulotuen hakemiselta ja sitä seuraavalta lastensuojelun asiakkuudelta paremmin kuin matalapalkka-alojen työntekijänä. Koska hyvä palkkaisillekaan ei ole vielä mahdollista asentaa kotiin videovalvontaa, voi neljän seinän sisällä tapahtua mitä tahansa niin lapsille kuin aikuisillekin. Siitä olemme saaneet lukea surullisia kertomuksia viimeksi tämän talven kirjauutuuksista, nimittäin niistä hyvä tuloisista korkeasti koulutetuista perheistä.
lainaus:
________________________________
On se hirveää, että ihmiset tekevät erilaisia valintoja elämässään, jotkut jopa hankkivat lapsia työttömänä
___________________________________
mitä pahaa on siinä, että joku hankkii lapsia työttömänä?
suomessa perustuslakeen kuuluu kaikille toimeentulotuki, katto pään päällä, koulutus jne.
ja se minimitoimeentulotuki riittää erinomaisesti peruselämiseen.
peruselämiseen, eikä viihteeseen. monet eivät erota peruselämistä viihteestä.
lahden takana virossa moni työssä käyvä saa vähemmän rahaa, kuin täällä työtön.
ainakin 2 miljardia ihmistä elää paljon pienemmällä rahalla, kuin täällä työtön ja silti se he hankkivat paljon lapsia. kiinassa ja intiassa ne asukkaat, joilla ostoskyky on sama, kuin täällä työttömällä tuntevat itseänne todella rikkaana ja hankkivat paljon lapsia.
maailmassa on paljon ihmisiä, jotka voivat elää pitkää ja onnelista elämää ilman suuria määriä rahaa. oletteko miettineet sitä, että jopa suomessa 60 vuotta sitten työssä käyvät saivat vähemmän rahaa, kuin nyt työtön?
pitikö heidän kaikkien olla hankkimatta lapsia?
jos kaikkilla olisi tämä periaate, että lapsia ei kannata hankkia, jos ei ole suuria määriä rahoja viihteeseen, niin ihmiskuntaa ei olisi olemassakaan.
itse ketjun aiheeseen.
jos minulla olisi valtaa, niin minä tekisin tämän vakavaksi rikoksi.
tarkoitan huonoa elämäntapa raskauden aikana, jonka seuraksena tähän maailmaan tulee loinen, joka imee miljoonia yhteiskunnasta elämänsä aikana ja samalla kärsii itse.
suomessa on mätä moraali.
täällä rangaistaan ankarasti 100.000 euron verojen maksamatta jättämisestä, mutta loisen synnyttämiste, joka maksaa yhteiskunnalle aikakin 1 miljoonan ei tehtä mitään.
minusta pitää valvoa tiukasti naisia raksauden aikana.
ja jos joku nainen käyttää päihteitä raskauden aikana, niin heti laittaa hänet pakkohoitoon ja tehdä hänestä rikkollisen ja laittaa epämiellyttävään pakkotyöhön vähintään 5 vuodeksi, kun lapsi täyttää esim. 3 vuotta.
myös pitää lopettaa välittömistä loisien raahaaminen kehitysmaista suomeen.
kirjoitusvirheet:
synnyttämisestä
välittömästi
päässä
vikaa
on muuttunut. Kun aloitin työurani, oli palkkani 600 mk eli 100 euroa kuussa, eli nykyrahassa n. 5400 markkaa eli vajaat tuhat euroa, ja se oli hyvä palkka vaativasta työtehtävästä. Työtön ei saanut siihen aikaan juuri mitään avustuksia, saati sitten kotiäiti. Nyt palkkani on 3500 euroa kuussa eli yli 20 000 markkaa.
Lapsia on tullut hankituksi ja kasvatetuksi aikuisiksi veronmaksajiksi tuolla aikavälillä kolme.
Raha ei ole eikä voi olla ainoa elämänlaadun mittari. Jos ihmiset tyytyisivät samaan elintasoon kuin nuoruudessani, säästyisi luonto ja hermot.
Just samaa mieltä kirjoittaja "lisseerahhoo" kanssa! "Raha ei ole eikä voi olla ainoa elämänlaadun mittari. Jos ihmiset tyytyisivät samaan elintasoon kuin nuoruudessani, säästyisi luonto ja hermot."
Ihmiset ovat oppineet ihan liian hyvälle! Ei raha onnea takaa!
Mistä "kirjauutuuksista" on kyse? Onko kyse jostain tilastosta, missä korkekoulutetut perheet osoittautuvat kelvottomiksi? Laitatko tietoa asiasta ja näistä "kirjauutuuksista". Tämä on tärkeä tieto, sillä kaikki tähän asti hankkimani tieto kertoo, että huono-osaisuus ja kouluttamattomuus kulkevat käsi kädessä.
Tässä esim. Sakari Kainulaisen artikkeli. Lähdeluetteloa ja tutkimustietoa riittää, joten näitä ei ole hatusta vedetty.
http://yp.stakes.fi/NR/rdonlyres/7A5CCA4E-64AF-46C5-9423-0337C0B2444B/0/064kainulainen.pdf
Jos ei jaksa lukea koko artikkelia, niin tässä lopun tiivistelmästä tärkeimmät tätä viestiketjua koskevat pointit.
