Tärkkelyssiirappi yms.

Ovat gluteenittomia...jos on epävarmuutta niin kannattaa käydä täällä:
http://www.keliakialiitto.fi/liitto/gluteeniton_elama/usein_kysyttya/tuotteet/

Tärkkelyssiirapit usein ovat vehnätärkkelystä. Mutta tästä ei ole mitään ongelmaa, jos muutenkin vehnätärkkelystä syöt etkä siis noudata luontaisesti gluteenitonta ruokavaliota.

Keliakialiiton sivuilla kyllä tosiaan sanotaan "Esimerkiksi tärkkelys -sanan kohdalla tulee olla maininta sen alkuperästä, kun se sisältää yliherkkyyttä aiheuttavia ainesosia, esimerkiksi vehnätärkkelys". Tämä ei valitettavasti käytännössä pidä paikkaansa.

Jäätelöistä ainakin Valio, Ingman, Carte D'or, Viennetta ja Mövenpick käyttää nimenomaan vehnätärkkelyssiirappia. Tiedän, koska olen soittanut valmistajille.

Karkeista ainakin Leaf, Fazer, Panda... sama juttu. Myös siis esim. Mynthoneissa on vehnätärkkelyssiirappia. Ainakin siis oli silloin, kun soitin.

Käytännössä luont.gluteenittomia jäätelöistä lähinnä Ben&Jerry's (tosin useimmissa mauissa on kyllä sitten ihan rehellistä gluteenia esim. kakunmuruina). Karkeista tulee nyt mieleeni vain Daim ja Fazer-suklaa (ainakin sininen ja Fazerina). Lisäksi muistelen, että Malaco Truly hedelmäkarkit saattaisivat olla luontaisesti gluteenittomia, mutta en ole enää varma tästä muistikuvastani.

Lisäksi vehnätärkkelys(siirappia) on myös mehuissa, hilloissa, erikoissuolapähkinöissä, valmisateriakastikkeissa, ketsupissa (ainakin Pirkka Mexican ketsuppi, todnäk muitakin), kiisseleissä yms. Ei auta mikään muu kuin kysyä valmistajalta tärkkelyksen alkuperä. Pakkausmerkinnässä alkuperää ei läheskään aina mainita, vaikka Keliakialiitolla sellainen käsitys olisikin.

Mutta jos olet vain gluteeniton etkä luont.gluteeniton, ei siis ongelmaa!

Jep, harmittaa keliakialiiton osin harhaan johtama linja tärkkelyssiirapin ja maltodekstriinin soveltumisesta keliaakikoille. Pienet määrät tuskin turmelevat suolinukkaa, mutta sama tulehdus on kehossa myös muualla, jota sopisi myös seurata.
Jos tehdään tutkimus Tampereella maailman tärkkelystuottajien rahoittamana siitä, soveltuuko tärkkelys keliaakikoille ja esitetään sitten tulokset (että sopii) totuutena, ollaan naivin väärillä linjoilla. Noilla suosituksilla saadaan sitten ihmetellä kun hoitovasteet alkavat heiketä 10 - 20 vuoden dieetin jälkeen, todellisuudessa monet keliakialiiton ohjeiden mukaan eläneet potilaat eivat ole gluteenitonta päivää nähneetkään, koskaan.
Kaikella todennäköisyydellä gluteiinin määrät heittelevät eri tärkkelystuottajilla, eri erissä, eri varastoinnin kautta, eri kuljetussäiliöiden käytön kautta... jne. Ei tarvitse olla edes tuotannon ja logistiikan asiantuntija, kun voi päätellä monessako valmistukseen vaiheessa ja kuljetuksen kohdassa kontaminaatiota syntyy (mutta noin suurin piirtein toileranssien puitteissa), puhumattakaan siitä, että jo raaka-aine on gluteiinin lähde. Keliakialiiton mukaan taitaa olla niin, että vähäinen määrä gluteenia on vaaratonta, suuremmat määrät haitallisia. Ei se gluteeniton dieetti ole pelkkää suolinukan suojelua.. Ihmisessä on aika monta muutakin kohtaa missä se vähäinenkin gluteeni voi tehdä tuhojaan.
Siis nää on mun mielipiteitä, ei tarvii liiton tai kenenkään loukkaantua, mutta ehkä tää herättää ajatuksia.

