Minulla on 20 vuotta vanha vene. Ruuvasin yhden riman irti etuhytin seinästä. Rimavuorauksen alle oli vuosien saatossa mennyt rimojen kaposista raoista melkoisesti pölyä. Jos ottaisin auki joka neljännen riman, saattaisi imurilla saada puhdistettua suurimman osan ja loput pölyt ajattelin ottaa kostealla rätillä. Miten ja kuinka usein olette puhdistaneet etu- ja takamakuutilojen rimavuorauksen alla olevat seinät?
Pölyt pois
HR29
14745
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Täytyy myöntää, etten milloinkaan. Rimojen välit olen aina silloin tällöin pyyhkäissyt märällä rätillä. Minulla rimat ovat ilmeisesti ruuvien lisäksi liimalla kiinni, joten siinä voisivat paikat rikkoutua. Ehkä on parempi antaa olla.
Kompressorilla paineilmalla puhaltamalla aja pölyt sellaiseen paikkaan josta saat ne imuroitua pois. paineilma myös hellävaraisesti puhaltaa pinttyneenkin paskan vaikka koneenosista.
Sama ongelma oli vastassa, kun ostin uuden (vanhan) veneen. Vene on vuodelta 1986, enkä usko, että rimoituksen alta koskaan on puhdistettu. Koetin ensin erilaisilla taipuisilla harjoilla, mutta aivan turhaan. Imurissa ei tehoja saa niin suureksi, että onnistuisi. Puhaltamista kompressorilla yritettiin, mutta jostain ne pölytukot aina löysivät uuden raon, eivätkä tulleet pois.
Lopulta päädyimme tähän: Ensin paineilmalla suurimmat röhnät liikkeelle, sitten imurointi. Sen jälkeen vene tyhjäksi ja pohjatulppa auki (tiedän, ei löydy monestakaan purjeveneestä, mutta ei haittaa) - siis vene ei tietenkään ole vedessä. Sitten vettä paineella (ei painepesurilla, vaan letkulla), niin johan lähtee pienemmistäkin raoista rähmät liikkeelle. Samalla tulee pestyä pilssi ja turkin alustat kunnolla. Sitten helpoista paikoista rätillä liika vesi pois, luukut auki päivän-pari, säätilasta ja säilytyspaikasta riippuen.
Sen verran tuossa kuitenkin on hommaa, että tuskin tuleen tehtyä edes joka toinen vuosi. Aika näyttää.
Aluksi mietin, että kärsiiköhän rimat moisesta vesimäärästä, mutta eipä mitään. Tärkeätä tietenkin on, että annat paikkojen kuivua kunnolla, ennen kuin laitat pohjalevyjä tai patjoja paikoilleen.
Purjeveneessä pohjatulppa? Auta armias...
on pohjatulppa, joka mm. helpottaa pilssin pesua.
Muistan omastani, että tuo ominaisuus oli kyllä tosi hyvä. Tosin paatissa oli pirun syvä pilssi, jonka pojalle oli ulottumista... Joka tapauksessa pidin veneestä. En olisi luopunut, jos ei ex-vaimo olisi ollut eri mieltä...
Mutta sikäli juu, en koskaan tiiraillut rimoituksen tuolle puolen. Jos sinne vettä kovasti suihkuttaa, kannattaa ainakin kuivata ne salongin punkkien aluset.
Mutta onnea - olet hankkinut veneen, jolla kehtaa purjehtia missä vain! Pidä ittelläs!
Ei ihan missä vaan. Ainakaan avomeri kilpailuissa ei tuolla kehtaa purjehtia, koska on tavattoman hidas.
Tuli vaan mieleen se HR, joka upposi viime juhannuksena laituriin Espoon Nuottaniemessä. Ettei vaan päässyt uppoamaan pohjatulpan takia. En nimittäin muista muita merkkejä kuin HR, joka on kohtuu uutena uponnut kotilaituriin.
Kyseinen HR oli aivan erilainen, kuin tuo 29. Siinä ei ollut pohjatulppaa. Kaksysi edustaa sellaista venesuunnittelua, jota ei ole enää vuosikymmeniin nähty. Hauska tosiasia on, että se suunniteltiin "nopeaksi", mutta toisin kävi. Hidas tuo vene ei ole, mutta kevyellä tuulella toivoton. Sittemmin vene on kunnostautunut hieman kovemmissa olosuhteissa (netistä löytyy kertomuksia, itse en ole kokenut).