Kainulainen tiivistää:
"Sosiaalinen nousu ja lasku näyttävät tapahtuvan
erityisesti sukupolvien välillä, ei niiden sisällä. Huono-
osaisuuden pitkä varjo näyttää jatkuvan vuosikymmenten
taakse. Erityisen huolissaan tulee olla alhaisen
tulotason, työttömyyden ja toimeentulotuen (sosiaalityön
asiakkuuden) pitkittymisestä ja keskittymisestä
samoille henkilöille.
"Tulokset huono-osaisuuden pitkittymisestä
vahvistavat poikkileikkausaineistoilla saatuja tuloksia
ja ovat pääasiassa linjassa niiden kanssa. Koulutus,
itsensä kehittäminen ja työelämän ja alueiden elinkeinorakenteen
haasteisiin vastaaminen sekä asuinalueen
vaihto näyttävät turvaavan hyvinvointia. Tilastollisesta
aineistosta on vaikea löytää elämänkaarella yksittäisiä
”katkaisupisteitä”, joiden seurauksena elämänkulun
suunta on selvästi muuttunut. Ennemminkin kyse
on monen asian elämänmahdollisuuksia rapauttavasta
vaikutuksesta."
(Yhteiskuntapolitiikka 71, 2006:4)
Elintasomittareita ja elämänlaatumittareita on monenmoisia. Tiivistettynä voisi kai sanoa, että ilman riittävää elintasoa ei voi saada tyydyttävää elämänlaatua. Taloudellinen hyvinvointi on kaikkein tärkein osa-alue, koska ilman riittäviä taloudellisia resursseja ei voi hankkia immateriaalista hyvinvointia. Mikä on sitten hyvinvointia? Käsitys vaihtelee kulttuurisesti ja globaalistikin. Tietty määrä rahaa on oltava, että perustarpeet voi hankkia ja vähän muuta hyvää, kuten esim. terveyttä ja hoitoa, eikä ole puutetta siitä mikä on välttämättömyys ajassa ja paikassa, kuten meillä lämpöhuolto, joka ei ole ongelma Intiassa. Lisäraha ei taas tee onnetonta onnellisemmaksi tai ihmistä paremmaksi. Tietokone ja kännykkä on oltava, että voi hoitaa asioitaan ja hankkia töitä, kun taas esim. 1980-luvun alussa nykyisen muistitikun kapasiteetin keskusmuisti maksoi muistaakseni yli 100 000mk, eikä edellytetty että sellaista kenenkään tarvitsee hankkia.
Et kerro, minä vuosikymmenenä tuo elintaso sinulla on ollut. Olen kuitenkin varma, että tulotaso on noudatellut muidenkin tulotasoa, kuten vertaat näitä kaikkia nyt tämän päivän tilanteeseesi. Myös tuon ajan kustannus- ja hintataso on otettava huomioon kun tekee vertailuja eri aikakausien rahankäytön välillä. Ennen jopa jäi säästöön rahaa ja sodan jälkeisen sukupolven ihmiset olivat todella nuukia. Ei puhettakaan, että esim. vaatteita olisi ostettu kuten nyt. Eikä niitä kyllä ollut tarjollakaan. Ja ne mitä oli, kestivät pitkään. Esim. lapsellani on (muistoksi jätetty) 1970-luvulla valmistettu t-paita, joka on vieläkin ehjä, vaikka se on kiertänyt jo viidellä isolla lapsella 30 vuoden ajan. Kodinkoneet kestivät vuosikymmeniä eikä niitä tarvinnut hankkia joka vuosi uutta. Koneiden elinkaari on alle viisi vuotta nykyään, jotta niitä menisi enemmän kaupaksi. Työttömyyskorvaus oli mitätön nykyiseenkin verrattuna, koska työttömiäkään ei juuri ollut, ja tarpeet katsottiin eri mittareiden avulla. Työhön myös pääsi helpommin ilman ammatillista koulutusta, kun kouluttamattomuus on nyt lähinnä syrjäytymisen ja epäsosiaalisuuden merkki kun ammattikoulutus on nuorisolle asetettu jo velvollisuudeksi. Itse muistan vielä 1980-luvulla, että sai lähes itse valita työpaikan, mihin halusi mennä. Minua on myös tultu kotoa pyytämään töihin, mikä kuulostaa lähes vitsiltä, niin totta kuin se onkin.
Tuohon "vanhaan hyvään" aikaan kaikki vaatimukset, arvostukset ja koko tämä yhteiskunta oli erilainen. Ei ollut mm. tietokoneita ja muita nyttemmin täysin välttämätöntä hyödykkeitä jotka ovat yhteiskuntaan osallistumisen ja mukana roikkumisen edellytyksiä. Vaikka nyt tienataan näennäisesti enemmän, on välttämättömien asioiden määrä, luonne ja kustannustaso noussut ja ne vievät palkasta toisenlaisen osan kuin aikaisemmin.