Hyvä että korostat mielipiteesi olevan vain omaa ajatteluasi. Mehän saadaan itsekukin ajatella vaikka että maapallo onkin kuutio. TAi lätty.

Totuus oli pitkään että maapallo on lätty.

Nimimerkille Näkökantatoinen. Ikävää, että sinulla on näin huono kuva Keliakialiitosta. Toivoisin kuitenkin suoraa palautetta Keliakialiittoon ja sitä, että asioista otettaisi selvää ennen eikä kirjoiteltaisi asioita "mielipiteinä", jotka eivät pidä paikkaansa.

Voin kertoa Keliakialiiton työntekijänä, että sekä tärkkelyssiirappi että maltodekstriini ovat gluteenittomia, emmekä ole todellakaan johtamassa ihmisiä harhaan! Vaikka raaka-aineena käytetään vehnää (maltodekstriinissä myös maissia), lopputuottessa pitkällisen prosessoinnin jälkeen gluteenia ei ole jäljellä. Samoin gluteeniton vehnätärkkelys on turvallista, gluteeni poistetaan teollisesti prosessoiden. Se saa sisältää gluteenia enintään 20 mg/kg, mikä on sama taso kuin tattarille, riisille ym. ”luontaisesti gluteenittomille viljoille”.

Uuden gluteenittomia tuotteita koskevat EU-lainsäädännön mukaan maltodekstriiniä voidaan käyttää gluteenittomissa tuotteissa, koska sen turvallisuus on taattu lukuisissa tieteellisissä tutkimuksissa. Ja jotta jokin asia menee läpi lakiin asti EU-tasolla, niin sillä pitää olla hyvin vankka tieteellinen näyttö. Samoin vehnätärkkelyssiirapin on tutkimusten perusteella todettu sisältävän proteiinia (jota siis gluteeninkin on) niin vähän, että se sopii jopa osalle vehnäallergisista, jotka reagoivat huomattavasti pienemmälle proteiinimäärälle kuin keliaakikot.

Aiemmin lukuisia vuosia sitten gluteenittomissa tuotteissa oli gluteenia jopa 600 mg/kg. Nyt gluteenittomat tuotteet (kuten gluteeniton vehnätärkkelys, tattari, hirssi, riisi ym.) saavat sisältää gluteenia enintään 20 mg/kg ja erittäin vähägluteeniset enintään 100 mg/kg. Kaikkien tärkkelyserien tulee olla tasalaatuisia ja gluteenipitoisuus on tutkittava. Käytössä on myös tiukka omavalvonta. Gluteenittomien tuotteiden turvallisuus on parantunut koko ajan, vuonna 2009 voimaan tulleet EU-lainsäädännön mukaan gluteenittomien tuotteiden gluteenimäärä tiukkeni 200 mg:stä ja 20 mg:aan, eli kymmenesosaan aiemmasta.

Ja voin kertoa, että Tampereen keliakiatutkimusryhmää eivät rahoita mitkään tärkkelystuottajat. Ja Keliakialiitto toimii RAY:n avustuksella, kuten lukuisat potilasjärjestöt. Nykypäivänä tosin näyttää olevan vallalla kaikenmoinen tutkitun tiedon ja auktoriteettien epäily, sekä aivan posketon salaliittoteorioiden väsäily. Toivottavasti ihmiset keksisivät käyttää energiaansa johonkin rakentavaan toimintaan niin, ettei mielikuvitus laukkaisi ihan näin villisti.

