tärkeä sinulle? Tunsitko sen kemian välillämme? Muistatko, kun ensimmäisellä tapaamisellamme seisoit aivan lähellä...takanani, melkein kiinni minussa? Silloin minä tunsin sen. Yritin peitellä sitä tunnetta, jonka tunsin aina lähelläsi tai kun kuulin äänesi...taisin epäonnistua peittely-yrityksissä. Oli pakko luovuttaa, en pystynyt enää näkemään sinua, en kuulemaan ääntäsi. Sinä sanoit sitä riippuvuudeksi, mutta luulen että tiesit, mistä on kyse? Vihasi, oletko miettinyt, mistä se kumpuaa…rakkaudesta, välittämisestä...?, yritätkö sillä saada minusta itsellesi merkityksettömän? Miksi et anna periksi? En odota rakkauttasi, mutta älä rankaise minua siitä, että Rakastan Sinua...aina.
Olinko
minä...
13671
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Täkeämpi kuin kukaan muu toit valon silloin minun elämään.. Meidät kai oli luotu yhteen en muuten olisi tullut perässäsi... Rakkaus se käsi kädessä kulkee vihan kanssa joskus vain tunteet saavat vallan tärkeintä on muistaa rakastaa.. "mitä enemmän rakastaa sen kovemmat on syys tuulet"... Ja päin vastoin olet kuin tie viitta risteyksessä missä välillä harhailen ainoa tie on eteen päin ja sinä olet kohteeni eli elämäni pääkaupunki.... Niin ja lupasin sydämmeni kautta että rakastan sinua elämäni loppuun asti !!
best regard
J
kirjoitit, mutta valitettavasti minä en ole rakkaasi, koska tuo nimikirjain ei täsmännyt:)
Pariisin tuikkivat valot on kaikille sallittu ... Toivottavasti löydät elämäsi ilon valon miehen kuka sitä soihtua jaksaa kantaa ja kenen olkapäätä vasten on hyvä olla ....
Hyvää uutta vuotta ja kaikkea hyvää !!!
J
samoin, oikein Hyvää Uutta Vuotta ja rakkautta Sinulle!
Olenhan minä hänet löytänyt jo, mutta en voi saada. Välillä on pakko kirjoittaa tänne ajatuksista, kun en hänelle niitä voi kertoa, hassuin toivein siitä, että hän löytäisi viestini...rakkaus ja hulluus kulkevat käsikädessä:)
ystävien ystävä :) enkä olisi löytänyt häntä ilman sinua..
Miten joku voikin noin osuvasti kirjoittaa ihan kun mun sanoilla ja tunteilla.
Minäkin kaipaan ja rakastan yhtä miestä jota en voi saada enkä enään nähdäkkään ellei joku "kohtalo" meitä yhdistä jossain joskus.
Tämä mies lähti pois sattuman kautta pois elämästäni vaikkei siihen juuri kuulunutkaan muuta kuin työn merkeissä mutta jäljen jätti kuitenkin, ja ison kaipuun. Tämän kanssa on vaan pakko näköjään yrittää tulla toimeen.
Tämä oli ihan kuin minun sanoillani kirjoitettu ja ihan kuin minun tunteistani.
Tämä minun kaipuuni kohde kuului elämääni vain hetken ja sekin vain työn kautta mutta järjen ja sydämen se vei mennessään.
Tuskin koskaan enään edes näemme ellei joku "kohtalo" joskus jossain meitä yhdistä.
Onneksi on todellakin muistot niistä pienistä hetkistä, niillä jaksaa monta pimeää aamua.
tässä auta muu kuin jaksaa tämän ikävän kanssa, ehkä tämä joskus helpottaa...kestänyt tätä on jo kaksi vuotta, mutta...
Minäkin kohtasin hänet hänen työnsä kautta, sain pitää hänet elämässäni kuitenkin aika kauan. Yritin kieltää tunteeni, en heti ymmärtänyt niitä, en halunnut antaa niille tilaa, mutta lopulta oli pakko luovuttaa...lähdin pois ja kadun.
Minun ikäväni ei ole kuin vuoden ehkä puolentoista mittainen vasta.
Samoin mä yritin kieltää, yritin vihatakkin kunnes ajattelin vain nauttia, onhan tunteeni kuitenkin osoitus jostakin.
Meillä kummallakin oli tai on esteemme joita en ainakaan minä halua ylittää liian heppoisin perustein.
Mutta nämähän ovat asioita jotka eivät kysy lupaa, aikaa tai paikkaa.
Jossain vaiheessa luulin että sain vastakaikua mutta mutta .... uskon että hän paini samojen tunteiden kanssa kuin mä ja kaikki jäi lopulta vähän niinkuin kesken. Eniten kadun sitä etten ajoissa koittanut onneanio vaan jahkailin ja jahkailin ja nyt on jo myöhäistä.
Mutta pakkohan tästä on jatkaa tavalla tai toisella.
Kuten sanottua onneks on muistot.... =)
ketjussa.. Eli nuo M****lta J***lle kommentit ei ole minulta. Ei oikein sopis jutut minuun.
... oli sekin tässäKIN ketjussa ilmoittaa.....
henkinen pakko. Jos se sinua noin kamalasti häiritsee niin pistä kone kiinni ja lähde ulos.
näitä ikäviä kommentoijia näköjään riittää, voisin sanoa teille, että on parempi olla kirjoittamatta, jos ei ole mitään kirjoitettavaa. Aika monella on täällä Ikävä-palstalla jo ihan riittävän paha mieli, tarvitseeko sitä enää lisätä?