Nämä vaan esimerkkinä siitä, ettei voi ihan suoraan verrata kahta aikakautta toisiinsa pelkän palkan osalta. Vielä vähemmän sitä voi tehdä korrelaatioita palkan-nykytilan-henkisen hyvinvoinnin osalta, arvostuksetkin olivat erilaisia. Vanhempia lähinnä pelättiin, nyt lapsia arvostetaan ja tuetaan enemmän kun ollaan ymmärretty ongelmien siirtyminen sukupolvelta toiselle. Jonkun mielestä oltiin onnellisempia kuin nyt, mutta esim, alkoholistiperheiden tilanteeseen tai mihinkään lasten pahoinvointiin juuri ei juuri puututtu vaikka sitä oli varmasti yhtä paljon kuin nyt. Lapset ja naiset saivat vain kärsiä, kun ei ollut paikkaa mihin mennä eikä naisilla taloudellista itsenäisyyttä siinä määrin kuin nyt (riippuen mistä ajanjaksosta on kyse). Joissakin asioissa oltiinkin ehkä onnellisia tai onnellisen tietämättömiä, esim. ulkomaailman turvallisuuden suhteen, kun ei ollut näitä tiedonsiirron mahdollistamia On-Line-katastrofeja.
ennenkin.
Siihen aikaan, josta kerron, ei ollut halpahalleja eikä kirpputoreja eikä einesruokia. Ei opintolainojen valtiontakauksia, ei ansiosidonnaisia päivärahoja, ei pitkiä äitiyslomia isyyslomista puhumattakaan, ei ilmaista hammashoitoa, ei edes peruskoulua.
Ihmisten oli tultava toimeen omalla työllään, maksettava siitä, mitä saivat ja elettävä varojensa mukaan. Nykyinen materian palvonta tuntuu vastenmieliseltä.
Tietämättömiä emme olleet. Sukupolveni oli ja on edelleen aktiivista ja tiedostavaa sekä oman maan että ulkomaiden asioissa. Vietnamin sodan ja Tsekkoslovakian miehityksen vastaiset mielenosoitukset vetivät väkeä. Äänestimme ja osallistuimme politiikkaan. Vanha vallattiin. Vaadimme ja loimme jälkipolville monenlaista tasa-arvoa ja hyvinvointia. Tiedostimme jo silloin myös ympäristöuhkat.
Tehkäpä nuoremmat perässä! Kaljottelua, netissä roikkumista ja valitusta vähemmän, tositoimia enemmän. Älkääkä unohtako henkisen puolenne ravitsemista lukemalla, taideharrastuksilla ja opiskelulla.
Eli hyvä kun toit sinäkin tuon opiskelun ja kulttuurin merkityksen tähän, olen täysin samaa mieltä. Puhut siis kuusikymmentäluvusta? No eikö ole hienoa, että nykyään on näinkin paljon paremmin kuin tuolloin ja jokaisella kyllä mahdollisuuksia riittää käyttää kykyjään?
""Nykyinen materian palvonta tuntuu vastenmieliseltä.
Tietämättömiä emme olleet. Sukupolveni oli ja on edelleen aktiivista ja tiedostavaa sekä oman maan että ulkomaiden asioissa. Vietnamin sodan ja Tsekkoslovakian miehityksen vastaiset mielenosoitukset vetivät väkeä.""
Minua vähän huvitti tämä viittaus. =)
Nimittäin nämä vanhan valtaajathan ovat näitä nykyisiä vanhempia politiikkoja ja suurliikemiehiä, jotka viis veisaavat muusta kuin omista intresseistään. Muistaakseni sikarikas perijäpoika Nalle Wahlroos oli siellä "kapinoimassa" myös rahan valtaa vastaan ja kuitenkin hän olisi ollut poistamassa sosiaaliturvan kokonaan nyt kun hän on osa rahan valtaa. Muidenkin ääni on vaiennut kun omat intressit on tärkeämpiä kuin yhteisen edun ajaminen. Nuoriso etsii aina kapinointitapoja lipunpolttamisineen, vaikkei olisi tietoakaan, mistä oikeasti on kyse.
Ihan yhtä paljon materiaa olisi ennen palvottu, jos olisi ollut mitä palvoa. Wahlroos ei ehkä kehdannut palvoa kun ryhmäpaine oli niin kova :D Ihmisestä kai se on kiiinni? Vaikka olisit ollut itse aktiivinen, ei varmasti ikäluokkasi voi olla jotain parempaa kuin mikään muu tai nykyinen, niin monensorttista ihmistähän siihenkin mahtuu, aktiivista ja passiivista. Ja jokainen yritti raapia kokoon sitä mitä oli, ei kai niitä lakkoja, mielenosoituksia ja muitakaan olisi järkätty, jos ei takana olisi olleet taloudelliset intressit!
Etkö voi lukea näitä asioita hyvä ihminen netistä, kun sinulla kerran sellainen on nenän edessä!
"2 miljardia ihmistä elää paljon pienemmällä rahalla, kuin täällä työtön ja silti se he hankkivat paljon lapsia. kiinassa ja intiassa ne asukkaat, joilla ostoskyky on sama, kuin täällä työttömällä tuntevat itseänne todella rikkaana ja hankkivat paljon lapsia."
Eivät ihmiset "hanki" lapsia, niitä YKSINKERTAISESTI SIKIÄÄ seksin seurauksena kuten ennen Suomessakin. Ei niistä lapsista kukaan välitä eikä heitä rakasta!!! Katuojaan suuri osa syntyneistä tytöistäkin heitetään.