Ja eihän se gluteeniton ruokavalio olekaan pelkän suolinukan suojelua, mutta sieltä suolen kautta imeytymällä se vaikutus säteilee muuallekin elimistöön (nivelet, luusto, iho tms.). Gluteeni on keliaakikoille varallista syötynä ja nieltynä.

Keliakialiiton kanta on se, että gluteenia saa olla sen verran tuotteissa, mikä lainsäädäntö sallii eli 20 mg tai 100 mg, eikä yhtään enempää! Ruokavalio on ehdoton ja elinikäinen. Ei ole olemassa tutkimustietoa siitä, paljonko suurin siedetty taso on, koska asiaa on hyvin vaikeaa tutkia. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että yhdessä tavanomaisessa leipäviipaleessa (paino 30 g) on gluteenia 0.5-1 grammaa, joten jo yksi pieni leivän murunen voi olla hyvin haitallinen keliaakikolle.

Palautetta pyydämme ystävällisesti suoraan Keliakialiittoon, voit lähettää sen osoitteeseen [email protected], josta se osataan ohjata oikealle vastaanottajalle.

Korjaus nimimerkille; keliakialiitto vastaa.

Herätti mielenkiintoa ja nopeastihan rahoitusasia oli tarkistettavissa EU-valmisteluun liittyneestä tutkimuksesta.

Study;
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1365-2036.2008.03832.x/full

Jossa;

Declaration of personal interests: The authors have no conflict of interest. Declaration of funding interests: The study was financed by the Association des Amidonniers et Féculiers (AAF, Brussels, Belgium), and they commissioned the study to the Tampere University Hospital and University of Tampere owned company Finn-Medi Research Ltd, Tampere, Finland. Authors’ work was independent of the funding institutions.

Ja selvennös; Association des Amidonniers et Féculiers (AAF; European Starch Association). Eli taitaa se rahoittaja olla eroopan tärkkelystuottajien liitto.

Välttämättä sillä ei ole mitään merkitystä hyvin tehtyyn tutkimukseen.

Merkille noin nopeasti laitoin, että dieettiryhmät jatkoivat samaa gluteenitonta diettiään jota olivat siihen asti noudattaneet. Tämä gluteeniton dieetti sai sisältää tärkkelyksiä, kauraa tms. kuten aiemminkin, myös placebo-ryhmässä (johon verrataan tuloksia).

Kiitos sinulle sivullinen tästä korjauksesta, tässä ollut rahoittajana on AAF, kuten olet huomannut. Olin epäselvä aiemmassa viestissäni, pahoittelut siitä. Tarkoitin, että yksistään mitkään vehnätärkkelystuottajat eivät rahoita Tampereen tutkimusryhmän toimintaa. AFF toimii Euroopan tärkkelystuottajien järjestönä ja tähän kuuluu myös perunasta, maissista ym. gluteenittomista raaka-aineista tärkkelystä tuottavat valmistajia, eläinruokavalmistajia ym. AFF ei siis käsitä ainoastaan vehnätärkkelystuottajia.

Pääajatuksena oli kuitenkin tuoda ilmi sen, että vehnätärkkelystä ei suositella keliaakoille sen tutkimuksen rahoittajien intresseistä tai myöskään yksittäisen tutkimuksen perusteella. Keliakialiiton tarkoituksena on parantaa keliaakikon hyvinvointia edun valvonnan, neuvonnan ja palveluiden avulla. Luotamme tieteelliseen tutkimukseen ja antamamme tiedotus ja ohjaus tuoteasioissa perustuu tutkimukseen. Jotta esim. vehnätärkkelystä ollaan voitu alkaa suositella keliaakikoille, on tarvinnut lukuisia pitkäkestoisia tutkimuksia. Vehnätärkkelyksen käytön mahdollistuminen osana keliakiaruokavaliota on tuonut paljon lisäystä keliakiaakoille soveltuvien tuotteiden valikoimaan. Matka Juvel-jauhosta tämän päivän valikoimiin on ollut pitkä.