Mutta muuten, tuossa veneessä on pohjatulppa sellaisessa paikassa, että vahingossa se ei vuotamaan pääse. Tai no, meitä on moneen lähtöön. Onhan niitä veneitä uponnut mitä ihmeellisemmistä syistä.
Muuten: Tietääkö joku, miksi tuo HR36 upposi laituriin? Olisi kiva tietää, millaisesta mokasta on kyse!
Huonolla itsetunnolla varustettu purjehtija ei tietenkään voin purjehtia oikein millään veneellä missään.
Tuo HR:n heikot purjehdusominaisuudet on sellainen "keskustelujen legenda", josta äärimmäisen harvalla ihmisellä on kokemusta. Ei minullakaan. Mutta kun katselee esim. ruotsalaisten avomerikilpailujen tuloksia, niin aika hyvinhän nuo ovat pärjänneet. Tosin ei mainittu hr29, jolle ainoan menestyksen löysin Solentin kisoista vuosien takaa, ja siinäkin vaatimattomasti. Huomattavaa kuitenkin, että olosuhteiden vuoksi keskeyttäneitä oli yli puolet lähtijöistä.
Eiköhän kuitenkin jokainen hae veneeltään omia arvojaan. Kaikki eivät halua avomerikilpailuihin. Tai edes oman seuran saaristokisaan!
Hyvää Uutta Vuotta!
Kyseinen vene on harvinaisempi Suomen vesillä, mutta suosittu esim. Tanskassa. Yachting Monthly kirjoitti veneestä v. 1996 mm. "obviously, with 600 boats built up until 1993, they got the balance right between seakeeping and speed"..."the hull looks capable of handling just about anything the sea might throw at it". Raaseria siitä ei tosiaan saa, mutta kyllä veneellä on pärjätty hyvin muiden HR:n joukossa Hallberg-Rassy regatassa. Vakiovarusteena tulleella fokalla purjeala on vaatimaton, mutta isolla genoalla n. 45-50 m2, eli aika samaa luokkaa kuin nykyisissä cruising-veneissä. Genaakkerilla purjeala on 75m2, joten sitä varmasti tulee käytettyä kevyissä keleissä aina kun mahdollista.
Tein kaupat viime marraskuussa ja keväällä tuodaan vene Tanskasta Suomeen, joten sitten pääsee testaamaan veneen purjehdusominaisuuksia käytännössä. Kaikki veneen omistajat, joiden kanssa olen keskustellut, ovat kyllä vaikuttaneet erittäin tyytyväisiltä, joten mielenkiinnolla odotan kevättä.
Hei,
Täällä kirjoitetuista lausunnoista kannattaa suodattaa aika lailla. Useimmiten haukkumisen kohteena ovat veneet, joista juuri kenelläkään ei ole kokemusta. Tämä pätee varsinkin HR29:n kohdalla.
Meillä vene on ollut seitsemän kautta, enkä vielä toistaiseksi ole katunut kauppoja. Tietenkin oma vene on aina oma, ja subjektiivinen näkemys ei ole aina paras mahdollinen. Itselläni on kokemusta neljästä purjeveneestä, joista jokaisesta löytyi hyvää ja vähemmän hyvää.
Kuten varmasti tiedät, puolipitkä köli, runsas vesilinjan alainen pinta, kohtuullinen purjepinta-ala ja suuri uppouma tekevät veneestä rauhallisen. Kuitenkin se on "alkulöysä", ja sillä saakin päästellä varsin kallistuneenakin, jos haluaa - vauhti ei nimittäin hidastu samalla tavoin, kuin monella muulla (uudemmalla). Broutsiin en ole veneellä vielä joutunut. Kyse on siis lähinnä mukavuudesta. Vene on hyvin suuntavakaa ja tasapainoinen. Pidemmällä legillä huomaat asian nopeasti. Pinnaa ei tarvise jatkuvasti vääntää, kun trimmi on sopiva.
Meidän veneessä ei ole joissakin olevaan pistopunkkaa. Säilytystilaa on paljon ja punkat ovat erittäin mukavia. Nelihenkinen perhe matkustaa mukavasti, parhaimmillaan vene on kahden aikuisen pitkällä lomamatkalla. Veneen suunnittelussa löytyy yhä yksityiskohtia, joista voi vain hämmästellä Enderleinin ideoita. Esim. tuuletus on järjestetty hienosti.