Kyse on vain siitä, onko yhteiskunnalla tarjota EHKÄISYÄ JA EHKÄISYNEUVONTAA ja miten naisen asemaa parannetaan, jolloin perheenkin hyvinvointi nousee ja lapsiluku pienenee. Naisilla on pelkkä seksivälinearvo Intiassa. Perheet myyvät Intiassa tytöt prostituoiduiksi, kun toimeentuloa ei perheelle muuten ole. Etkö ole koskaan katsonut edes telkkarista, jotta tietäisit millaisista kehitysmaahelveteistä on kyse? Voi pyhät pyssyt!
Ihmiskunta ei katoa niin kauan kuin seksiviihdettä ainakin miehille on tarjolla. Usko huvikses.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Yhden_lapsen_politiikka
http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=100723&contentlan=1&culture=fi-FI
minäkin - sekä Vanhalla ensimmäisten joukossa että mainitsemissani mielenosoituksissa. Tuloksiakin tuli, suurelta osin aineettomia.
Sukupolvemme kantoi vastuuta jo silloin, ja joutuu kantamaan sitä yhä.
Lakkoja ja mielenosoituksia järjestettiin suurelta osin solidaarisuudesta heikompiosaisia kohtaan. Olen monesti miettinyt, minne solidaarisuus on nykynuorilta hävinnyt.
En ole ollenkaan vakuuttunut siitä, että nykypolvella menee paremmin. Pyrimme luomaan siihen mahdollisuudet, mutta kaikki eivät ole niihin ilmeisestikään osanneet/viitsineet tarttua. Nuorempien sukupolvien fyysinen ja psyykkinen terveys on huolestuttavan huono, on monenlaista uusavuttomuutta ja vastuun pakoilua, kuten tältäkin palstalta saa surukseen lukea.
Hiukan sisua kehiin, te nuoremmat, ja työhön ja taisteluun (aseettomaan) paremman maailman puolesta.
Nuorempi sukupolvi on sinun sukupolvesi kasvattama, joten väärä osoite osoittavalla sormella.
Terveydelliset puolet voidaan selittää myös lääkitysten, rokotusten ja lisäaineiden käytön lisääntymisellä lyhyessä ajassa. Ihmiset on lääkitty tasapainottomuuden tilaan hermomyrkyillä ja luonnottomilla aineilla.
Ei sinun tarvitse kantaa huolta nuorisosta; he osaavat hoitaa asiansa ihan itsekin, tavalla tai toisella.
sitten piiloudutaan vanhempien selän taakse ja aloitetaan syyttely.
Oletko tullut ajatelleeksi, että jokainen sukupolvi on vanhempiensa kasvattama aina aatamiin tai apinaan asti? Kuka on näytelmän todellinen konna? Minkä ikäisenä ihmisen voisi mielestäsi odottaa ottavan itse vastuun elämästään?
Lääkkeitä on turha syyttää niin kauan kuin ihmiset tuhoavat omaa ja lastensa terveyttä alkoholilla, tupakalla ja huumeilla aiheuttaen samalla koko yhteiskunnalle monenlaista haittaa ja jättilaskun. Myös liiallinen ja epäterveellinen syöminen sekä laiskottelu ja liikunnan puute selittävät nuorison huolestuttavan huonoa kuntoa.
Kunpa ei tarvitsisikaan kantaa huolta nuorisosta. Omista lapsistani ei onneksi tarvitse, heistä on kasvanut itsestään ja muista huolehtivia aikuisia. Sen sijaan monet muut tuntuvat olevan jatkuvan avun ja tuen tarpeessa.
Lääkkeitä ei ole ollenkaan turha syyttää, koska niissä on syytä moniin ongelmiin.
Kyllä vanhempi sukupolvi (sinun sukupolvesi?) elää enemmän tukien ja apujen varassa (tilastokeskuksen sivuilta selviää) ja voi paljon huonommin kuin nykynuoret.
Tässä lisää tietoa vanhemman ikäpolven heikosta voinnista ja pärjäämisestä:
http://www.tarjatallqvist.com/2009/01/vanhustren-itsemurhat-vaiettu-hpe
Otteita linkistä:
"joka toinen päivä yli 65 vuotias tekee Suomessa itsemurhan"
"Vanhusten, ikäihmisten itsemurhat johtuvat suurelta määrin yksinäisyydestä ja sen aiheuttamasta masentuneisuudesta. Oma heikko kunto, kivut joita lääkäri vähättelee. Köyhyys, joka kymmenes eläkeläinen on köyhä. Dementuneita, syvästi masentuneita vanhuksia asumassa saastaisissa asunnoissaan, jääkaapeissa eriasteisessa mätänemisvaiheessa olevaa ruokaa. Likaisissa vaatteissa."
Itse tiedän paljon ikäihmisiä, jotka nenänvarttaan pitkin katselevat ja odottavat vain itse saavansa milloin mitäkin ja jättävät ylpeyttään huomiotta muut ihmiset.
Nuoret kyllä pärjäävät, enemmän apua tarvitsevat vanhemmat ihmiset.
että vanhemmiten monet ihmiset tarvitsevat apua enemmän kuin nuorina. Heidän vain on sitä kovin vaikea saada, ja siitä johtuvat suurimmaksi osaksi mainitsemasi ongelmat. Resursseja pitäisikin suunnata enemmän vanhuksille, jotka ovat aktiiviaikanaan luoneet hyvinvointivaltiomme.
Nuorten ja keski-ikäisten tulisi olla antavana eikä vastaanottavana osapuolena.