Jokainen keliakiaa sairastava voi tehdä päätöksen, syökö vehnätärkkelystä vai ei. Keliakialiiton tekemän tutkimuksen mukaan yli 80 % käyttää ruokavaliossaan vehnätärkkelystä ja voi hyvin. Osa ihokeliakiaa sairastavista kokee saavansa kutinaoireita vehnätärkkelyksestä, vaikka nykylainsäädännön mukaan se saa sisältää gluteenia 20 mg/kg eli saman verran kuin "luontaisesti glut." viljat (esim. tattari). Keliakiatutkijoiden mukaan gluteenin sietokyvyssä on eroja ja on olemassa henkilöitä, jotka ovat äärimmäisen herkkiä. Mutta kuten jo aiemmassa viestissä kerroin, gluteenin siedon astetta on äärettömän vaikeaa tutkia. Suositukset tehdään koskemaan valtaosaa, joissa yksilöllisyys ei näy.

ystävällisin terveisin Keliakialiitosta

EU-linjaus on vaikuttanut selkeästi luontaisesti gluteenitonta diettiä tarvitsevien henkilöiden ruoan hankintaan, merkinnöistä kun ei enää suoraan näe gluteeinittomuutta, ainoastaan sen paljonko niissä hyväksytään gluteiinia.
Moni keliaakikko ei oikeasti tiedä tarvitsevansa luontaisesti gluteenitonta ruokavaliota, kärsivät vain hiljaksiin muista kuin mahaoireista. Suuri osa keliaakikon oireista aiheutuu gluteenin aiheuttamista tulehduksista kehossa, eikä suolinukan puutteen aiheuttamista imeytymishäiriöistä.
Vilkaisin tuota Tamperelaista tutkimusta. Näytti olevan niin että verrattiin tärkkelystä käyttäviä henikilöitä tärkkelystä käyttäviin, ja samalla tavalla maltodekstriinillä. Ainoastaan annosta kasvatettiin lisää (puhtaalla) tärkkelyksellä / maltodekstriinillä. Sitten tuli noita muutamia (adverse events) dropautteja jotka niin rajuja (henkilöille vaarallisia) että heidän osaltaan altistus keskeytettiin, ja todettiin ettei oteta mukaan tutukimustuloksiin. ;-)
Kannattaisi muuten tsekata läpi tuo tutkimus. Ei todista sitten mitään (vehnä, ohra, ruis)tärkkelysten soveltuvuudesta keliaakikolle. Todistaa vain, että jos ennen olet näitä sietänyt eivät oireet paljoa lisäänny jos käytät jakson aikana kyseistä ainetta hieman enemmän, paitsi niiden poloisten osalta joille provosoitui rajut oireet.
Ja onhan se oikeasti noloa että rahoitus tutkimukseen oli tärkkelystuottajien liitolta.. AFF ajaa asiaa kaikkien tärkkelystuottajien osalta, myös vehnätärkkelystuottajien.
Voisiko joku listata pari muuta tutkimusta lisää jotka vaikuttaneet EU-lainsäädäntöön näiltä osin? Joskus vaan ihan mielenkiintoista tarkistaa mihin vallitseva mielipide perustuu?

Hei,
Onko kukaan löytänyt mitään ylläolevan kirjoituksen pyynnön mukaisia muita tutkimuksia, jotka liittyvät tärkkelyksen soveltuvuuteen keliakikoille, ja jotka edelleen liittyisivät kyseisen EU lainsäädännön valmisteluun tai vahvistamiseen? Olisi mielenkiintoista tietää mihin vallitseva "viarallinen" mielipide perustuu.

Henk.koht. vehnätärkkelyksestä tulee oireita, samoin gluteenittomasta kaurasta..