Mitähän minun kannattaisi tehdä. Lopetin yli vuosi sitten ammattikoulun, jonka jälkeen piti hakea johonkin vaan en ole vieläkään saanut aikaiseksi mitään. Sain työharjoittelupaikan, ja olin iloinen että nyt on jotain tekemistä, mutta päivän kävin ja lopetin, ei vaan pystynyt. Tuntu jotenkin ahdistavalta. Isä on jo varma että menen ensi vuoden alussa muutaman kuukauden kestävään koulutukseen, mutta tiedän jo nyt etten ole menossa ja silti uskottelen hänelle että kyllä menen. Ei vaan pysty menemään. Kun on kuitenkin jo jonkun aikaa ollut tekemättä mitään, niin se on vaikea ruveta tekemään jotain. Tuntuu masentavalta ajatella, että jossain vaiheessa on pakko mennä töihin tai kouluun. En oikein tiedä miksi ajattelen näin, mutta ajattelen kuitenkin että mieluummin voisin huorata palkkani kuin mennä kunnolliseen työhön. Haluaisin jollain muulla tavalla tienata sen rahan kuin olla työelämässä. Ahdistaa vaan jotenkin olla jossain paikassa töissä ja varsinkin jos ihmisiä pyörii koko ajan. Tosin ei se yleensä ahdista jos kaupungilla kävelee ruuhka-aikaan vaikka onkin ihmisiä paljon.
Tuntuu että rupeaisi vaan masentumaan kun ajattelee koko ajan että pakko mennä töihin tai kouluun. Oikeastaan en tiedä olenko jo masentunut.
Olen myös aika yksinäinen. Ainoa jolle voin kertoa aivan kaiken on siskoni. Muita ei juurikaan ole. Poikaystävä on. Onhan hänestä iloa, mutta ehkä enemmän stressiä. Koko ajan riitelyä ja muuta vastaavaa. Ja joitain tuttuja näen todella harvoin.
En tee juurikaan mitään. Olen aika paljon kotona koneella tai siivoan. Poikakaverilla sitten vaan maataan. En harrasta liikuntaa pahemmin joten kuntokin en mennyt vähän heikkoon kuntoon.
Tuntuu että rupeaisi vaan masentumaan kun ajattelee koko ajan että pakko mennä töihin tai kouluun. Oikeastaan en tiedä olenko jo masentunut.
Olen myös aika yksinäinen. Ainoa jolle voin kertoa aivan kaiken on siskoni. Muita ei juurikaan ole. Poikaystävä on. Onhan hänestä iloa, mutta ehkä enemmän stressiä. Koko ajan riitelyä ja muuta vastaavaa. Ja joitain tuttuja näen todella harvoin.
En tee juurikaan mitään. Olen aika paljon kotona koneella tai siivoan. Poikakaverilla sitten vaan maataan. En harrasta liikuntaa pahemmin joten kuntokin en mennyt vähän heikkoon kuntoon.
Vastaukset 2
Vanhimmat
sillä saatat olla masentunut ja tarvitset keskustelua ja lääkehoitoa. Kaamosmasennus ja,....tai jotain muuta, kun olet kiukkuinenkin aina välillä.
Mene lääkäriin kuten aiempi kirjoittaja sulle ehdotti. Uskon että kaikki kääntyy vielä hyvin päin mutta kun on tuossa "suossa" ei välttämättä ole voimia päästä sieltä yksin ylös. Ota sisko mukaan jos jännittää.
Tuo kuulostaa korvaani masennukselta ja siihen on olemassa tehokkaat lääkkeet jolla saat itsesi piristymään ja on taas mielekästä tehdä asioita ja tulevaisuus näyttää paljon valoisammalta. Pahin mitä voit tehdä on se, että vaan jäät tuohon tilaan sillä se vaan pahenee.
Liikuntaa suosittelen myös ihan pikkuhiljaa voi aloitella kävelyllä raittiissa ilmassa.
Kliseeltähän tuo kuulostaa, mutta lupaan että auttaa.
Masislääkkeitä ei tarvitse pelätä tai hävetä, teet kuten lääkäri sanoo ja ne vieroitetaan sulla ajan kanssa pois. Jokuhan tähän nyt tulee sättimään että älä nyt ainakaan lääkkeitä ala vetämään, mutta voin kertoa, että kun oikea lääke ja annos löytyy niin löytyy se elämänilokin ja ei näitä koko elämää kaikkien ole tarkoitus napsia.