Niin, kyllä nuorten tosiaan pitäisi pärjätä ja muistaa, että työnsä tehnyt sukupolvi tarvitsee enemmän apua. Tuntuu vain esimerkiksi juuri tämän palstan kirjoituksia lueskellessa, että huoltosuhde on kääntynyt nurinkuriseksi.
Ettet lukisi tilastoja aivan päin seiniä ottanet selvää, minkä verran suuret ikäluokat tai heitä edeltänyt sukupolvi saivat tukia ja apuja nuorina tai työikäisinä.
Ottanet myös selvää siitä, kuinka kallis lasku tupakasta, alkoholista ja huumeista koituu yhteiskunnalle. Monet lääkkeetkin olisivat tarpeettomia, jos ihmiset söisivät vähemmän ja liikkuisivat enemmän.
Näistä viinoista ja huumeista samaa mieltä. Samalla kauhistelen sitä, miten avuttomia nykyään nuoret ja nuoret aikuiset ovat. Tosin tunne ja tieto kohdallani voi olla asenteellista, koska tutkin huono-osaisuutta ja sen syitä. Oikeasti on kyllä hyvin yleistä se, että avuttomat alle kolmikymppiset ovat vanhempiensa elätettävänä vaikka heillä olisi oma kotikin. Aika huvittava oli vilkaisu tänäiseen "Satuhäät" -ohjelmaan. Siinä kaksikymppinen pariskunta oli naimisissa, imivät toisiaan kameroiden edessä koko ajan, mutta kumpikaan ei osannut tehdä yhtään mitään muuta, vaan haahuilivat vanhempien siivellä, koulunsa keskeyttäneinä. Morsian muistaakseni mainitsi oikein, että jos hänelle antaa jonkun tehtävän, se on vielä kahden viikon päästäkin tekemättä. :D Pelottaa ajatella, mitä tuollaisista tulee vanhempina, kun ollaan tumput suorina yksinkertaisempienkin asioiden edessä. Luulisin, että lapset kärrätään ensi tilassa isovanhemmille - heti kun kotileikki ei olekaan hauskaa. Ehkä näiden nuorten vanhemmat mahdollistavat moisen. Pariskunta oli ollut häämatkallakin ja sen takia oli koulu keskeytynyt (!!!). Joku sen häämatkankin oli varmaan kustantanut.
Olisiko tässä nyt myös kyseessä suurten ikäluokkien halu päästää omat piltit helpomalla, kun itse ei ole mitään apuja ja tukia saanut? Eli suuret ikäluokat ovat paaponeet nykynuoret piloille ja avuttomiksi siksi, että ovat tehneet ja maksaneet kaiken näiden lasten puolesta? Sodan kokeneet ovat olleet taas täysin kyvyttömiä antamaan mitään hellyyttä, rakkautta ja tukea näille suurille ikäluokille. Sodan vaikutukset tuntuvat ainakin kolme sukupolvea.
Onneksi on kuitenkin päinvastaisiakin esimerkkejä ja valtaosa ihmisistä on niitä jotka ymmärtävät ajatella nenäänsä pidemmällekin. Mutta tässä viestiketjussa puhuttiinkin juuri ylläolevasta ongelmasta ja kouluttautumisen tärkeydestä. Koulussa ainakin oppisi niitä neuvokkaan ihmisen konsteja ja kykyä ratkaista ongelmia itse, jos kotona ei ole sellaista perintöä saanut.
Kylläpä tulee ristiriitaista tekstiä sinulta.. Eikös se mennytkään niin, että olette itsellenne ne etuudet hankkineet ja nyt itse ruikutatte niiden vähyyttä. Ja eikös vanhempi polvi olekaan itse niin pärjäävää, että nuoret ne vain avustuksilla elelevät. Kyse ei ole ollut missään vaiheessa ikäihmisten nuorina saamista etuuksista, vaan nyt vanhempina saaduista.
Tupakan, alkoholin ja lääkkeiden suurkuluttajia ovat juuri vanhemmat ihmiset. Tilastokeskuksen sivuilta selviää miten nykynuoret ovat valistuneempia näissä asioissa verrattuna kolmenkymmenen vuoden takaisiin nuoriin ja nykyajan vanhempiin ikäluokkiin.
Kaikenmoisia ihmisiä on kaiken ikäisissä. Turhaa tunnet olevasi jotenkin parempaa ikäluokkaa. Et ole.
ihan niin mennyt. Kyllä suurin osa etuuksista tuli juuri nuorempien polvien hyväksi. Tutkipa tarkemmin lähihistoriaa, niin viisastut.
Jossakin vaiheessa jokaiselle, ellei ennen kuole, tulee vanhuus ja eläkeikä vastaan. Olemme ansainneet itse eläkkeemme, joten ne eivät ole avustuksia. Yllättävän monet eläkeläiset elättävät itsensä lisäksi aikuisikäisiä lapsiaan, ja monet aikamiespojat ja -tyttäret ovat käsi ojossa vaatimassa taloudellista ja muuta tukea sekä iäkkäiltä vanhemmiltaan että yhteiskunnalta. Sen sijaan vanhuksille apua ei irtoa.
Nykynuorten fyysinen kunto on surkea verrattuna suurten ikäluokkien kuntoon vastaavassa iässä. Sen voit saada helposti selville tilastoja lukemalla. Opettele muuten lukemaan tilastoja oikein.