Ainoa nimenomaan tähän venetyyppiin liittyvä ongelma saattaa olla peräsin, joka on äärimmäisen tukevasti kiinni skegissä. Eli jos peräsimen joutuu irroittamaan, esim. laakereiden uusimista varten, tiedossa on isompi remppa, kuin sellaisissa veneissä, joissa peräsimen voi vain "pudottaa". Ostaessani veneen joku myös varoitti, että kuidun sisään leivottu rautaköli tuottaa ongelmia. Toissa keväänä rapsutinkin pohjan puhtaaksi, koska edellisenä kesänä tuli hieman koeteltua pohjakalliota. En kuitenkaan löytänyt edes primerin läpi menneitä naarmuja, joten homma oli turha, mutta tulipa varmistuttua.
Jos veneessäsi on tiikkikansi, sen kunnostaminen voi olla edessä, kuten missä tahansa muussakin tiikkikantisessa. Tiedän, että jotkut ovat jopa poistaneet tiikin kokonaan, mutta itse en sitä tekisi. Kannen läpi pentterin kaappien kautta johdetut sadevesiklyysit ovat kuulemma jollain jouduttu tiivistämään. Itselläni ei ole ollut ongelmia. Veneessäni päädyin kiinteälapaiseen potkuriin (2-lapainen). Saattaa hidastaa solmun kymmenyksiä, mutta puree kivasti pakilla. Ehkä valintaan vaikuttaa sekin, että edellisen veneen taittolapapotkuri hajosi kahdesti...
Vanha lämppäri on joissakin veneissä vaihdettu. Itselläni on alkuperäinen, joka on kaikessa yksinkertaisuudessaan itsekin helppo huoltaa.
Kaiken kaikkiaan voit olla tyytyväinen hankintaasi! Onnea tulevalle noutoreissulle!
Ai niin: Tarkista, onko veneeseen tehty myrskyluukku! Lukollinen puuluukku, se alkuperäinen, toimii kaikissa muissa tilanteissa erinomaisesti, paitsi päälle kaatuvissa aalloissa, jolloin raoista tulee vettä portaille.
Genaakkeri toimii tosiaan avotuulilla loistavasti. Rullagenoa toimii yleispurjeena, ja itseskuuttaavaa rullafokkaa oikeastaan vasta kovemmilla tuulilla tai kun luovit yksin.
Taisit ostaa Sepon veneen. Arvatenkin hyvä kauppa. Onnittelen!
Hei,
Ja kiitos vastauksesta ja hyödyllisistä vinkeistä! Veneestä täytyy todeta vielä, että kävin katsomassa useita erilaisia veneitä syksyn aikana, mutta tuo 29 oli ensimmäinen, joka sytytti ensisilmäyksellä ja veti suupieliä ylöspäin. Vene on varmasti sellainen, joka jakaa mielipiteitä: toiset arvostavat veneen mietittyjä yksityiskohtia, toisille se on vain vanhanaikainen muotoilultaan ja ominaisuuksiltaan. Veneen asumistilojen "neliöhinta" on aika kova, ja peräkajuutan puuttuminen saattaa karsia joitain ostajia. Omassani ei myöskään ole pistopunkkaa, joten avotilan säilytystilat ovat toisaalta ruhtinaalliset.
Veneessäni on nyt kiinteälapainen potkuri, mutta ajattelin vaihtaa sen taittolapaiseen purjehdusominaisuuksien parantamiseksi. Tällä hetkellä ei ole kuitenkaan mahdollisuutta investoida 3-lapaiseen taittolapapotkuriin, joten täytyynee tyytyä 2-lapaiseen Radiceen. Veneen kevyen tuulen purjehdusominaisuudet oli se seikka, joka ehkä eniten mietitytti ostopäätöstä tehdessä. Genaakkeri veneestä löytyy jo valmiina, mutta jos ensimmäisen kesän jälkeen tuntuu, että purjetta saisi enemmän löytyä myös kryssille, niin harkitsen Code 0 -tyyppisen kevyen tuulen purjeen hankkimista. Pieni puksprööti, vaikka mallia uusi HR 310, olisi varmaankin hyödyllinen lisä keulapurjeille.