Juttu on kaikessa ristiriitaisuudessaan niin, että millään asialla ei ole vain yhtä puolta. Siksi pitää keskustella ja pohtia, mitä minkin asian taakse kätkeytyy ja mitä eri puolet asioissa mahtavat olla. Elämä ei ole niin mustavalkoista ja kaikki selvää, mikä on pahaa ja mikä hyvää. Kaikessa hyvässäkin piilee jotain negatiiivista ja sama toisin päin.
Toinen voi valottaa asiasta yhtä puolta ja toinen toista. Joku ihminen on joutunut saman ilmiön eri ulottuvuuksien kanssa tekemisiin. Esim. joku sosiaalinen ongelma tai sen puuttuminen voi olla monen tekijän summa, ei vai yhden. Asiat voivat olla keskenään hyvinkin ristiriitaisia. Mukavaa viikonloppua!
Kyse ei ollut missään vaiheessa eläkkeistä, vaan avustuksista. Tilastoista selviää, että samat tuet ja etuudet nuorilla ja vanhemmilla (opintotuet ja lapsietuudet eivät siis kuulu tähän piiriin) ovat yhtäläiset monelta osin, mutta vanhemmat ihmiset ovat silti etuuksien saajina isompi joukko.
Kyllä enemmän on niitä nuoria ihmisiä, jotka avustavat vanhempiaan ja tuttuja vanhuksia ihan vapaasta tahdostaan (ja tahtomattamaan, pakon sanelemana), hyvää hyvyyttään ja ilman avustuksia, kuin niitä nuoria, jotka jättävät vanhempansa ilman apua.
Jos joku, vanhempi elättää aikuisia lapsiaan, se on heidän asiansa, ei sinulta pois. Mitäs elättää..
Ja outoa kyllä, että ensin on "kovalla työllä" hankittu jälkipolville etuudet, ja sitten niiden käyttämisestä tulee hirveä haloo?!
Suurten ikäluokkien kunto on erittäin huono nykyään, koska nuorina eivät ole saaneet tervettä kasvualustaa. Nykyään nuoremmat ihmiset osaavat jo huolehtia terveydestään siihen malliin, että vanhanakin sitten jaksaa ja voi hyvin. Ettei siis kuluteta itseä loppuun ennen aikojaan.
Näetkö mitään hyvää sinua nuoremmissa ihmisissä?
mielenkiintoista nähdä mainitsemiasi tilastoja. Mitä tukia tarkoitit?
Monilla vanhuksilla on niin pieni eläke, että heidän kuuluisi saada toimeentulotukea. Tosin on paljon vanhuksia, jotka eivät toimeentulotukea hae.
Onko sinulla tilastoja siitä, kuinka monet aikuiset lapset avustavat taloudellisesti vanhempiaan ja kuinka monet vanhemmat aikuisia lapsiaan? Molemmin päin kysymyksessä on "heidän asiansa". Elatusvelvollisuutta ei ole kumpaankaan suuntaan, paitsi vanhemmilla eräänlainen velvollisuus jopa 25-vuotiaisiin lapsiinsa. Eiköhän se epäkohta kohta poistu.
Hirveätä haloota en ole huomannut nousevan mainitsemastasi asiasta. Esimerkiksi tuntemillani vanhemmilla ei ole mitään sitä vastaan, että heidän lapsensa nauttivat opintotukea.
Mihin verrattuna suurten ikäluokkien kunto on erittäin huono? Edelliseen, seuraavaaan vai sitä seuraavaan sukupolveen verrattuna? Opettele lukemaan oikein tilastoja ja ota huomioon, että ihmisen kronologinen ikä vaikuttaa fyysiseen kuntoon. Tutkipa esimerkiksi tilastoja, jotka kertovat varusmiesikäisten nuorukaisten fyysisestä kunnosta muutamien viime vuosikymmenten aikana. Saatat hämmästyä. Minä huolestun.
Mitä tarkoitat sillä, että suurten ikäluokkien edustajat eivät ole nuorena saaneet tervettä kasvualustaa?
Totta kai nuorissa on paljon hyvää, mutta niinhän pitää ollakin. Valitettavasti rapakuntoisten nuorten syrjäytyjien määrä on myös suuri. Juuri heistä olen huolissani.
Näitä juttuja lukiessani minulla nousivat niskakarvat pystyyn, niin kylmän ja itseään korostavan käsityksen näiden viestien perusteella saa korkeasti koulutetuista henkilöistä. Mihin unohtuivat empatia ja asioiden tarkastelu toisen näkökulmasta, ei omastaan? Taitaisi olla monella pienen itsetutkiskelun paikka. Äitiys on niin moniulotteinen ilmiö ettei kukaan voi tulla sanomaan miten sitä tulisi "suorittaa", millaisen koulutuksen omaa "hyvä äiti" tai kuka on "huono äiti". Naisten suuri ongelma tuntuu olevan äitimyytin voimakkaasta läsnäolosta pohjautuva äitiydessä kilpaileminen, mikä ilmenee pätemisen tarpeena ja muiden äitien tarpeettomana (ei tosin aina) kritisointina. Äitimyytti on vain kulttuurin muodostama epärealistinen ideaali ja ts. mahdoton toteuttaa. Täydellistä äitiä ei olekaan, hyviä puolestaan löytyy kaikista säädyistä.
Olisi nyt luullut, että maailmassa on vapaitakin nimimerkkejä, ettei tarvitse samaan keskusteluun osallistuneen nikkiä käyttää.
Puhut tässä aidanseiväksistä:
"Äitiys on niin moniulotteinen ilmiö ettei kukaan voi tulla sanomaan miten sitä tulisi "suorittaa", millaisen koulutuksen omaa "hyvä äiti" tai kuka on "huono äiti"."
- kysehän ei ollut siitä "millaisen" koulutuksen vaan yleensä kouluttamattomuudesta ja koulutuksesta ja niiden vaikutuksesta äitinä olemisen valmiuksiin. Kai lainsäädäntö on jokin ohjenuora siitä, miten yksilön tulisi yleensä asiansa hoitaa, oli tämä mies tai nainen, äiti tai isä! Nuorten velvollisuus on nykyään hankkia jokin ammattitutkinto peruskoulun jälkeen. Tämä on kai sääntö riippumatta siitä, onko lapsia vai ei. Koulutus on turva ennen kaikkea lapsille.
Mutta tuosta käsityksestä, ja sen subjektiivisuudesta. Kyllä näitä asioita voi tarkastella hyvin analyyttisesti, ja pitääkin. Sitten on vielä eri asia, mitä empaattisuudella missäkin yhteydessä tarkoitetaan. Kaikkea ei tarvitse empatisoida, eikä kaikkea hyväksyä. Holtittomuutta ja vastuuttomuutta ei tarvitse empatisoida, miksi ihmeessä pitäisi? Pitääkö joukkomurhaajaa tai pedofiilia empatisoida että on "empaattinen" henkilö? Mitä tulee taas toisten näkökulmasta tarkasteluun, voi sitä tiettyyn pisteeseen asti tehdäkin, mutta esimerkiksi tämän keskustelun aiheen vuoksi on asetelma mahdottomuus. Korkeasti koulutetun vaikea ymmärtää ja empatisoida sellaista, joka ensin jättää ammatin hankkimatta ja sen jälkeen alkaa tehdä liukuhihnalta lapsia jonka jälkeen vielä valittaa että ei ole rahaa eikä työtä eikä yhteiskunnalta tule riittävää tukea. Miten erotilanteessa, joka lähes väistämättä tulee - voi antaa lapsilleen toimeentulon kun on herkkäuskoisuudessaan kuvitellut että toinen hoitaa asian maailman tappiin asti? Jos paneudutaan siihen toisen ihmisen tilanteeseen kehoituksesti mukaan: Yritänpä miettiä syitä siihen, miksi jätetään hankkimatta ammatti ja annetaan lapsia tulla, ennen kuin toimeentulosta on mitään tietoa.
Syynä yleensä on, että näille kouluttamattomille ihmisille annetaan kotoa ja muusta sosiaalisesta ympäristöstä sellainen elämisen malli, että lapsia vain tulee holtittoman siittämisen seurauksena kun ei viitsitä ehkäistä /ei osata käyttää ehkäisyä. Leikitään kotileikkiä ja eletään tässä hetkessä piittaamatta mistään nenää pidemmälle, millaisen tulevaisuuden nämä vanhemmat lapsilleen luovat. Tämä malli jatkuu sukupolvelta toiselle, samoin kuin ongelma- ja päihdekäyttäytyminen joka liittyy huono-osaisuuteen, mikäli kenelläkään ei ole älyä katkaista tätä huono-osaisuuden ketjua. Mistään äidin- tai isänrakkaudesta tuskin voi puhua näiden tapausten kohdalla, elämäntyyli ottaa huomioon vain oman itsen ja omat mielihalut eikä lapsille haluta parempaa kuin itsellä on ollut. Kuka haluaa lapsestaan ongelmaisen, syrjäytyneen yksilön vain sen takia että hänellä on oikeus siihen? Mutta nämä äidit ja isät eivät pysty ajattelemaan niin pitkälle. Siksi korkeakoulutettujen täytyy ajatella heidän puolestaan.
Syynä tietysti voi olla myös alhainen älykkyys ja epäsosiaalisuus ja/laiskuus tai mielenterveyshäiriö. Se riittää siittämiseen, muttei työntekoon tai koulutukseen. Mitään valmiuksia ei näillä myöskään ole vanhemmiksi. Tässä kohtaa tunnen syvää empaattisuutta ja myötätuntoa näiden ihmisten lapsia kohtaan. Kierrätetään tehokkaasti omat vajavaisuudet tuleville sukupolville ja pilataan mahdollinen tervekin ihmistaimi. Esimerkkejä löytyy.
Lasten jälkeenkin äidillä mahdollisuus hankkia ammatti, mikä on mielestäni hieno asia, jos äiti tälle tielle lähtee. Kaikkien äitien on vain valmistauduttava jo raskauden aikana siihen, että isä ei osallistu lasten elämään mitenkään eikä osallistu lainkaan elatukseen. Jo sen vuoksi äidin koulutus on välttämätön. Kannattaa lukea tämän forumin juttujen lisäksi uusperhe-forumia sekä isien jutut -forumia. Näitä ero-perhehelvettitarinoita on nurkat väärällään ja muualla on lisää.
Millainen taas on "hyvä äiti" voidaan määritellä miten vain riippuen määrittelijän omasta arvomaailmasta. Lisäksi on lastensuojelulaki, jossa määritellään tunne- ja arvovapaasti ne asiat, mitä lapsi tarvitsee. Jos vanhemmat pystyvät ne täyttämään, on vanhempi mielestäni hyvä vanhempi. Mielestäni hyvä vanhempi on sellainen, joka ajattelee kaukokatseisesti lapsensa parasta ja tämän tulevaisuutta. Pelkkä siittäminen ei tee kenestäkään hyvää vanhempaa. Eikä kyllä se korkeakoulutuskaan.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2010/01/1028531:
Moni raskaana oleva nuori nainen syö epäterveellisesti. Erityisesti nuoret ja vähän koulutetut naiset tarvitsisivat raskausaikanaan nykyistä tehokkaampaa ravitsemusohjausta.
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että monet heistä syövät odotusaikanaan mieluummin hampurilaisia ja pitsaa kuin vaikkapa marjoja, kasviksia ja kalaa.
Odottavan äidin ruokavaliolla on iso merkitys lapsen kehitykselle. Nykykäsityksen mukaan raskauden ajan ravitsemus saattaa vaikuttaa lapsen terveyteen myös myöhemmällä iällä.
Tutkimusten osittamaa faktaa on, että koulutetut osaavat hoitaa yleisesti ottaen lapsiaan paremmin.
Koulutetutilla ja menestyneillä on ehkä menestyksensä takana se, että osaavat olla tarvittaessa kylmiä, itseään korostavia, empatiattomia ja suppeakatseisia. Kaikista meistä löytyy nämä puolet, jotkut vain osaavat hyödyntää niitä oikeissa tilanteissa.
" Kaikkien äitien on vain valmistauduttava jo raskauden aikana siihen, että isä ei osallistu lasten elämään mitenkään eikä osallistu lainkaan elatukseen. Jo sen vuoksi äidin koulutus on välttämätön."
Ei äidin koulutus ole välttämätön, vaikka jäisi yksinhuoltajaski. Siivoojalle ja kaupan alalle pääsee ilman koulutustakin, jos töitä haluaa. Yksinhuoltajan edut pitävät myös leivässä, vaikkei ihan kulutusjuhlaa pääsekään viettämään, mutta kulutushysteria onkin nykyään epämuodikasta.
(Mikset rekisteröi itsellesi omaa nimimerkkiä..)
"Koulutetutilla ja menestyneillä on ehkä menestyksensä takana se, että osaavat olla tarvittaessa kylmiä, itseään korostavia, empatiattomia ja suppeakatseisia. Kaikista meistä löytyy nämä puolet, jotkut vain osaavat hyödyntää niitä oikeissa tilanteissa."
Itse annan näille adjektiiveille toisenlaisen tunnevarauksen: kylmä = rationaalinen ja tehokas, itseään korostava = hyvän itsetunnon omaava, epäempaattinen = ei anna tunteiden sumentaa rationaalisuutta, suppeakatseinen = oleelliseen asiaan keskittyvä.
Voithan varmaan tuntea empatiaa massamurhaajaa kohtaan, koska hänellä oli niin vaikea lapsuus. Empatiakykysi olisi kyseenalainen, jos oma perheesi olisi tuon massamurhaajan uhri. Psykopaatteja ja persoonallisuushäiriöisiä (häikäilemättömiä ihmisiä, joilla on oikeasti täydellinen kyvyttömyys asettua uhrin asemaan tai kyvyttömyys tuntea sääliä) on jokaisen tuttavapiirissä ja kaikissa luokissa.
pakko sanoa tässä vaiheessa että kun sanoi edellinen että tutkimuksen mukaan paremmin koulutetut osaavat hoitaa lapsensa paremmin olen niiiin eri mieltä.. nämä korkeasti koulutetut harvemmin kotona ovat! vaan elintärkeän työnsä parissa jossa firma kaatuu jos tämä yksi äiti tai isä on hetken poissa....
Itse olen juuri tälläisessä korkeakoulutettujen vanhempien perheessä hoitanut heidän lapsiaan. Olen nähnyt läheltä miten ollaan niin hyviä vanhempia mutta oikeasti lapsia nähdään vähemmän kuin vieraat ihmiset.. ensin lapsia päivät hoidin minä ja monesti sitten tulikin joku isovanhemmista illaksi kun vanhemmilla on töitä tai teatteri iltaa!
Olen itsekkin nykyään äiti ja huonona vähemmän koulutettuna ihmisenä todennut työelämän olevan järkyttävää perheelliselle ihmiselle. Olen siis kamala töntekijä ja huono joustamaan ja pidentämään työpäiviä koska haluan olla lasteni kanssa ja hakea heidät hoidosta ennen kuin pienen lapsen hoitopäivä alkaa venyä kohtuuttoman pituiseksi! Mielummin vietän illan lapsen kanssa kuin töissä! Ja olen valmis luopumaan osasta tuloistani jos vain päiväni lyhenisi! Töitä kerkeän tekemään kun lapset muuttavat pois kotoa! Ja tiedän että lapseni ainakin tietävät itse että heitä on rakastettu ja heidän kanssaan on haluttu olla ja leikkiä ja annettu mahdollisuus olla vieressä ja sylissä.